Daalioiden kukkiessa touhua pihalla riittää

Daaliat kasvoi kesän aikana aika korkeaksi ja nyt kukkivat ihanasti. En ole koskaan saanut juurakkoa menestymään talven yli, vaikka olen viileään sisälle ottanut talteen. Oisko sinulla jotain vinkkiä, kuinka juurakkoa kannattaisi säilyttää? Pidän tuosta kukasta paljon, varsinkin väristä ja olisi mukava saada ensi kesänäkin pihaa koristamaan.

Vielä pari päivää sitten vaahtera oli noin vihreä, kun tänään ihastelin jo kellastuneita lehtiä. Vaahtera siirrettiin viisi vuotta sitten vanhempieni pihalta, kun se ei ollut kasvanut vuosiin 1,5m korkeammaksi. Istutimme sen samaan paikkaan pihallamme, josta rakennusta aloittaessa kaadoimme jo vähän lahonneen ison koivun. Vaahtera on kasvanut uudessa paikassaan ainakin puoli metriä vuodessa ja on nyt jo oikein komea puu. :)

Pihalla olen tehnyt yhden uuden kukkapenkin, johon istutin kultapalloa, jaloritarinkannusta ja ukonhattua. Tilaa jäi vielä eteen liljoille, tulppaaneille ja helmililjalle. Istutin noin 300 kukkasipulia siihen penkkiin. Suuri osa kukkasipuleista on äidiltäni, osa itseltä menestymättömästä liljapenkistä ja tulppaanit on ostettuja. Ensi keväänä sitten näkee kuinka sekaisin kaikki erilaiset liljat ovat, vaikka yritin sipuleista tunnistella eri lajeja.

Muitakin penkkejä olen vähän siistinyt. Toinen iiriksistäni ei kukkinut tänä vuonna. Päättelin että taitaa kasvaa jo liian tiiviisti tai sitten jokin muu on mennyt vikaan. Raivasin penkistä vähän lisää tilaa sille ja istuttelin harvempaan. Mulla on penkeissä sellainen ajatus, että istutan kaikki perennat aika tiiviisti, ettei siellä mahtuisi kasvamaan rikkaruohot ja näin ne ovat helppohoitoisempia. Aika vähällä perkkuulla olen kesällä selvinnyt. Enkä laita penkkeihini vaikeasti hallittavia kasveja...jos olen erehtynyt jotain sellaista laittamaan, niin aika pian se sieltä lähtee pois. :)

Jos vaan huomenna on kaunis päivä, jatkan puutarhan valmistelua talveen. Ruukuissa kukat ovat vielä kauniita, niin syysistutukset saavat odottaa. Suunnitelmat ovat jo valmiina ja sammalta ja varpuja pitäisi käydä keräämässä ennen kuin lumi yllättää. Lapset katsoivat juuri jotain sääennustetta ja huusivat, että tiistaina tulee lunta! He kyllä odottavat sitä innolla, itse en ehkä vielä...kun on niin paljon vielä puuhaa. Vaikka joskus olen istuttanut sipulikukkia itsenäisyyspäivänä, joten eiköhän tässä kaikki tarvittavat ehdi tehdä tänä syksynä.

Mukavia syystunnelmia teille lukijani!

Ensimmäiset omenat

Kuusi vuotta pihalla kasvaneet omenapuut alkavat palkita hoitajaansa. :) Neljästä puusta kahdessa on kypsymässä omenoita. Yhtä (raakaa) olen maistanut, kun kuopus ylsi ottamaan sen puusta eikä oikein sitten maistunutkaan. Nämä omenat saavat vielä kypsyä puussa kun hyviä päiviä tuntuu riittävän.

Tästä omenasta vanhin poika totesi, että on ihan oikean omenan kokoinen ja ihmetteli miksi omena ei punastu. Yllätyin kuinka suureksi osa omenoista on kasvanut. Lajin nimi on Suislepp. Ananaskanelissa on pienempiä ja vähän punertavia omenoita. Odotan innolla milloin pääsen omenoita maistamaan, toivottavasti kypsiä omenoita.

Makoisia syyspäiviä sinulle vierailija!

Solmeilua

Solmeilin laukkuun uudet sangat, kun alkuperäiset menivät eka kauppareissulla rikki. Kuusinkertaisesta paperinarusta tein solmuja vuorotellen molempien narunippujen ympäri kuvan mukaisesti. Erittäin yksinkertainen tehdä, mutta paksua nyöriä tehdessä sormille kovaa työtä. :)

Olen tyytyväinen kun vuoden kaapissa lojunut laukku pääsi käyttöön. Sen verran mulla meni aikaa miettiä millaisen uuden sangan laukkuun keksin. ;)

Säilytysjuttuja

Säilytyspaikkoja ei ole koskaan tarpeeksi ja yritän jatkuvasti ratkaista kuinka saisin paremmin pidettyä tavarat järjestyksessä. Ehkä juuri siksi kun perheen äitinä pitäisi aina tietää missä tavarat ovat tai minne jokin kuuluu laittaa. :) Tietääköhän sitä aina itsekään mihin kaikki kuuluu? Yritän asia kerrallaan järjestellä taloamme ja tavaroitamme niin että kaikille olisi omat paikkansa. Ehkä seitsemän henkisessä perheessä toivoton yritys, mutta ainakin parempaan järjestykseen olisi mahdollista päästä. Toiveikkaana olen, kun jo kaksivuotias kysyy "Minne tämä kuuluu?" :)

Poikien huoneeseen maalasin metallipontöstä mailoille säilytyspaikan. Kiiltävällä ruskealla spray-maalilla vähän epätasaisesti ja perinne maalilla espanjankielinen teksti "raqueta". Nyt tennismailat ja sählymailat löytyy milloin mistäkin, mieluisimmat paikat kuitenkin kummankin ulko-oven edestä ja varmasti poikittain...

Toinen pönttö on muovin keräykseen, siinäkin espanjankielinen teksti "materia plastica". Muovin keräys on nyt aika lähellä keittiötä, portaiden alla olevassa "tilavassa varastossa". Nimi tulee siitä että sinne aina vaan mahtuu kaikkea säilytykseen vaikka neliöitä on tuskin kahtakaan ja tila on portaiden takia matala. :) Kuitenkin se on osoittautunut todella tarpeelliseksi paikaksi, varsinkin jätteiden keräyksen takia. Syksyn mittaan taitaa järjestelyt jatkua... Kuinka sinulla, innostutko sinä syksyllä järjestelemään paikkoja?

Mukavia kotihetkiä toivotellen
Sanna

Maalaamista jälleen ja vähän herkuttelua

Innostuin tänään järjestelemään lastenhuoneen kaappeja ja tarvitsin laatikon hengarikaapin pohjalle. Olen tuonut tuollaisen vihanneslaatikon, vai mikä lie alun perin onkaan, kaupasta viikko sitten ja aika pian keksin sille tarkoituksen. Maalasin ensin Sadolinin vihreällä maalilla koko laatikon ja kuivuttuaan pienemmällä pensselillä valkoista perinnemaalia päälle. Maalit kuivui pian ja pääsin heti järjestelemään sinne tossuja ja pikkulaukkuja. Siivoaminen sai jatkua...

Meillä syötiin sientä kastikkeen muodossa päivällä ja illalla tein sienisalaattia, sellaisista aineksista mitä sattui jääkaapissa olemaan ja mitä kasvimaalta löytyi.

4dl kanttarelleja pilkottuna

yksi iso punasipuli

4dl kermaviiliä

100g pippuriseos tuorejuustoa

vähän sitruunapippuria

tilliä pilkottuna

ruohosipulia pilkottuna
suolaa

Ihan maukasta siitä tuli, vaikka mieheni puistelikin päätään, kun hän ei ole ollenkaan sienten ystävä. Minä taidan nauttia hänenkin edestä, niin harvoin meillä pääsee kantterelleja salaatissa syömään.

Hyvää viikonloppua!

Kesäpäivänhattuja syntymäpäiville

Perhosia lenteli tänään paljon, tieten auringon houkuttelemana. Tuuli viileni iltaa kohden ja syksyn tuntua oli ilmassa muutaman oikein kesäisen päivän jälkeen. Kuvassa toinen perhonen ehti just lentää kukasta pois kun kuvasin, ehkä oikeassa laidassa näkyy aavistus perhosen siipeä.

Asetelman ja kukkakimput tein 60-vuotissyntymäpäiville äitini ja minun kukista. Kukkina käytin kesäpäivänhattua, syysleimua, kelloköynnöstä, zinniaa, mustamarja-aronian oksia ja tuoksuvadelman lehtiä. Äidilläni on tänä kesänä aivan upea kesäpäivänhattupenkki, josta riittää antaa kukkia useille vierailijoille kotiin viemiseksi. Oikein paljon vielä onnea päivänsankarille!

Illalla poikkesin katsomassa perinteisen kanttarellipaikan ja sainkin vajaan sankollisen (9l). En koskaan ole löytänyt täältä niin paljoa kerralla kanttarellia. Keräilin ne metästä joutusasti, kun hirvikärpäset hätyyttelivät. Vieläkin tuntuu niskassa, onko siellä jokin mönkijäinen. :) Lapset söivät innoissaan paistettuja sieniä ja loput jätin huomista salaattia tai kastiketta varten. Vielä innostais käydä katsomassa muitakin sieniä, mutta ne hirvikärpäset... ne inhottaa, mutta kait niihin täytyy vaan tottua, jos aikoo syksyllä metässä kulkea.

Korin olen uudistanut maalaamalla valkoiseksi perinnemaalilla ja se onkin meillä leipäkorina, kun on riittävän iso.

Mukavia syksyisiä tuulia ja tunnelmia toivotellen Sanna

Tuunausta valkoisella

Löysin tänään kirpparilta pienen puisen laatikoston ja jo siellä ajattelin maalaavani sen valkoiseksi. Heti kotiin päästyäni etsin valkoisen perinnemaalin ja pensselin. :) Ihanaa pientä askartelua, jossa "palkinnon" eli valmiin työn saa pian. Laatikostolle löytyi paikka vessasta ja siellä on nyt tallessa pinnit, kammat ja tytön korut.

Päälle laitoin ystävältäni tekemiä rasvoja, jotka on hajustettu eteerisillä öljyillä. Molempia olen käyttänyt kosteusvoiteena, pienessä rasiassa olevaa huulirasvana. Sain ne häneltä maalaustalkoisiin mennessäni. Vaikka eikö talkoot olekin palkatonta työtä toiselle? ;)

Onnittelukortti

Sunnuntaina juhlimme veljeni kolmekymppisiä ja tein hänelle tällaisen kortin. Oikein helppo ja nopea malli. Kirjoituksen tein sabluunalla ja perinnemaalilla.

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa!

Kukka-asetelma pihakukista

Pihalla kukkii vielä monenlaisia kukkia ja innostuin tekemään niistä asetelman takanreunalle. Gladiolukset olivat osa taittuneet tuulessa ja sateessa, ne varmaan ois ollu hyvä tukea. Ompahan helpompi katkaista se ja viedä maljakkoon tai asetelmaan. Vähän apealla mielellä olen ollut tänään kipujen takia ja siksi ajattelin piristää mieltäni kukilla. Ainakin tekeminen auttoi ja onhan sitä kiva katsella jonkin aikaa sohvalla oleskellessa. Torstai on toivoa täynnä...

Asetelmassa käytin gladiolusta, zinniaa, orvokkia ja kelloköynnöstä.
Parempaa huomista toivotellen Sanna

Kiitos Pajupirtin Kaisalle!

Sain postissa tänään kirjeen, jonka innoissani aukasin. Kortin kanssa oli tällaisia kiinankärhön tupsukoita. Aika viehättävän näköisiä, vai kuinka? Pajupirtin Kaisa laittoi minulle postissa nämä ja tarkoituksena on saada niistä kasvamaan kärhöä. Kyllä nyt taidetaan minun viljelijätaitoja todella testata!! Aion kokeilla, mietin vain laitanko suoraan oikealle kasvupaikalle vai kasvihuoneeseen ensin...

Ihania ihmisiä löytyy myös blogin kautta, jotka haluavan jakaa omia kasvejaan. :)

Tyrnejä ja sieniä

Tänään oli oikein kaunis kesäinen päivä, joka innosti vielä kuvaamaan kukkiakin. Lämmintä varjossa 20 asteen tienoilla ja tuntui ihanalta nauttia siitä vielä. Kultapallo asustaa "varikolla" odottamassa parempaa sijoituspaikkaa. Toisella puolella pihaa puhdistelin uutta kallioaluetta ja sieltä taisin keksiä kultapallolle paikan. Jos vaan selkä suostuu yhteistyöhön, siirrän sen vielä tänä kesänä tai sitten viimeistään ens keväänä. Kallion puhdistaminen sammaleesta, kaikenlaisista varvuista ja juurista on selälle rasittavaa puuhaa, mutta kun ei malta olla poiskaan, kun on ideaa keksinyt.

Tiikerinliljat on kauniita ja nekin kaipaavat uutta paikkaa. Kalliopihalla on aika haastavaa löytää sopiva paikka sipulikukille, mutta uskon liljoillekin jossain vaiheessa löytyvän suotuisa paikka.

Tyrnit tuottavat ensimmäistä kertaa satoa enemmän kuin kymmenen marjaa. Ihan vielä niitä ei kannata poimia, mutta maistella voi. Olen saanut pensaat äidiltäni ja enoltani. Marjapensaatkin on vanhemmiltani siirretty ja nyt tuottivat oikein hyvin satoa. Olen ostanut pihalleni tosi vähän pensaita ja perennoja, suurin osa on saatuja läheisiltäni ja kyläläisiltä. On hämmästyttävää huomata kuinka paljon kaikenlaisia kasveja pihalle voi saada ilmaiseksi, kun vaan on avoimena sopivissa tilanteissa. Ihmiset antavat mielellään, ainakin täällä pienessä kylässä. Kierrätysideaa toteutan pihallakin ja annan myös itse mielelläni perennoja tutuilleni.

Uusia viljelmiä on ilmestynyt takapihallemme, kun tyrnien kaveriksi on kasvanut voitattia. Se on tosi hyvää pannulla paistettuna. Jospa huomenna ehtisi kerätä, paistella ja maistella.


Vanhan kiulun ostin kesällä markkinoilta. Kiulu oli oikein räikeän kirkkaan oranssi. Maalasin sen kalustemaalilla valkoiseksi ja nyt se toimiikin suojaruukkuna belargonialle. Kukan ostin kesäkuun lopulla puutarhan alennusmyynnistä, jossa paperikassiin sai laittaa niin paljon kukkia kuin vaan sai mahtumaan ja hinta 4.90€. Sain silloin paljon lisää kukkia pihalleni ja halvalla! :)

Valoisaa syyskuun alkua teille!