Toukokalliolla

Matkalla oon... uuteen vuoteen

2012-01-01T17:22:00.002+01:00

Kaamosajan matka sujui oikein mukavasti.

Hotellissa oli vielä ihan jouluista ja aamupalaa söimme tähtitaivaan alla. ;)

Joka on Levillä Hullussa Porossa käynyt, taitaa tietää paikan.

Ajelimme todella upeassa säässä kohti Kilpisjärveä.

Värit vaihtelivat taivaalla ja sitä ei voinut muuta kuin ihastella ja ihmetellä.

Porokolari oli myös lähellä, kun poro vaan kiilas ja kiilas meidän auton kylkeen...

Onneksi vauhtia ei enää poron kohdalla ollut paljon,

niin sekä poro, että me, selvisimme säikähdyksellä.

Kilpisjärvellä oli yllättävän vähän lunta ja todella hiljaista matkailun suhteen.

Maisema näytti karulta, mutta niin kaunista silti.

Siinä on jotain rauhoittavaa, jotain joka tuo yksinkertaisuutta elämään.

Mietimmekin, että onkohan pohjoisen asukkaat jotenkin erilaisia?

Kuinka luonto vaikuttaa heihin, jotka siellä asuvat?

Erämaa saa mietiskelemään kaikenlaista...

Joka tapauksessa reissu oli rentouttava ja kaikenlaista uutta siellä pääsi näkemään.

Kaunista on myös meillä päin.

Lasten kanssa kävimme tänään retkellä ja mäenlaskussa.

Aurinko toivotteli tänään valoisaa uutta vuotta meille.

Kuvan myötä toivottelen myös teille kaikille...

HYVÄÄ JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

RAKKAUTTA JA ILOA ELÄMÄÄSI!

Lämpimin ajatuksin Sanna

Joulun ajan tunnelmaa

2011-12-26T11:57:00.000+01:00

Toukokallion joulu on sujunut mukavasti läheisten parissa.

Aika touhukasta on ollut, kun meillä käy useita vieraita ja itsekin vierailemme sukulaisilla.

Eilinen ilta vierähti veljen luona saunoessa ja kylpypaljussa löhöillessä.

Oli siinäkin ihmettelemistä ulkomaalaisella vieraallamme, niin erilaista kulttuuria.

Aaton tunnelmia muutamin kuvin...

Lapset halusivat kasata paketeista tornin kuusen viereen. ;)

Kuusen koristeet olen tehnyt lähes kaikki itse.

Joka jouluksi yritän tehdä jotain uutta.

Uusina koristeina on rautalangasta väännettyjä palloja.

Ne maalasin turkoosilla maalilla ja vähän päälle valkoista maalia, kuin lumeksi.

Saadut joulukortit keräsin vanhaan ikkunaan roikkumaan pienillä pyykkipojilla.

Itsekuvatut joulukortit näyttää olevan tänä jouluna suosittuja. :)

Valokranssin tein siskolle lahjaksi.

Itselläni on ollut tällainen vessassa kaksi vuotta ja valot on aina päällä.

Toivottavasti nämä valot kestää ihan yhtä kauan.

Lapsiperheen joulu ei ole kovin rauhallinen...

Sitä kaipaan nyt, rauhallisuutta ja hiljaisuutta.

Siitä onkin toivoa, kun huomenna lähdemme mieheni kanssa kaamosmatkalle pohjoiseen. :)

Siellä on aikaa rauhoittua ja nauttia kauniista luonnosta.

Hyvää Tapaninpäivää!

Lämpimin terveisin Sanna

Havukranssi ja -köynnös

2011-12-22T23:37:00.000+01:00

Havukranssi on koristanut oveamme jonkin aikaa.

Sydämet ovat vaan odottaneet maalausta,

kun ei ollut helppo löytää turkoosia spray-maalia.

Tämän joulun väreiksi olen valinnut valkoisen ja turkoosin.

Värit tulee näkymään koristeissa, kynttilöissä, kattauksessa...

Sydämet on väännetty rautalangasta,

kiertämällä sukkapuikon ympärille ensin lankaa

ja siitä kierretystä sitten aletaan muotoilemaan sydän.

Samalla tekniikalla olen tehnyt joulukuuseen palloja.

Niistä kuvia sitten kun saadaan kuusi koristeltua.

Toimme sen sisälle tänään sulamaan, joten ehkä huomenna...

Köynnöksen tein todella pikaisesti jäljelle jääneistä havuista.

Valoineen se toivottaa ihan kaikki vieraat meille lämpimästi tervetulleeksi.

Tänään meillä oli lasten kanssa pientä järjestelyä ohjelmassa, jokainen omissa huoneissaan.

Isommat lapset puuhastelivat muuallakin talossa.

Joulu lähestyy mukavasti ja edelleenkään ei ole mihinkään kiire. ;)

Tuntuu uskomattomalta, että kun ei kiirehdi ja stressaa mitään joulujuttuja,

niin silti kaikki tarpeellinen tulee tehtyä ja hyvällä mielellä.

Ja muistutan teitäkin...että tänään kääntyy suunta valoa kohti! :)

Joulutunnelmissa...

-Sanna-

Valokransseja ja uusia verhoja

2011-12-21T10:26:00.001+01:00

Aamuhämärässä kuvasin viime aikaisia tekeleitäni...

Rautalangasta (hitsauslangasta) vääntelemät sydänkranssit toimii nyt ikkunavaloina joulun ajan

ja ne valaisevat aika hyvin olohuonetta pimeällä.

Huomenna onkin vuoden pimein päivä, talvipäivänseisaus.

Erilaiset valot tuovat ihanaa tunnelmaa pimeään.

Samoin lumi...onneksi saimme lunta takaisin ennen joulua.

Parhaillaan sitä tulee lisää, joten toiveissa on että saamme valkoisen joulun.

Meille tulee vieras toiselta puolelta maapalloa joulun ajaksi

ja on mukava että hän pääsee näkemään ja kokemaan suomalaista talven kauneutta.

Kielimuuri vähän jännittää mua...

vaikka onhan tässä vielä pari päivää aikaa muistella kuinka sitä englantia väännettiin. ;)

Vai keskittyiskö kuitenkin joulun valmisteluun? :)

Valkoinen pellava kangas on odotellut aika kauan tuolla ompeluhuoneessa.

Löydettyäni sopivat pitsit sain vihdoin innostuksen ompelemiseen.

Syksyiset verhot saivat väistyä uuden tieltä.

Laitoin virkkaamiani "lumihiutaleita" koristeeksi siihen nyt joulun ajaksi,

ehkä ne jää pidemmäksikin aikaa.

Lastenhuoneen verhot ovat myös valmiina.

Tämä kangas miellytti lapsia värikkyydellään.

Ei kyllä ole kovin jouluiset verhot, mutta mulle ei olekaan tapana laittaa jouluksi eri verhoja.

Ja valoa ja kevättä kohti sitä pian taas mennään.

Nyt kuitenkin keskitytään jouluun, perheeseen ja läheisiin.

Kaikkiin rakkaisiin ihmisiin.

Tärkeintä mielestäni joulussa on rakkaus,

se että välitetään toisistamme ja osoitetaan se.

Ja vähän tonttuilun muodossa leikkimieltä, niin saadaan lisää iloa taloon.

Tässä lapset ovat meille aikuisille parhaita esimerkkejä. :)

Kolme yötä jouluun on...

Rauhallinen puuhailu jatkuu vielä Toukokalliolla,

ilman suurempaa hälinää ja hössötystä.

Mukavaa joulunodotusta!

Lämpimin ajatuksin Sanna

Isoäidinneliöistä virkattu matto

2011-12-14T17:06:00.000+01:00

Mökillä ollessamme naisporukalla viime kuussa, olimme käsitöiden kimpussa

ja mullaki oli yksi maton aloitus mukana....

Lauantaina kävimme porukalla kangaskaupassa ja

siellä ihastuin matonkuteisiin...juuri näihin väreihin.

Silmissä alkoi muodostua kuva sellaisesta matosta, jossa on eri kokoisia ympyröitä...

Aloitinkin sitä mökillä ollessamme, kunnes... VÄLÄHTI jostain ajatus. :)

Teen isoäidinneliöistä maton!

Nämä värit sopii just siihen.

Ei muuta kuin ympyrän purkuun ja aloitetaan alusta...

Lopputuloksesta päätellen kannatti muuttaa suunnitelmaa.

Värikäs matto viehättää lapsia

ja he ovatkin jo ehtineet käyttää sitä pelilautana, itse keksimälleen pelille. :)

Maton koko on 120x160cm ja kuteita meni 5,6kg.

Tätä mattoa ei oikein enää voi painonsa puolesta pestä pesukoneessa,

mutta värikkyytensä takia ei varmaan kovin usein tartte pestäkään.

Pieniä jouluvalmisteluja olen tehnyt ja olenkin päättänyt ottaa todella rauhallisesti,

tarkoituksena kiireetön ja lämmin joulun aika.

Joka vuosi meillä jouluvalmistelut yksinkertaistuu ja

teen vain just sen mitä haluan ja viitsin, ilman minkäänlaisia paineita. :)

Kiireetöntä tunnelmaa sinullekin!

-Sanna-

Kampauksia

2011-12-13T12:31:00.000+01:00

Tervehdys kaikille pitkästä aikaa!

Olen tarkoituksella elänyt sellaista hiljaiseloa, halunnut rauhoittua ja mietiskellyt elämää.

Tänä vuonna on monenlaisia muutoksia tullut elämääni ja

sen takia on ollut tarpeen rauhoittuminen tärkeiden asioiden äärelle.

Olen löytänyt paljon uutta ja toivon ne kulkee matkassani lopun elämääni.

Ehkä kirjoitan joskus täällä oivalluksistani...

Muutama viikko sitten tein kaksi kampausta.

Toinen niistä morsiammelle.

Tiaran pysyminen paikoillaan tuotti haastetta tämän mallisessa kampauksessa.

Todennäköisesti se kuitenkin pysyi paikoillaan juhlapäivän ajan.

Ainakin sain jälkeen päin hyvää palautetta kampauksesta ja morsian oli tyytyväinen. :)

Toinen kampaus edusti sitä perinteistä mallia jollaisia olen tehnyt aika usein.

Aina vaan toispuoleinen kiharakampaus viehättää nuoria naisia.

Ranteet kipeäksi asti olen virkannut mattoja.

Poikien huoneeseen isoäidinneliöistä värikäs matto ja

lastenhuoneeseen revityistä lakanoista virkattu matto.

Kuvia tulee ajallaan... ;)

Kiitokset teille kaikille blogini vierailijoille!

Vaikka hiljaiseloa olenkin viettänyt, ilokseni kävijöitä täällä on riittänyt. :)

Lämpimin terveisin Sanna

Lastenhuoneen maalausta

2011-11-18T13:29:00.001+01:00

Nyt se sitten on valmis! Lastenhuone uudessa värissään. :)

Olikin siinä urakkaa teippailla listoja, pakkeloida koloja ja

maalata kolmeen kertaan, jotta vanha maali peittyisi.

Hidasta, mutta mielenkiintoista puuhaa!

Lopputulos miellyttää kaikkia, vaikka vähän muutosvastarintaa kuuluikin vielä siinä vaiheessa

kun näytin maalipurkkien värejä joita seiniin laitan.

Maalit kaikki on jäänteitä yläkerran maalauksista joten tulipahan nekin käytettyä loppuun

ja hyvin riittivät pienellä sekoituksella.

Tuota alaosan maalia ei sitten taida värikartalta löytyäkään. ;)

Tyttö luovutti oman huoneensa yläkerrasta vanhimmalle pojallemme

ja muutti itse nuorimman kanssa yhteen alakerran leikkihuoneeseen.

Aika näyttää kuinka yhteiselo onnistuu tytön (11v.) ja pojan (4v.) kanssa.

Kolme huonetta meillä oli eilen järjestelyn alla...huh..huh...

Kyllä siinä riittääkin puuhaa, niin että nyt sitten saa kärsiä selkäsäryistä.

Vielä on paljon tekemistä sisustuksen uusimisessa.

Pojan sänky ja senkki odottaa maalaamista.

Verhot on tarkoitus uusia, niillä ehkä väriä lisää tuonne huoneeseen.

Uutta mattoa alan tekemään tänä viikonloppuna sinne, kun olen naisporukalla mökillä.

Sen teen vanhoista lakanoista repimällä kudetta ja virkkaamalla.

Nyt siis lähden rentoutumaan käsitöiden ja sukuni naisten pariin!

Rentouttavaa viikonloppua sinullekin!

Lämpimin terveisin Sanna

Luonnonpajusta lyhty- Ohje

2011-11-08T12:19:00.001+01:00

Luonnonpajun keräämisen aika on parhaimmillaan.

Lehdet ovat pudonneet ja maassa ei ole vielä lunta,

niin on helppo kerätä ihan juuresta asti pajua erilaisiin käyttötarpeisiin.

Valmistin lyhtyjä pajusta punoen lasipurkin päälle.

Monesti ohjeita kaivataan myös tänne nettiin,

joten yritin saada kuvattua sellaisen kuvasarjan,

josta saisi jonkinlaisen käsityksen kuinka tällainen punotaan.

Kuvia sitten onkin aika paljon, mutta ajattelin että ne kertoo enemmän kuin sanat. :)

Ohjeiden tekeminen ei ole helppoa saada toisille ymmärrettäväksi, mutta yritän parhaani.

Aloita valitsemalla kuusi saman paksuista pajua. (n. 80cm pitkiä)

Valitse sen jälkeen niistä kolme parhaimman ja paksuimman näköistä.

Katso pajun pituudesta keskikohta, niin että jäätetään huomioimatta ihan ohuinta latvaa. (n.15-20cm)

Tee siihen keskikohtaan viilto puukolla pajun suuntaisesti,

halkaise siis paju pituus suunnassa muutaman sentin matkalta.

Ole varovainen, ettei halkea pitkältä matkalta. ;)

Nyt kolmessa pajussa on halkaistu kohta ja siihen pujotellaan kolme jäljelle jäänyttä pajua.

Pujotellaan niin että ne menee vuorotellen tyvi ja latvapää edelle.

Yllä olevaa kuvaa tarkastelemalla toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan.

Nyt kaikki kuusi pajua ovat nipussa,

Lyhdyn pohjan keskikohta ja loimi on valmiina ja punonta voi alkaa.

Valitaan kaksi samanpituista, ohuempaa pajua (kudepajut), kuin keskikohdassa oli.

Pujotetaan kudepajujen latvat myös sinne halkaistujen loimipajujen väliin.

Niin, että latvojen päät tulevat n.5cm yli, näkyville toiselta puolelta.

Aletaan punomaan kolmen loimipajun päältä ja alta niillä kahdella kudepajulla.

Alapuolella oleva kudepaju kiertää aina sisäpuolelta päälle ja

yllä oleva kudepaju taivutetaan ulkopuolelta ja menee alapuolelle.

Jatketaan niin kauan, kunnes on menty kaksi täyttä kierrosta.

Sitten taivutetaan seuraava loimipaju noin 30 astetta ja

jatketaan punomista nyt yksi loimipaju kerrallaan.

Seuraava loimipaju saa jäädä suoraan siihen missä onkin, sitten siitä seuraava loimipaju taivutetaan.

Taipumiskohtaa voi painaa kynnellä, niin paju taipuu oikeasta kohdasta siististi.

Yritetään saada punonta mahdollisimman lähelle keskustaa.

Jatketaa koko kierros samalla tavalla punoen ja loimia taivuttaen oikeaan kulmaan,

niin että siitä muodostuu "aurinko".

Jatka tästä punomista loimi kerrallaan, samalla voi vielä yrittää tasoitella loimien välejä.

Punominen jatkuu, kunnes kudepaju loppuu tyvipäihin.

Tarvitaan uudet, samanpaksuiset kaksi pajua ja jatketaan sitten.

Pujotetaan uusi kudepaju toisen alapuolelle tyvi edellä, niin että ne menee päällekkäin.

Jatka punomista uudella kudepajulla, niin että se menee
seuraavan loimen päältä ja sitä seuraavan alta.

Tarvitaan jatkoa myös toiselle kudepajulle,

joten otetaan toinen kudepaju ja pujotetaan sekin tyvi edellä jatkettavan kudepajun alle.

Jatketaan punomista uusilla kudepajuilla.

Päättyneet voi katkaista loimipajun kohdasta niin että se "jää lepäämään" loimen päälle.

Seuraavaa kuvaa tarkastellessa näkyy katkaistut päät.

Jatka ympyrän punomista niin kauan kunnes pohja on oikean kokonen.

Siis vähän isompi kuin lasipurkin pohja on.

Ympyrää on punottu tähän asti myötäpäivään.

Käännetään työ toisin päin, koska punominen jatkuu tästä vasemmalta oikealle.

Vasenkätinen voi kyllä jatkaa toisinkin päin.

Lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä miten päin punoo.

Nyt aletaan taivuttamaan loimipajut kohtisuoraan ylös paju kerrallaan.

Tässä voi taivutuskohtaa painaa taas kynnellä tai puukon kärjellä taipumisen helpottamiseksi.

Solmitaan kaikki loimipajut narulla yhteen.

Pohja on valmis ja seuraavaksi aletaan punomaan reunoja.

Valitaan taas kaksi saman paksuista kudepajua.

Laitetaan niiden latvat entisten viereen.

Jatketaan punomista molemmilla kudepajuilla (vanha ja uusi) yhdessä,

yhden loimipajun edestä, seuraavan takaa.

Taivuttaen kudepajua, kuten kuvassa näkyy.

Toinen kudepajun latva vaan päättyy jossain vaiheessa ja jatketaan punomista.

Reunat alkavat punonnan jatkuessa muodostua.

Tulee eteen taas jatkospaikka, kun kudepajut päättyy.

Taas valitaan samanpaksuista pajua kuin edellinenkin kudepaju.

Laitetaan päättyneen kudepajun viereen uusi ja jatketaan punomista loimen edestä, seuraavan takaa.

Otetaan toinenkin uusi kudepaju ja jatketaan samalla tavalla kuin edellä kerroin, kuvan mukaisesti.

Vanhat kudepajujen päät katkaistaan loimipajun kohdalta, sen edestä.

Punonta täättyy kun latvat tulee ja reunassa on jo korkeutta noin 5-7cm.

Kudepajut päätellään pujottelemalla ne loimipajun viereen, punonnan sekaan piiloon.

Loimipajuja pitäneen narun voi nyt irroittaa, jotta työ ei alkaisi kapenemaan.

Lasipurkki on hyvä laittaa tässä vaiheessa pajutyön sisälle,

punonnan helpottamiseksi ja työ pysyy oikean kokoisena.

Valitaan uudet kudepajut ja pujotetaan ne loimen sekaan kuvan mukaisesti,

niin että jätetään muutama sentti väliä loimeen.

Punotaan kierros loppuun ja jatketaan muutama loimipaju vielä.

Seuraavaksi pujotetaan aloituksessa jääneet kudepajujen latvat loimipajujen viereen,

niin että punonnan jatkuessa ne pääteltyy itsestään.

Tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa pajutyön oikea leveys.

Jatketaan punomista niin kauan kunnes saavutetaan lasipurkin reunan korkeus.

Sitten on aika alkaa päättelemään työ. :)

Kuvan laatu muuttuu tässä, kun ehti tulla jo pimeä ja valo muuttui. Mut ei välitä siitä. ;)

Lasipurkki kannattaa ottaa pois päättelyn tieltä.

Kudepajujen päät näkyvät tuossa ja ne saavat jäädä odottamaan kunnes jäävät reunapäättelyn alle.

(Ne voi halutessaan päätellä myös taivuttamalla päät alaspäin loimipajun viereen.)

Aloitetaan taivuttamalla yksi loimipaju työn reunan suuntaisesti,

seuraavan loimipajun edestä ja siitä seuraavan taakse.

Katkaise taivutettu loimipaju työn sisäpuolelta niin että se jää loimipajun taakse.

Nyt työssä edetään loimipaju kerrallaan taivuttamalla

seuraavan loimipajun edestä ja siitä seuraavan takaa.

Aina katkaistaan taivutettu loimipaju sisäpuolelta loimen takaa.

Rauna alkaa muodostua ja loimipajut vähenee.

Kunnes tullaan viimeisiin. Toiseksi viimeinen menee viimeisen edestä

ja se laitetaan seuraavan loimipajun taakse, siis sen josta aloitettiin reunan tekeminen ja joka on jo taivutettu.

Otetaan viimeinen loimipajua ja taivutetaan se (aloitus) loimipajun edestä ja pujotetaan seuraavan taakse. Toivottavasti kuva selventää, koska tätä on sanoilla vaikea selittää. :)

Nyt kaikki loimipajut on pujoteltu ja päätelty.

Katkaistaan viimeinenkin loimipaju

ja kaikki muutkin mitä sisäpuolelle on jäänyt latvoja ja tyviä punonnasta.

Lyhtyyn voi laittaa rautalangasta sangan, josta sen saa roikkumaan.

Lasipurkki takaisin punontatyön sisälle ja kynttilä palamaan.

Valmista tuli! :)

Toivottavasti ohje on ymmärrettävässä muodossa.

Jos on jotain epäselvyyttä, niin toivon että annat palautetta tai kysyt asiaa viestissä.

Innostuneita punontahetkiä sinulle!

-Sanna-

Synttärijuhlia ja lauttasaunan kuskaamista

2011-10-25T13:20:00.000+02:00

Molemmat vanhempani täyttävät tänä vuonna pyöreitä vuosia ja

juhlimme viikonloppuna yhdessä heitä sisarusteni

ja vanhempieni ystävien ja sukulaisten kanssa.

Kaikki kolmetoista sisarusta osallistui omalta osaltaan juhlan järjestelyyn. :)

Vanhin siskoista teki syksyisen kukka-asetelman pöytään.

Yksi leipoi erilaisia leipiä, punajuurisämpylöitä, ruisleipää ja rieskaa.

Mun tehtävänä oli kahden siskon kanssa voileipäkakkujen tekeminen.

Joka kerta sitä oppii jotain uutta kakkujen tekemisestä...

Tällä kertaa käytimme päällystykseen tuorejuuston ja turkkilaisen jugurtin yhdistelmää.

Se oli helppo levittää ja pinnasta tuli kauniin pehmeä ja kiiltävä.

Meetvurstikakku oli minun mielestäni parhaimman makuinen. :)

Makeita kakkuja maistelin kaikkia ja olivat kyllä todella hyviä.

En edes tiiä ketkä kaikki näitä teki ja mitä ne sisältää. :)

Lapset viihtyivät parvella patjoilla rakennetuissa majoissa ja rymysivät siellä koko päivän.

Ei tarvinnut heille keksiä mitään erityisempää ja aikuiset saivat keskustella aika rauhassa.

Mitä nyt vähän jotain lelua tippui parvelta alas. ;)

Illalla lämpimästä saunasta hipsi naisia soihtupolkua pitkin jääkylmään lampeen.

Siitä minä niin tykkään. :)

Ehkä ens syksynä sitä pulahdetaan valmiista lauttasaunasta järveen.

Lauttasaunan elementit kuskattiin reilu viikko sitten tontille odottamaan jäitten tuloa.

Me ajellaan viimeisenä asuntoautolla ja perässä on vielä asuntovaunu.

Oli todellakin vähän sellaista sirkustunnelmaa! :)

Leiriydyimme paikan päälle kolmen asuntovaunun ja yhden asuntoauton kanssa.

Kivaa kyllä näin syksylläkin tuo karavaanarielämä.

Lautta on tarkoitus kasata myöhemmin jäänpäälle.

Sinne jäi meidänkin asuntovaunu odottamaan sopivaa aikaa.

Nyt menen jatkamaan lastenhuoneen seinien pakkelointia ja hiontaa...

valmistelen sitä maalaukseen.

Kiitokset kaikille blogini vierailijoille ja uudet lukijat olette lämpimästi tervetulleita!

Ehkä pian nähdään pajutöiden ja ohjeen parissa. ;)

Terveisin Sanna

Kranssi koivunoksista

2011-10-11T00:23:00.002+02:00

Niin kivasti oli jäkälä alkanut kastavaan pihapiirissä olleessa koivun oksissa.

Kaadettuamme keräilin niitä talteen kuivumaan.

Ystävän luokse mennessä mietin, mitähän veisi tuliaiseksi. Jotain nopeaa ja helppoa...

Muistin varastossa olevat oksat ja etsin kuumaliimapyssyn.

Katkoin pätkiksi oksat.

Aloin liimailemaan pätkiä toisiinta ja ympyrän muotoon.

Säästelin "jäkäläisimmät" päällimmäiseksi.

Siitä se kranssi sitten vaan muotoutui, aikaa meni ehkä noin tunti.

Olin tyytyväinen lopputulokseen...

olihan tämä ensimäinen kokeilu tuollaisesta kranssista. :)

Ystäväkin vaikutti tyytyväiseltä kranssin saatuaan!

Teen kyllä muullonkin tuollaisia...

ehkä kokeilen korin tai vadin muotoonkin oksista.

Pitää vaan ensin hakea niitä lisää sisälle kuivumaan. :)

Tunnustuksia! :)

2011-10-11T00:09:00.005+02:00

Tämän ruusutunnustuksen sain Irman kammari-blogista. Kiitos Irma! <3

Sinun viestisi lämmittävät aina mieltäni ja olen iloinen saatuani ruusut juuri sinulta!

Ruusut saatuaan, pitäisi viiteen kysymykseen antaa vastaus.

1. Lempiruokani: Riista- ja kalaruoat (ei einekset, vaan kunnon lohta, nieriää, siikaa, ahventa...)

2. Lempimakeiseni: suklaa

3. Lempilukemiseni: Käsityölehdet ja -kirjat

4. Mieluisin paikka tehdä käsitöitä: sohvalla tai lattialla istuen. :)

5. Lempielokuvani: Chocolat/Pieni suklaapuoti

Tämän tunnustuksen sain Saaripalsta-blogista. Suuret kiitokset Saila! <3

Sinä usein kommentoit blogissani ja aina yhtä iloisella mielellä luen viestejäsi. :)

Tämän tunnustuksen henkeen kuuluu seuraavaa:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Sitten ne kahdeksan asiaa itsestäni....

1. Haluan rohkeasti kokeilla erilaisia juttuja ja opetella uutta.

Kohdata pelkojani ja haastavia tilanteita.

2. Hiustenleikkuu alkoi siitä että hermostuin pikkuveljeni hiuksista seiskaluokalla...

sanoin että sulle pitää leikata tyylikkäämmät hiukset, otin sakset käteeni ja aloin vaan leikkaan. :D

3. Kampausten tekeminen alkoi jo nuorena tyttösenä siitä että aina halusin laittaa toisten hiuksia.

Myöhemmin nuorena ystäväni pyysi tekemään hääkampauksen! Vastusteluistani huolimatta hän luotti taitooni ja niin sitä väännettiin ensimmäinen hääkampaus 17-vuotiaana.

Mulla ei siis ole mitään koulutusta kampausten tekemiseen,

vaan jokainen tekemäni kampaus on uuden opettelua ja taidon kehittämistä.

On hienoa että, ihmiset uskaltautuvat tulemaan luokseni! :)

4. 23-vuotiaana mua pyydettiin koululle käsityönopettajan sijaiseksi...

Minua, joka jännitti yli kaiken toisten edessä puhumista ja kaikenlaista esiintymistä.

Tuntui, että ihan justiin mä itse olin täällä koulussa ja nytkö mun pitäis pystyä opettaan! ;)

5. Sijaisuuksia tulikin sitten monenlaisia...1-9-luokille, lähes kaikkia aineita.

Mieleenpainuvimmat tunnit taitaa olla kasiluokan poikien liikuntatuntien ohjaaminen.

Mä kun en tiiä sählyn säännöistä yhtään mitään! :D

6. Voitin esiintymispelkojani myöhemmin Mielenterveyskuntoutujien omaisten ryhmänohjaajana,

jossa toimin seitsemän vuoden ajan.

Samalla kävin ohjaajakoulutuksia ja minusta itsestä...ihan älyttömästä jännittäjästä, tuli kouluttaja.

7. Olin mukana Yhteisvastuu-keräyksessä viisi vuotta sitten ja minusta tehtiin lyhytdokumentti,

jota näytettiin televisiossa useita kertoja kevään aikana.

Sen tekeminen oli ihan huippujännittävää!

8. Sen jälkeen mua pyydettiin pitämään puhetta erääseen oppilaitokseen ja

siihenkin pystyin valtavasta jännityksestä huolimatta.

On aivan ihmeellistä puhua itselle tärkeistä asioista kymmenien ihmisten edessä

ja huomata että ne oikeesti kuuntelee mua. :)

Seuraava askel esiintymisessä olisikin ollut sitten Helsingissä, Mielenterveysmessuilla. Huh, huh!

Sinnekin olin menossa, mutta silloin viiden kuukauden ikäinen poikamme sairastui ja matka peruuntui. Olisikohan tuo ollut mulle jo liian haastava juttu?? ;)

Annikan puuhastelut-blogista sain tämän tunnustuksen. Kiitokset Annika! <3

Ohjeet: Tunnustuksen saaneen kuuluu kiittää tunnustuksen antanutta,

vastata kymmeneen kysymykseen alla,

jakaa tunnustus eteenpäin kymmeneen mukavaan blogiin sekä

tiedottaa näitä blogeja saadusta tunnustuksesta.

1. Suosikkiväri: vihreä, vaaleanpunainen
2. Suosikkieläin: Joutsen ja muutkin linnut.

3. Suosikkinumero: 6

4. Suosikki alkoholiton juoma: vesi

5. Facebook vai Twitter?: Facebook

6. Intohimosi: Käsillä tekeminen ja luova ajattelu.

7. Saada vai antaa lahja?: Antaa.

8. Suosikkiviikonpäivä: Sunnuntai, rauhallisin päivä. :)
9. Suosikkikukka: Ruusu

10. Suosikkikuvio: koukeroita

Ajattelin että, en nimeä erikseen blogeja, joille jakaisin nämä tunnustukset.

Monessa blogissa olen huomannut nämä olevankin ja jos sinun blogissasi ei ole vielä mistään tullut niin ota ihmeessä mukaasi. Sen olet todella ansainnut! :)

Olen todella iloinen että, blogiani on huomioitu tunnustuksilla ja viesteillä! <3

Niistä kaikista Toukokalliolla-blogi jaksaa elää!! :)

Lämpimin terveisin Sanna

Lämpöä syksyn iltoihin

2011-10-08T00:03:00.002+02:00

Hei, onkohan täällä muitakin, jotka on kyllästynyt sateisiin?

Ihan pakko on nyt keksiä aivan muuta puuhaa, kuin puutarhatyöt...

Eli lämpimämpää tunnelmaa kynttilöillä sisälle! :)

Se piristää!

Huomio kiinnittyy sateesta kynttilöiden tuomaan tunnelmaan ja lämpöön.

Siivouspäivän päätteeksi on kiva laittaa kynttilöitä vähän joka paikkaan.

Sisälle oon kantanut jokin aika sitten pasuunakukan ja...

Nyt se sitten kukkii! :)

Muutama kukka on auennut ja lisää nuppuja kasvamassa.

Onkohan kaikki aloittelijan virheet nyt tehty tuon kukkalajin kanssa?? ;)

Koristekurpitsat keräsin sisälle ja halloween-tunnelmaa on vähän etuajassa.

Näistä on kaiverrettu yhdessä lasten kanssa jo naamoja ja tuikkukippoja.

Syksyn satoa ja kynttilöiden tunnelmaa katsellessa...

Täytynee siis lopultakin heittää päivänvarjo hyllylle seuraavaa kesää odottamaan!

Varjon runko on väännelty rautalangasta ja

varjo virkattu sopivaksi "omasta päästä" löytyneellä ohjeella.

Lämmin auringon valo on vaihtunut lämpimään kynttilän liekkiin

ja varmasti takkakin alkaa säiden viiletessä lämpiämään lähes joka päivä.

Nautitaan siis nyt niistä iloista joita syksy meille antaa!

Sateesta huolimatta. ;)

Silti toivon muutamaa kuivempaa päivää,

jotta saisin vähän kukkapenkkejä siistittyä ja tulppaanit istutettua maahan.
Katotaan nyt sitten, mitä meille jatkossa annetaan! :)

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lämpöisin terveisin Sanna

Syyskuun kukkia ja ihania ystäviä

2011-09-30T00:05:00.005+02:00

Syksy sateineen on tullut tosissaan tänne ja pihalla se kyllä näkyy.

Ei kauheesti oo innostusta mennä tekemään syyssiivouksia tuonne sateeseen,

vaan tulee tehtyä kaikenlaista sisällä.

Eilen poimin pihalta viimeisen gladioluksen ja ruusun oksan maljakkoon.

Oli kiva siivoilla ja järjestellä kotia kuntoon,

koska sain yhden ystävän kylään.

Nuoruudesta se parhain. <3

Voi kun se niin piristää ja on ihana vaihtaa kuulumisia.

Haaveena minulla on päästä hänen luonaan käymään, toiselle puolelle maapalloa.

Ens keväänä, syksynä... Aika näyttää. :)

Onneksi ehdin kuvata joku aika sitten aurinkoisella säällä daalioita ja ruusuja.

Valkoinen malatakasvuinen daalia sopisi hyvin vaikka ruukkuunkin.

Se vielä kukkii tuolla pihalla, melkein enää ainoana kukkana.

Tai on siellä vielä samettiruusuja, orvokkeja, unikoita, petunioita ja zinnioita.

Yksivuotisia unikoita kylvin kesäkuun puolessa välissä.

Mietin oonko myöhässä...

En ollut, sillä ne on oikein kivasti kukkinut nyt syksyllä,

vaikka kärsivätkin sateista, eikä pysy kauan kauniina.

Niin jää pihan siivoukset viikonlopultakin, koska....

Minusta on tullut ihan mahdoton!

Oon taas menossa viikonloppuna...

Otankohan mä takaisin nyt sitä, kun kesällä en pystynyt liikkumaan ja olin paljon kotona? :)

Yleensähän kesällä mennään sinne tänne...

Menen toisen nuoruuden ystävän luokse, jota en ole nähnyt varmaan kymmeneen vuoteen.

Olen innoissani hänen näkemisestään

ja varmasti meillä juttua riittää ihan koko viikonlopun ajaksi. :D

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!

-Sanna-

Kiharakampauksia

2011-09-24T16:01:00.000+02:00

Suoristusraudalle oli tänään käyttöä...pitkän tauon jälkeen.

Kahdelle tytölle tein kiharakampauksia juhlaan.

Tein tarkoituksella vähän runsaampaa kiharaa,

koska syksyinen kosteä sää suoristaa helposti kampauksen ja

juhlan alkamiseen oli useita tunteja aikaa.

Vähän kuin ennakoiden, että kihara olisi sitten oikeanlaista juhlassa.

Jos laittaisin loivat kiharat aamulla, iltapäivän juhlaan...

todennäköisesti juhlaan mennessä olisi ne melkein suorana.

Ei aina välttämättä, mutta kokemus on mulle opettanut tuota ennakointia. :)

Tälle illalle on ohjelmassa mökkeilyä naisporukan kanssa.

Rentoutumista, saunomista, käsitöitä, ajatusten vaihtoa. :)

Minkähän käsityön sitä ottais mukaan?

Alottaisko jotain uutta vai käviskö tutkimassa keskeneräisten töiden laatikkoa? ;)

Lähdenpä suunnittelemaan.

Mukavaa lauantai-iltaa!

-Sanna-

Takan maalausta

2011-09-21T14:06:00.003+02:00

Jonkin aikaa olen suunnitellut takan valkaisua.

Viime viikolla sain sen sitten tehtyä. :)

Vedellä ohennetulla maalilla vetelin pensselillä kaks kerrosta,

niin että väri ei ole ihan tasainen, tarkoituksella vanha väri kuultaa joissain kohti alta.

Vanha väri takassa ja uunissa oli siis keltainen.

Tähän asti olen tykännyt siitä, mutta nyt kaipaan vähän valoisampaa ilmettä tupaan.

Keltainen väri antaa sellaisen vaikutelman kuin se tulisi lähemmäksi...

siis takkakin näyttää paljon isommalta.

Valkoisella saatiin valoisuutta ja avaruutta.

Koko takka/uuni-yhdistelmä näyttää nyt pienemmältä.

Viimeiset gladiolukset pelastin paleltumiselta viikonloppuna, ennen yöpakkasta.

Kurkut ja kurpitsat paleltuivat...niitä en muistanut peitellä.

Leivinuuni on yleensä koko talven ahkerassa käytössä.

Harvoin leivon siinä, mutta lämmityksessä käytämme sitä jatkuvasti.

Keskellä taloa olevat tulisijat jakavat lämpöä talvella koko alakertaan.

Viimeiset marjat keräsin pois pensaista, karviaisia ja aronioita.

Jälleen linnut ehtivät ennen minua aronian marjojen hyödyntämiseen...muutaman litran sain hilloa varten.

Ja pari oksaa maljakkoon.

Ehkä ens vuonna jo muistan laittaa pensaisiin verkot! :)

Akillesjänteen katkeamisesta tulee tänään neljä kuukautta.

Tiivis liikuntaohjelma minulla on nyt menneillään, jotta saan jalan hyvin kuntoutettua.

Lähes joka päivä teen jotakin...jumppaa, kuntopyöräilyä, kävelyä, vesijuoksua, venyttelyä
ja pilates alkaa ensi viikolla.

Maanantaina kävin kokeilemassa kuinka lentopallo pysyy käsissä ja

ilokseni huomasin että kädet edelleen toimii! ;)

Vähän tuntumaa jo palloon... vaikka vasta kahden kuukauden päästä voin aloitella pelaamista.

Siellä toisten peliä seuratessa tuli tunnemuistina se hetki kun jänne katkesi.

Pahoinvointi aalto meni läpi kehon ja sellainen iljettävä tunne, kun jänne napsahti.

Ehkä sitä tarvii tällaista "siedätyshoitoa", jotta sitten aikanaan voi palata pelaamaan,

eikä pelkäisi liikaa jänteen uudelleen katkeamista.

Pitkä työ on vielä edessä saada jalka kuntoon, mutta motivaatiota riittää, onneksi.

Koska, mä HALUAN vielä pelata ja juosta joskus! :)

Tavoite on siis selvä, sitä kohti mennään.

Tänään lihasten vahvistaminen jatkuu vesijuoksulla.

Se on kivaa muutaman ystävän kanssa.

Ystävien tuki onkin ollut tarpeen viime aikoina,

koska olen elänyt todella haastavaa aikaa elämässäni.

Olen kaikille heille todella kiitollinen! <3

Kiitos myös kaikille teille, jotka vierailette täällä!

On piristävää lukea viestejänne. <3

Lämpimin terveisin Sanna

Gladioluksien loistoa kelpaa ihastella

2011-09-08T10:25:00.000+02:00

Näihin ei vaan kyllästy!

Keräsin erivärisiä gladioluksia kimpuksi sisälle ja ne vaan aina ihastuttavat.

Kasvatan näitä joka vuosi ja koen sen helppona kasvina kasvattaa.

Toukokuun alussa laitan sipulit kasvamaan ämpäriin mullan sekaan.

Silloin jo näen mielessäni sen mitä nyt näette näissä kuvissa. ;)

Siirrän ne kesäkuun alussa kukkapenkkiin, joka on aurinkoisella paikalla.

Multaa olen muokanut hiekalla hyvin vettä läpäiseväksi.

Penkki kuivahtaa usein kesän aikana, mutta eipä näytä se kukintaa haittaavan.

Tänä vuonna mulla oli sellainen sekoituspussi sipuleita.

Mielenkiinnolla olen henäkuusta alkaen saanut seurata, mitä kaikkia värejä sieltä ilmestyykään. :)

"Mikä ihme väri tää oikein on, kun nuput on ihan mustat?"

Nuppujen avauduttua ihastelin samettista, syvän viininpunaista kukkaa! Aivan upea väri!

Kuten tämäkin... Täydellinen väri meidän kuistille.

Maljakossa kukka menestyy noin viikon.

Poistan alhaalta kuihtuneet kukat lähes päivittäin pois ja samalla katkaisen uuden imupinnan.

Olen vienyt kukkia ystäville.

Ei kestä kauaa, kun vain nappasee kukkapenkistä yhden kukan

ja laittaa vähän kostuketta varteen.

Mikä sen mukavampaa, kuin nähdä ystävän ilahtuneet kasvot kukan saadessa! :)

Yksi lila kukka oli seassa. Pelkästään sen värisiä mulla kasvoi muutama vuosi sitten.

Tein niistä kukka-asetelman kipeää aihetta käsitellessä.

Punaisia gladioluksia kukkii tällä hetkellä.

Takana näkyy se meidän lauttasaunaprojektimme.

Se etenee pikkuhiljaa ja näyttää jo oikein hyvältä. :)

Nyt täytyy joutua arkisiin toimiin!

Toiveikasta torstaita!

-Sanna-

Koristekurpitsa

2011-09-03T21:30:00.001+02:00

Koristekurpitsa on aivan ihastuttava köynnöskasvi! :)

Helppo kasvattaa ja hoitaa,

kasvaa nopeasti, kukkii isoilla, näyttävillä kukilla

ja lopulta satona jää vielä pieniä erimallisia ja kokoisia kurpitsoja.

Voiko enempää kasvilta toivoa?

Tällaset kurttuset kurpitsat saa minut jostain syystä hyvälle tuulelle. :)

Muotoja ja värejä ei koskaan tiiä kun keväällä toukokuussa laittaa siemenet multaan

ja pienet taimet alkaa kurotella tukia vasten.

Hauskat kiekurat tarrautuu hyvin tukeen kiinni ja

näin köynnös pääsee kiipeämään jopa kolmen metrin mittaiseksi.

Kukat kukkivat vain hetken, mutta ovat suuria ja näkyvät kauas.

Tänä kesänä koristekurpitsa on kasvanut todella pitkäksi.

Se on vallannut koko seiväsportin ja kiipeilee jo viereisessä syreenissä,

joka kasvaa postista metrin päässä.

Vielä justiinsa mahtuu kävelemään kasvihuoneeseen. ;)

Ehkä keräilen pian valmiit kurpitsat sisälle, koristeeksi kai.

Vai voisko niitä syödä?

Onko kukaan maistanut? :)

Syysterveisin Sanna

Terassilla

2011-09-01T00:48:00.003+02:00

Terassilla parvekelaatikot on vallannut kesän aikana surfinia ja pieni valkoinen petunia.

Heinäkuun lopun myrskyssä kärsivät pahasti, mutta onneksi sain ne vielä kukkimaan...

Siistimällä ja lannoittamalla.

Pasuunakukan (takana) kanssa en ole oikein päässyt vielä sinuiksi...

Se ei ole kukkinut ollenkaan tänä kesänä, mutta on ihan hyvin kasvanut isommaksi.

Ehkä olen turhan usein unohtanut kastella. ;)

Kiinanruusun kukkimattomuuteen hermostuneena ajattelin kokeilla mitä se tykkää olla kesällä pihalla.

Ensin se kellastutti lehtiä paljon, kun ei ollut tottunut suoraan auringon valoon.

Aluksi suojasin sitä kankaalla, ettei ihan kaikki lehdet pala.

Lannoitin ja kastelin ahkerasti ja iso ruukku helpotti hoitamista...

Niinpä, kymmenen vuoden jälkeen ilmestyi kiinanruusuuni kukka! :)

Muutenkin se on kasvattanut uusia lehtiä ja on oikein virkeän näköinen.

Kannatti heittää se pihalle! :D

Kesällä mieheni teki uuden pyykkitelineen terassille.

Tää toimii oikein hyvin...

Siinä on oikea korkeus ja mahtuu paljon kuivattamaan pyykkiä sateelta suojassa.

Telineen saa helposti halutessaan pois.

Tässä värissä on jotain.

Se antaa voimaa ja iloa.

Ottaa vastaan syyskuu ja pimenevät illat.

Terassilla makoilen saunan jälkeen riippukeinussa ja mietin mennyttä kesää.

Siinä se meni, vähän taas erillaisena kuin muut kesät.

Silti ei yhtään sen huonompana.

Tästä kesästä jää varmaan päällimmäisenä mieleen

akillenjänteen katkeamisesta toipuminen ja lauttasaunan rakentaminen.

Molemmat kyllä jatkuu vielä syksylläkin...

Valoisaa ja tunnelmallista syyskuuta!

Lämpimin terveisin Sanna

Suloinen sekavuus kukkapenkeissä

2011-08-30T23:18:00.001+02:00

Toukokalliolla on vielä kesää.

Ollaan nautittu lämpimistä säistä ja puuhasteltu pihalla, pääasiassa lauttasaunan parissa.

Se onkin edennyt paljon...toiveissa on vielä saada se vesille tänä syksynä.

Kukat vielä jaksaa kukkia, vaikka aika huonolla hoidolla ovat tänä kesänä olleet. ;)

Kasvimaalla kasvaa yksivuotisia kesäkukkia, Nyt parhaimmillaan!

Takapihan penkissä kaikki sikin sokin...

Petuniat kylväytyneet itsestään viime vuoden kukista.

Jotain hyötyä siitä, ettei keväällä pystynyt haraamaan ja siistimään penkkejä. ;)

Neitoperhonen zinnian kukassa...

ja idänunikko yllätti syksyisellä kukinnallaan. :)

Monenlaista väriloistoa on nyt sellaisissa kukissa joita olen itse kasvattanut.

Perennat, lähes kaikki ovat jo ehtineet kukkia tälle kesälle.

Toivottavasti ette kyllästy kukkakuviin... niitä on vielä tulossa lisää.

Koristekurpitsaa, gladioluksia...

Ei ne enää kauaa ole ilonamme, joten nyt vielä nautitaan täysillä kukista ja väreistä!

Lämpimin terveisin Sanna

Zinnia...Oppineitten kukka

2011-08-24T21:46:00.000+02:00

Joka kevät kasvatan Zinnioita...

Tänä vuonna kaikkia erivärisiä, yksinkertaisia ja kerrottuja.

Ne on aivan ihastuttavia kukkia kimppuihin.

Helppo sitoa vahvojen varsien takia ja kestävät kauan.

Tämän kimpun vein ystävälle vierailulla käydessäni.

Joskus mietin, miksi tämän kukan nimi on oppineitten kukka??

Ihastuisko tähän kukkaan sellaiset ihmiset, jotka haluavat oppia kaikkea uutta?

Itse olen innoissani opettelemassa uusia asioita ja

olen mielelläni kannustamassa muitakin uusiin juttuihin.

Joku sanoikin että vähintään kerran vuodessa pitäis kokeilla jotain uutta lajia tai harrastusta.

Pysyy mieli virkeänä. :)

Uutta mulla on nyt harrastuksena kuntopyöräily ja ens viikosta alkaen vesijuoksu.

Nämä ovat tulleet lentopallon ja lenkkeilyn tilalle, ainakin väliaikaisesti.

Muutokset tuli ihan olosuhteiden pakosta, mutta huomaan nauttivani uusista lajeista.

Oletko sinä opetellut tänä vuonna jotain uutta?

Jos olet, niin mitä?

Jos et, niin vielä on vuotta paljon jäljellä!

Pääset kokemaan innostusta ja uuden oppimisen iloa. :)

Aurinkoisin terveisin Sanna

Pihan ruusuja

2011-08-23T15:05:00.000+02:00

Ostin keskikesällä ryhmäruusuja alennusmyynnistä.

Kalkitsin ja lannoitin maan ennen istuttamista.

Pian istuttamisen jälkeen ilmestyi ensimmäinen kukka.

Valkoiset ruusut ovat jopa 10cm halkaisijaltaan.

Niin isoja, että sateella meinaa kaatua ilman tukea.

Ihanan hempeän vaaleanpunainen... :)

Tämä ruusu on vuoden takainen äitienpäiväruusu.

Se talvehti oikein hyvin etupihan penkissä.

Siksi uskaltauduin kokeilemaan myös ryhmäruusuja.

Olen kauan haaveillut ruusupenkistä...

Tänä vuonna saatu ruusu kukkii uudelleen ruukussa.

Samaan penkkiin muitten ruusujen kanssa tämänkin pääsee talveksi.

Pienessä ruusussa paras kukinta alkaa olla ohi.

Oiskohan hoidon ja lannoituksen puutetta?

Sade ajoi mut tänään sisälle pihatöistä.

Marjapensaitten kimpussa olen yrittänyt olla...

Poimia marjat talteen ja leikata niitä harvemmaksi.

Mä niin iloitsen siitä että pystyn tekemään jo monenlaista! :)

Iloista päivää sinullekin!

-Sanna-

Kävelylenkille

2011-08-21T22:48:00.001+02:00

Meri otti minut lempeästi vastaan tänä iltana.

Tykkään ihan valtavasti kävellä ja juosta meren rannalla.

Tälle kesälle olin ensimmäistä kertaa siellä kävelyllä.

Jalan toipuminen on edennyt siihen malliin, että

tän viikon maanantaina ajoin eka kertaa autolla.

Torstaina kävin eka pyörälenkin ulkona,

kun tähän asti olen pyöräillyt vain kuntopyörällä.

Pystyn toimimaan kotona lähes normaalisti.

Vaikka huomaan että tasapaino, koordinaatiokyky ja voima on vielä aika hukassa.

Akillesjänteen katkeamisesta on tasan kolme kuukautta aikaa.

Olen kaivannut rannalla kävelyä ja metsäpoluilla kulkemista.

Tänään pääsin vähän sitä maistamaan.

Todella lämmin ilta ja pieni tuulenvire tuntui rauhoittavalta.

Vielä on kesää vähän jäljellä, joten mulla on mahdollisuuksia päästä

ehkä vähän pidemmillekin lenkeille syksyn aikaan. :)

Iloa alkavaan viikkoon!

-Sanna-

Leikkimökin sisustamista

2011-08-20T01:17:00.003+02:00

Mulla kaikki asiat tapahtuu tänä kesänä hitaasti, mutta ei haittaa. :)

Sateesta huolimatta menin leikkimökkiin vähän siivoilemaan ja kuvaamaan.

En halunnut kastella itseäni keräämällä kukkapenkeistä kimppua,

joten katkaisin yhden gladioluksista pöydälle pötköttämään.

Seinäpaneelit on jämätavaraa, samoin kattopaneelit.
Kattopaneelit sain veljeltäni, jolla oli jäänyt joltain työmaalta pätkiä.

Vielä sopiva käsittelyaine pensseleineen mukaan. Olipahan helppo homma. :)

Mökin rakentamisen ideana on ollut että, mahdollisimman paljon tehdään kierrätysmateriaaleista.

Uutta on kuitenkin verhokangas...

Halusin tietynlaista ja kirpparilta sitä etsiessä olisi voinut mennä paljon aikaa.

Verhot on ommeltu virkattuun pitsiin kiinni ja niin ne oli helppo pujotella paikoilleen.

Näin "ruma" vaijeri ei näy juuri ollenkaan. :)

Haapapöllistä mies kokeili tuolin tekoa.

Lapsille tämä on erityisen mieluisa istuin.

Mun ehdotuksesta (olin nähnyt jossain kuvassa) hän kokeili myös tällaisia jakkaroita ja näistä mää niin tykkään!

Kuoren väri hiottuna on just sama kuin katossa.

Haluaisin vähän isompia samanlaisia sisälle takan eteen. :)

Pöydän mieheni teki mäntypelekasta ja haapapöllistä.

Käsittelin kannen mehiläisvahalla, jotta lika ei niin tarttuisi.

Liinan kangas on kirpparilöytöjä.

Hyllyn tein itse. Silloin tais olla vielä jalka paketissa, kun tuota värkkäilin.

Tähän alle mulla on tarkoitus tehdä tiskipöytä.'

Allaskin (Emalivati) on valmiina oottamassa, kunhan pystyn paremmin toimimaan ja saan aikaseksi.

Pienet kattilat, pannut, vuokat ja aterimet ovat kirpparilta.

Nämä kivat ruusuiset sopii sisustukseen vaan niiin hyvin! :)

Pöydän ääreen mahtuu monta pientä leikkijää.

On kiva seurata mitä kaikkea ne jo nyt on keksinyt.

Muun muassa pyykkinaru on ilmestynyt mökistä puunoksaan

ja siellä roikkuu harsoja ja luutuja. :)

Gladiolukset on mun suosikki kukkiani. Kasvatan niitä joka vuosi.

Tänä vuonna mulla on kaikkia erivärisiä, mielenkiinnolla odotan minkä värisiä sieltä vielä tulee.

Tämä väri on yksi parhaista!

Iloa elämään saa paljon kukkien kautta. :)

Hyvää viikonloppua sinulle!

Lämpimin terveisin Sanna

Pölyt pois ompelukoneesta...

2011-08-17T16:40:00.000+02:00

Ja pitkän tauon jälkeen otetaan käyttöön!

Leikkimökin verhokangas tuolla työhuoneessa odottelikin jonkin aikaa. :)

Valmiista verhoista ja muutenkin mökistä kuvia laitan piakkoin.

Vähän siivousta ohjelmassa ennen sitä. ;)

Nähdään pian!

-Sanna-

Paluu mummolan maisemiin... Projekti etenee

2011-08-15T23:45:00.005+02:00

Voi että tää elämä on jännää!

Pojan rippijuhlissa asiasta puhuttiin eka kertaa.

Jospa saatais äitin perintötontille jotain yhteistä.

Todella kauniille paikalle järven rantaan...

Tästä se touhuaminen alkoi.

Likaisia tynnyreitä 24 kappaletta.

Kuormallinen lankkua.

Innokkaita rakentajia useita.

Ja meidän tien päässä alkoi sellainen kuhina, jota on joskus nähty. :D

Suunnittelu, sirkkelöinti, naulaaminen, neuvottelua väreistä...

Siis kysymyksessä on lauttasaunan rakentaminen! :)

Sitä teemme yhdessä yhteiseen käyttöön sisarusteni, puolisoiden ja vanhempieni kanssa.

Lautta on 4x7m ja sen päälle tulee erillinen sauna (kuvassa) ja sitten pieni mökki.
Katolle rakennetaan iso terassi ja sieltä voi hyppiä veteen uimaan.

Lauttaan tulee moottori, joten sillä voi seilata vähän kuin veneellä ympäri järveä. :)

Viime viikonloppuna olimme osa porukasta raivaamassa tonttia ja

suunnittelemassa sen käyttöä.

Lautan paikka tulee todennäköisesti olemaan tästä suunnasta katsottuna vasemmassa laidassa.

Illalla istuimme katsomassa päivän työntuloksia valmistuneella nuotiopaikalla.

Tontti harvempana, siistimpänä, polttopuita valmiina, penkkejä ja istuinpölkkyjä valmiina,

kaislikkoa raivattuna...

Säät helli meitä, sääsket ei kiusannu ja oli todella kaunista.

Lapset ihastuivat soutelemiseen ja pääsinpä minäkin heidän järjestämälle risteilylle. ;)

Ei erikoisimpia viihdykkeitä tarttenut lapset.

Kolmen kopla (siis kolme 3-4vuotiasta serkkua) taapersi ympäri metsää löytäen kaikenlaista mielenkiintoista.

Uiminen tässä rannassa ei vielä onnistu, veneestä kyllä isommat uivat jo.

Ensin täytyy kaivurin käydä vähän siirtelemässä kiviä.

Auringonlaskuun ja nuotion ääreen oli ihana rauhoittua ennen nukkumaan menoa.

Ajatuksena vain, että juuri tällaista ihminen tarvitsee välillä.

Kaunista luontoa, yhdessä oloa, yksinkertaisuutta ja rauhallisuutta.

On hyvä olla, eikä kaipaa mitään muuta.

Huomenna taitaa projektin valmistaminen jatkua. :)

Ja aamulla herättelen neljä koululaista ja
saattelen ne nelivuotiaan kanssa uuteen lukukauteen!
Ysiluokalle, kuutoselle, viitoselle ja tokaluokalle.
Onnea koulutielle! <3

Lämpimin terveisin Sanna

Norjan matkailua

2011-08-08T13:33:00.000+02:00

Kolme siskoa päätti viime viikko sitten, että nyt lähdetään asuntoautolla Norjaan.

Houkuttelivat minutkin mukaan. :)

En voinut itse ajaa ollenkaan, mutta olihan siinä kolme kuskia jo.

Kukaan ei ole koskaan ajanut asuntoautolla ja lähteminen taisi jännittää kaikkia.

Tiistai-iltana pääsimme liikkeelle ja alkukommelluksien jälkeen matka alkoi sujua.

Norjan raja lähestyi keskiviikkona ja mieleeni hiipii pieni epäilys taivasta katsellessa...

"Ei kai vaan ole taas sellainen suttunen sää, ettei vuorista näe kuin pienen osan."

Niin monesti on sateinen ja tuulinen sää häirinnyt upeita maisemia Norjassa matkaillessamme.

Ensimmäinen ilta siellä pilvistä ja vähän sadetta...

Mutta loppuviikon olikin aivan upeat säät.

Saimme todella nauttia niistä ja luonnon kauneudesta.

Kuljeskelimme rantakallioilla...

ihmettelimme luontoa...

keräsimme kanervia ja hillan lehtiä, joista askartelimme kransseja iltaa istuessa.

Tutustuimme Narvikin kaupunkiin...

ihastelimme taloja ja pihoja...

ja kauppakeskuksen vaate- ja sisustusliikkeitä.

Minä ja nuorin siskoni kalastelimme vähän.

Sisko saikin elämänsä suurimman kalan, jonka minä tuomitsin heti pieneksi, turskaksi. ;)

Auringonlasku oli viimeisenä iltana upea.

Oli ihana rauhoittua vaan katselemaan ja kuuntelemaan aaltojen läiskettä.

Aamukahvilla auringon lämmittäessä.

Ei millään haluaisi lähteä takaisin!

Vielä kävimme rannassa kahlaamassa ja ottamassa viimehenkoset merituulesta. :)

Vuonot oli kuitenkin jätettävä taakseen ja aloitettava kotimatka.

Jälleen jää ikävä ja kaipuu upeisiin maisemiin ja luonnon rauhaan.

Paluumatkalla pysähdyimme muutamissa kivoissa paikoissa Ruotsin puolella.

Tämän hirsikirkon läheisyydessä keittelimme ruokaa ja ostimme viimeisiä tuliaisia.

Kaikin puolin koko matka sujui loistavasti!

Kiitokset siskoille ja loistaville kuskeille! :)

Nyt paluuta arkeen uusin voimin...

Pyykinpesu odottaa. ;)

Lämpimin terveisin Sanna

Menneeseen aikaan

2011-08-01T23:30:00.004+02:00

Pääsimme tutustumaan Kivikausi-markkinoilla Kierikissä tuhansien vuosien takaiseen ihmisen elämään.

Puuveneen kokelua...
Pysyyko pinnalla?
Vähän taitaa vuotaa... :)

Onkohan meillä pian tuollainen?

Isoja puita kun kaatui viikko sitten... ;)

Naisten vaatemateriaalina oli nahka ja korut luusta.

Lapset kokeilivat saviruukkujen tekoa.

Nämä taideteokset oli hiilloksella paistumassa jo tullessamme paikalle.

Rivitaloja rakennettiin jo silloin...

ja valmistauduttiin jousiammuntataisteluun rumpujen lyöntien tahdittamina.

Ruokaa valmistettiin mm. madoista, poimulehdistä, horsmasta, pähkinöistä, peuranlihasta...

Matoja mä en ois maistanu, mutta kyllä nuo itse niitä söi.
Kiva tunnelma oli markkinoilla
ja ihanaa oli päästä pitkospuita pitkin metsän keskelle.
(Nautin marjastuksesta, mutta tänä vuonna jää metsässä kulkeminen väliin.)

Yks yö vierähti reissulla ollessa Hailuodossa.

Siellä taisin polttaa selkäni rannalla, kun tuulen hämäämänä jäin liian kauaksi aikaa makoilemaan.

Sainpahan nauttia leppoisasta meren tunnelmasta.
Kävely hiekalla tuotti vielä hankaluuksia,
varsinkin kun terveen jalan akillesjänne tulehtui viime viikolla.
Tainnu olla liika kovalla rasituksella, kun on ollut tukijalkana parin kuukauden ajan.
Onneksi tulehdus meni muutamassa päivässä ohi.

Nyt jo valmistaudun uuteen reissuun.

Siskot sai houkuteltua minut Norjaan matkalle. ( Kauheesti piti houkutella ;) )

Ihanaa päästä sinne, upeisiin maisemiin!

Tunnelmia siitä sitten ens viikolla.

Rentouttavaa loppuviikkoa kaikille!

-Sanna-

Kasvihuoneessa

2011-07-28T15:09:00.001+02:00

Raparperilaatat johdattaa kasvihuoneeseen...

Koristekurpitsaportin läpi.

Seuraavaksi tervehtii mustasilmäsusanna oven pielessä.

Sisällä kasvaa hiekassa kasvihuonekurkku.

Avomaakurkku kiipeilee kohti kattoa tangon päälle.

Pihvitomaatit kasvaa kasvamistaan...

suuriksi jättiläistomaateiksi. :)

Paprikan kasvatus on kokeilussa eka kertaa, hiekassa sekin ja hyvin näyttää viihtyvän.

Kiitos siskon hyvien kasvatusohjeiden.

Eli kukkia kannattaa poistaa, vaikka ne niin kauniita onkin.

Sokeriherne ruukusta kiipeilee kukkajalkaa pitkin.

Vieressä ruukuissa myös kasvaa persilja, tilli ja basilika.

Yrteistä ei paljoa ole jäljellä...
"Äiti, saadaanko me tehdä salaattia kaikesta syötävästä mitä pihalta löytyy?"
Eihän niitä raski kieltää. :)
Istun usein tuolilla ja nautin kasvihuoneen tunnelmasta.
Vehreydestä, tuoksuista, mehiläisten pörinästä, pienistä makupaloista...

Pystyn jo aika hyvin kävelemään tuota pientä mäkeä ylös, kun poistun kasvihuoneesta.
Aluksi se tuotti ongelmia jalan kanssa, piti mennä sivuttain. ;)

Nyt lähden pakkailemaan.
Viikonlopuksi vaunu matkaa jonnekin, katotaan nyt mihin se meidät vie.

Ihanaa, leppoisaa viikonloppua ja Aurinkoisia päiviä!
Terveisin Sanna

Loman jälkeen... Myrskytuhoja

2011-07-24T23:23:00.002+02:00

Palasimme illalla viikonloppureissulta.

Olimme sukulaisporukalla Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueella.

Suunnittelimmme siellä yhteistä projektiamme lomailun ohessa.

Säät todella suosivat ja siellä me asuntovaunun ikkunasta ihastelimme lauantai-illan ukkosta.

Ukkosta, joka 35 kilometrin päässä olikin saanut tuhoa aikaiseksi, omalla pihallamme.

Tontin isoin kuusi oli vallannut kasvimaan!

Kasvimaa näytti aika vasta tältä.

Sipulia, retiisiä, salaattia, tilliä, hernettä...

Avomaakurkkua.

Omenapuusta meni ainakin kolme oksaa poikki.

Kävyt ja omenat sikin sokin nurmikolla.

Läheltä taloa on puu kaatunut!

Valtavalla voimalla.

Ihmettelimme kuusen vahvoja juuria, jotka oli repeytynyt irti maasta.

Lähellä oleva mänty oli kärsinyt myös myrskystä ja se joudutaan kaatamaan. :(

Korkeiden kukkien penkissä ei tuet auttaneet yhtään.

Siinä on liljat peittyny ritarinkannusten ja kultapallon alle.

Ehdin jo iloita etukäteen että syksyllä kultapallo loistaa kirkkaana isossa nipussa.

Huomiselle siis vaunun siivousta ja myrskyn jälkien siivousta.

Kalliot ja nurmikko on täynnä kaikenlaista puuroroskaa.

Mukavan loman jälkeiset tunnelmat haihtuivat pian ja arki tuli sitte ryminällä päälle. ;)

Terveisin Sanna

Mesiangervokranssin tekoa jalka jäässä

2011-07-19T21:23:00.000+02:00

Kattelin keittiön ikkunasta pellolle ja keksin...

Teen mesiangervosta kranssin oveen juhlien ajaksi...jos ehdin!

Lapset pöristivät mönkijällä pellolle ja toivat mulle ämpärillisen kukkia.

Aamupäivä meni mulla viimeisissä järjestelyissä ja salaatin teossa.

Jalka ei oikein tykännyt, kun lepoa ei ollut tarpeeksi.

Tutuksi tullut kivun- ja turvotuksen lievityskeino helpotti olotilaa ja

siinä mulle tuli sopiva tilaisuus valmistaa kranssi. :)

Ajan hyötykäyttöäkö?

Jalan "liotuksen" parissa on tullut vietettyä monta tuntia viime viikkojen aikana.

On ollu pakko keksiä siihen jotain tekemistä ettei ois niin tylsää istuskella pesuhuoneessa.

Virkkausta, hartioiden venyttelyä, rautalankatöitä...

Ja EI oo tylsää! :)

Palataan taas!

-Sanna-

Herkkuja rippijuhlassa

2011-07-18T23:00:00.001+02:00

Tiiättekö, meillä tässä talossa ei varmaan koskaan ole ollut noin hienoja kakkuja ja

muita herkkuja pöydällä!

Läheisten avustamana järjestimme esikoisen rippijuhlat sunnuntai-iltana.

Ihan mahtavaa huomata, että moni halusi avustaa!

Kiitos, te kaikki rakkaat!

Mä en edes tiiä, mitä nämä kaikki kakut ovat nimeltään, mitä ne sisältää, mutta herkullisia olivat!

Nuorin siskoistani taiteili kaksi hyytelökakkua ja täytekakun.
Upeita perhosia oli useita...

Valitettavasti poikamme ehti pakasteesta hakiessa jääpaloja tuhota osan. :(

Minulta ei kakuntekotaitoa löydy, mutta kukkia kyllä.

Orvokit ja minttu pihalta siis kakkua koristamaan! :)

Perhonen vaan jääny piiloon mintun alle, ehkä sen on hyvä siellä olla turvassa lasten tuhoavilta käsiltä.

Santerin leivokset ovat kuin karkkia, niitä söisi vaikka kuinka paljon! :)

Leivokset sopivatkin hyvin juhlaan, kun esikoisen kolmas nimi on Santeri.

Suussa sulavaa suklaapiirakkaa, nimeä en muista...

Piirakan tekijä voiskin kommentoida ja kertoa nimen. ;)

Hänen uusi bloginsa Valkoista ja kiekuraa on näkemisen arvoinen, kannattaa poiketa siellä.

Esikoisen herkkusalaattia,

sisältää parsakaalta, kukkakaalta, kurkkua, salaattia, punasipulia, pekonia

ja majoneesia vedellä jatkettuna, vähän mausteita.

Yritin etsiä netistä tälle valmista ohjetta... en löytänyt.

Yksi vieraista toivoi ohjetta, joten toivottavasti saa tästä rakennettua hyvän salaatin.

Suolaisena tarjottavana oli myös coctailpiirakoita ja kinkkupiirakoita.

Ystävä halusi minua muistaa myös ja leipoi meille kinkkupiirakoita.

Hänen leivontataitonsa on ihan huippua, käykääpä kurkkaamassa. :)

Arvontakin on siellä vielä vähän aikaa.

Uusi pitkän ajan projekti sai alkunsa juhlan aikana,

toivottavasti ajatukset saavat siivet ja porukka alkaa toimimaan. ;)

Ihana unelma monelle, toivottavasti toteutuu!

Siitä kerron sitten jos vaan projekti alkaa oikeesti etenemään.

Helteisiä päiviä tiedossa.

Nautitaan niistä!

Terveisin Sanna

Rautalankaristi ja ruusuja

2011-07-18T00:11:00.000+02:00

Tunnelmaa rippijuhlaan valmistautuessa.

Esikoisen konfirmaatio on ohi.

Läheisten avustuksella saatiin tälle päivälle (siis sunnuntaille) juhlakin järjestettyä.

Monia ihania ihmisiä auttamassa.

Kiitollisuus heitä kohtaan on valtaa mielen. <3

Rautalankaristi valmistui jalan "liotuksen" aikana,

siis kun annan kylmähoitoa toipuvalle jalalleni.

Siinä kun vaan istuu ja odottaa kylmän helpottavaa vaikutusta, pystyy käsillä tekemään kaikkea pientä.

On syntynyt perhosta, sudenkorentoa, verhotangon nuppeja, kruunu...

Ilta-auringon hetki kuvatessani oli ihastuttava.

Muutaman kuvan sain otettua siinä ajassa kun aurinko heijasti ruusun varjon seinälle.

Vilkas, ihana juhlapäivä takana.

Onnellinen äiti on ylpeä nuoresta miehen alusta.

Pieni vanhenemisen kriisin poikasen ajatus käväisi mielessä.

Mulla jo poika, kesätyöläinen, rippikoululainen, ajelee mopolla...

Ne kasvaa nuo lapset niin vauhdilla

ja itse kuitenki pysyy samanlaisena, vai?

Nyt unet odottavat, laitan pian lisää kuvia rippijuhlasta.

Hyvää alkavaa viikkoa!

-Sanna-

Viimeiset unikot

2011-07-14T21:03:00.002+02:00

Vielä sain ikuistettua idänunikkoni.

Sen valtavan, ihanan ja herkän kukan

joka hetken loistaa koko komeudessaan ja sitten lakastuu.

Molemmat unikot olen kasvattanut siemenestä.

Viime kesänä tuo vaaleanpunainen oli vielä pienen pieni taimi,

jonka loppukesästä laitoin penkkiin kasvamaan.

Nää punaiset unikot ovat matkanneet vanhan asuntomme Hernemaan pihasta,

äitini kukkapenkin kautta meille.

Hernemaassa puutarhuri sisälläni heräsi todella, 12 vuotta sitten.

Pääsimme silloin asumaan vuokralle punaiseen tupaan, jossa oli iso....hoitamaton piha. :)

Sen jälkeen ei ole multasormi pysynyt erossa maasta ja kukkapenkeistä,

ei edes silloin kun on jalka paketissa

tai muuten rajoittunutta fyysinen tekeminen.

Niin se vaan koukuttaa! ;)

Nyt on unikoiden aika ohi.

Paitsi siperianunikot... nehän kukkivat lähes koko kesän.

Iloitsen niistä ja siitä että jalan kanssa tehty työ palkitsee jo nyt.

Tänään pysyin jopa kymmenen sekunttia yhdellä jalalla, kun maanantaina en sekunttiakaan.

Kävelen tasaisella maalla ilman kainalosauvoja.

Hitaasti, mutta koko ajan paremmin.

Tasapaino kävellessä ei enää heitä niin paljoa kuin aluksi.

Kuntoutus jo nyt näkyy ja tuntuu!! :)

Hyvää viikonloppua!

Lämpimin terveisin Sanna

Akillesjänteen kuntoutus alkaa

2011-07-12T21:49:00.001+02:00

Jännitys ja pieni ilo on hiipinyt mieleeni, kun kävelen "robottikengällä" lääkärin vastaanotolle.

Ehkä mä pääsen tästä eroon.

Jalkapohjassa kihelmöi, jalka tuntuu hentoiselta ja hauraalta.

"Tälläkö mun pitäis kävellä", ihmettelen mielessäni, kun lääkäri kehottaa ottamaan askeleita.

Varovasti, pöydästä tukien pari askelta onnistuu heti kengän poiston jälkeen.

Olen kauhuissani, kestääköhän jänne.

Luotan kuitenkin lääkärin sanoihin, että se on parantunut oikein hyvin.

Muutamia ohjeita hän antoi ja kehotti aluksi varovaisuuteen.

Sitten kävelen, varmuuden vuoksi kepeillä, fysioterapeutin huoneeseen.

Mulla olikin siellä oikein kunnon ohjaus, kun kolme terapeuttia oli paikalla ja ohjasivat mua!

Hämmästelivät kyllä hoikistunutta pohjelihasta...

Ei siitä varmaan mitään olekaan jäljellä seitsemän viikon "levon" jälkeen.

Omaan kenkääni laitettiin sentin korokepala ja sitten uudelleen kokeilemaan kävelyä.

Se onnistui jo paremmin ja toivo heräsi jälleen.

Sitten piti kokeilla yhdellä jalalla seisomista, siis vammautuneella jalalla.

Olin lentää nokalleni!

Ehei, se ei onnistunut ilman tukea ollenkaan.

Näiden kokeilujen jälkeen tajuaa viimeistään että,

tässähän pitää tehdä tosissaan töitä, jotta jalan saisi kuntoon.

Kuntoutus on siis alkanut.

Jumppaa useita kertoja päivässä, kävelyharjoituksia ajatuksen kanssa ja

samalla pidettävä turvotus mahdollisimman vähäisenä.

Sille siis kylmähoitoja, eli liotan 15-20 minuuttia jalkaa jääkylmässä vedessä 2-4 kertaa päivässä.

Kylmähoito oli kenkähoidon aikana aivan parasta kivunlievitystä ja samalla esti turvotusta.

Ei tarvinnut syödä särkylääkkeitä yhtään sen jälkeen kun hoksasin alkaa käyttämään kylmää jalalle.

Tänä aamuna heräsin hymy huulillani.

Olipa niin hyvä nukkua, kun ei ollut kenkää jalassa ja jalka kuin tulessa.

Olen vapaa siitä ja kuntoutus voi alkaa!! :)

Siihen laitan nyt energiaani ja ensiaskeleita on tullut monia.

Pystyn jo kävelemään tasaisella alustalla ilman keppejä, oikein hyvin keskittyen.

Huomenna treenit jatkuu.

Ja esikoisen rippijuhlavalmistelut. :)

Toiveikkaana mennään,

Lämpimin terveisin Sanna

Aniliininpunaisia puutarhassamme

2011-07-10T12:45:00.002+02:00

Tää väri on koukuttanut mua jo jonkin aikaa.

Ensin vaatteissa, sitten kukissa...

Kuvassa oleva ruusu on äidiltäni. Monen vuoden ajan äiti tarjosi että,

saan viedä pihallemme sitä jos vaan haluan.

Kuulemma oli ylimääräisiä levinny nurmikolle.

Ajattelin että jos se paljon leviää, en halua sitä "pienelle" tontillemme.

Kuitenkin viime kesänä kaksi istutin takapihalle, jossa ei ole ollut kukkia juuri ollenkaan.

Nyt olen haltioissani! Ruusu kukkii kauniisti ja siinä on hento, kaunis tuoksu.

Ehkä se saa rauhassa levitä... ainakin vähän. ;)

Akilleija kukkii runsaasti ruusun vieressä.

Tummempi akilleija on jostain ilmestynyt etupihan penkkiin.

Kaikkia kivoja sinne ilmestyy, kun ei pysty keväällä liikaa hoitelemaan kukkapenkkejä. ;)

Harjaneilikan värit ihastuttavat!

Maapeitekasvina tämä neilikka on kaunis.

Peittää hyvin rohtokatajan alustan.

Sama väri jatkuu vielä istutetuissa yksivuotisissa kukissa.

Yhdessä valkoisen kanssa. :)

Kuinka kaikki kukat jaksavatkin aina ilostuttaa niin paljon!

Ainakin minua ja varmasti muitakin puutarhakärpäsen puraisemia. :)

Hyvää sunnuntaita!

-Sanna-

Kiinanpioni ?

2011-07-09T19:32:00.000+02:00

Sain viime kesänä kolme pionia naapurilta ja

ilokseni se kukkii jo tänä kesänä, ainakin vähän.

Kysynkin teiltä, tunnistaako joku lajikkeen, mikä tämän pionin nimi on?

Kiinanpioniko?

Mehiläinen piilottelee kukassa...

Niitä onkin nyt näkynyt puutarhassa ilahduttavan paljon.

Pionit kasvaa suikeroalpin peittämällä maalla.

Ihanan keltaisena mattona kukkii samaan aikaan pionin kanssa.

Onneksi näyttää siltä että, pionin paikan valinta osui oikeaan, kun niin hyvin kasvaa.

Eipähän tartte kiusata sitä siirtelyillä. :)

Viime vuosina mulle onkin kertynyt tuollaisia aniliininpunaisia kukkia.

Laitan niistä kuvia piakkoin.

Rentouttavaa lauantai-iltaa!

Tavataan taas!

-Sanna-

Lattian maalausta ja tikkaat kukkatueksi

2011-07-08T11:42:00.000+02:00

Eilen olikin niin lämmin päivä, etten saanut neitiä houkuteltua lattian maalaukseen,

vaan hän viihtyi mieluummin uima-altaassa. :)

Niinpä häntä vanhempi poika joutui lattiankuurauspuuhiin.

Kurkatessa ikkunasta sisällä näyttää niin valoisalta maalauksen jälkeen.

Näyttää olevan joku muukin kurkkimassa toisella puolella mökkiä! :D

Ehkä neiti...

Maalin kuivumista odotellessa innostuin nikkaroimaan pienet tikkaat jäkälöityneistä puista.

Ne on jäänteitä vanhempieni marjapensaiden tukirakenteista.

Jemmasin niitä varastoon muutama vuosi sitten.

Vanhan pajukorin kukkineen kiinnitin muutamalla naulalla tikkaisiin.

Mustasilmäsusanna tykkää kiivetä ylöspäin,

joten nyt on sillekin tukea kiivetä tikkaita ja seinää pitkin.

Lobelia kukkii siinä kaverina.

Mulla oli ongelmia kuvankäsittelyohjelman kanssa

joten osa kuvista näyttää olevan vähän kierossa...

Ei välitetä siitä. :)

Jalan kanssa pystyy jo paremmin tekemään ja jos se on parantunut hyvin,

saan "robottikengän" maanantaina pois.

Mutta mitähän sitä tänään...

Aivan ihana sää ulkona, siis sinne!!

-Sanna-

Maalari maalasi valkoista

2011-07-06T23:37:00.000+02:00

"Pienen" tauon jälkeen jatkamme leikkimökin valmistamista.

Se siis tehtiin viime kesänä ja ulkoa saimme valmiiksi.

Sisätyöt jäi tälle kesälle.

Kuten tiedätte, moni työ multa ei ole onnistunutkaan tänä kesänä,

mutta vihdoin viimein saimme maalit hankittua ja nuorimmaiset työhön.

Jopa neljävuotias oli opettelemassa maalaamista, mun ohjatessa.

Sehän onnistuu vaikka jalka onkin paketissa. :)

Opettelin viime syksynä panelointia ja sujuihan se jotenkin, kun ovat pysyneet seinässä talven yli.

Neiti jaksoi maalata tänään ahkerasti.

Saimme seinät valmiiksi ja huomiseksi jäi lattian maalaus.

Mun mieli jo suunnittelee verhoja, johon on pitsit virkattu valmiiksi.

Toivottavasti kangasvarastosta löytyy sopivaa kangasta.

Odotan innolla huomista, jotta pääsisimme lasten kanssa jatkamaan!

-Sanna-

Laiskottelua pihalla

2011-06-29T23:46:00.004+02:00

Kiitos kaikille kommentoijille edellisen postauksen yhteydessä!
Ja kaikille kävijöille, teitä on ollut paljon, kun 100 000 meni rikki juhannuksena.

On ollut ilo huomata uusia lukijoitakin, Tervetuloa Toukokalliolle!

Maanantaina muutettiin taas jalkaterän asentoa kengässä

ja oon joutunu käveleen keppien kanssa pari päivää.

Uuteen asentoon totutteleminen vaatii aikaa ja lepoa.

Aamupäivällä laiskottelin kalliolla samalla kun vahdin lasten uintia altaassa.

Ja tiiättekö, mä olen oppinut nauttimaan rauhallisesta elämästä, siitä että on aikaa.

On aikaa ottaa aurinkoa ja seurata pilviä minnehän nekin mahtavat kulkea...

Tänä iltana pystyin jo kävelemään ilman keppejä jonkin verran.

Vapautta sekin, kun liikkuessa kädet ovat vapaana. :)

Hain kalliolta päivällä jääneet tavarat,
täkin, uuden Viherpihan ja menneillään olevan virkkaustyön.
Jämälangoista.

Mitähän siitäkin tulee...

En mä tiiä vielä, kunhan huvikseni virkkailen.

Autossakin, kun en laiskuuttani viitsi lähteä känkkäsemään miehen mukaan kauppaan,

vaan mieluummin odottelen ja virkkaan.

Älkää muuten kertoko hänelle, että mä salaa nautin siitä

ettei mun tartte kantaa vähään aikaan yhtään ainutta ostoskassia! ;)

Oon mä jotain muutakin tehnyt... Istuttanut kukkia.

Vaikka kuinka jalka on kipeä tai tekeminen on hankalaa, niin siitä en näköjään pysty luopumaan.

Hidasta oli kukkien laittaminen tänä kesänä kun viimeiset sain maahan vähän ennen juhannusta.

Kuitenkin sain! :)

Hopeahärkki valkaisee kulkureitin reunusta

ja syksystä jääneet seiväspylväät toimii nyt koristekurpitsan tukena.

Huomenna taas hellettä luvassa.

Aion nauttia kiireettömyydestä ja lämmöstä.

Ehkä sinäkin, löytäisitkö kiireettömän hetken?

Olla vaan.

Lämpimin terveisin Sanna

Tilkkutäkki leppoisiin kesäpäiviin

2011-06-23T17:48:00.006+02:00

Virkkausta kaikilla automatkoilla hiihtolomasta asti, muutama tilkku kerrallaan.

Keväällä elämän meno oli niin vilkasta ettei useaan viikkoon syntynyt yhtään tilkkua.

Silloin tunsin mitä on, kun koko ajan on paljon kaikenlaista ohjelmaa.

En pitänyt siitä ettei ole aikaa rauhoittua ja vaan olla. Ei aikaa edes käsitöille.

Oliko aikaa edes läheisille? Toivottavasti tarvittava määrä.

Tilkkutäkin valmistuksen aikana on tapahtunut paljon.

Kaikki ne muistot kätkeytyy siihen.

Reilu kuukausi sitten hektinen elämän meno pysähtyi, kun loukkasin jalkani.

Aiempien kokemusten kautta ymmärsin että, kaikella on tarkoituksensa.

Vieläpä hyvä tarkoitus, tälläkin!

Sitä en vielä varmaan tiedä mikä se on, mutta ajatuksia herää.

Loukkaantumisen myötä lähdin pois tälle ajalle tyypillisestä oravanpyörästä,

jossa koko ajan touhutaan jotakin,

Huomaa katsovansa kuin sivusta tämän elämän menoa.

Ja tiiättekö, katson sitä aika surullisena.

Koska huomaa minkä asioiden perässä ihmiset menee.

Ja samalla kysyn itseltäni ja muilta, missä on se pieni ihminen,

joka meinaa hukkua tämän elämän kaikkeen "turhuuteen"?

Kaikkeen touhuiluun, tavaraan, menemisiin...

Niillä tietenkin on tarkoituksensa täällä elämässä, mutta...

Onko sen kaiken touhun keskellä aikaa ja läsnäoloa tärkeimmille ihmisille ja ystäville?

Huomaan myös ketkä todella ovat ystäviäni, ketkä välittävät,

vaikka en menossa mukana pysty olemaankaan.

He tulevat käymään tai muuten muistavat.

Samalla ymmärrän että niitä ei ole paljoa, mutta ovat sitäkin rakkaampia ja tärkeimpiä minulle.

Kiitollisena heille suru väistyy ja tilalle tulee ilo. :)

Jos jotain voin itse tästä oppia, niin sen että,

pyrkii pitämään oman elämän sellaisena,

jossa on aikaa pysähtyä kohtaamaan ihminen,

toisia ihmisiä, ketkä elämän varrella vastaan tulee.

Erilaisia palasia tässä täkissä, kuten elämässäkin.

Silti kokonaisuus on kaunis ja kevyt.

Täkissä on käytetty samanpaksuisia lankoja, itseltäni, äidiltäni, kirpparilta ja ostettuja.

Suuri osa on Novitan Cottonia.

Reunapitsin malli on omasta päästä, syntyi virkatessa kokeilujen kautta.

Toivottavasti saadaan kaunista säätä juhannukseksi,

niin voin levittää tilkkutäkin kalliolle ja viettää leppoisasti kesäpäiviä siinä istuskellen.

Jos sataa vettä, niin sitten otan täkin kaveriksi kasvihuoneeseen,

jossa saan nauttia hiljaisuudesta, luonnosta ja kukkien kauneudesta. :)

Hyvää ja rauhallista Juhannusta kaikille!

Kiitollisena ajattelen teitä jokaista,

lämpimin terveisin Sanna

Kukkaseppele luonnonkukista

2011-06-21T11:42:00.001+02:00

Eilen aamulla heräsin poikkeuksellisesti jo ennen viittä tilaustyön takia.

Iltavirkulle ei silloin tuu unta kuin muutama tunti. ;)

Kesäaamuna ei kuitenkaan aikainen herätys haittaa.

Tyttö oli edellisenä iltana kerännyt kukkia lähiniityltä.

Mustikanvarpuja,koiranputkia, hiirenvirnaa, päivänkakkaraa, puna-ailakkia.

Silmät sirrillään tehty työ... ei hassumpi vai mitä? ;)

Jalka paranee hyvin.

Se ei tykännyt helteistä...vaan kipeytyi melkoisesti.

Voitte kuvitella että, olisitte koko ajan laskettelumono jalassa 30 asteen helteessä. ;)

Sieltä voi löytyä se tunne joka mulla oli.

Niin paljon kuin mä tykkään helteistä, niin nyt en niitä toivo muutamaan viikkoon!

Nyt onneksi kipu hellittänyt.

Annan sille kylmähoitoa useita kertoja päivässä turvotuksen estämiseksi

ja kivun lievittämiseksi.

Kylmä vesikylpy vaikuttaa todella hyvin.

Kainalosauvat on jäänyt tuonne nurkkaan lojumaan. :)

Mukavaa tiistaita!

-Sanna-

Mökillä kalastettiin

2011-06-20T15:12:00.000+02:00

Viikonloppuna lapset viihtyivät ongella pitkiä aikoja, tuulisesta säästä huolimatta.

Kaikki ovat oppineet kalastuksen salat jo niin hyvin, että jokainen sai saalista.

Eikä neitiä iljettänyt madon laittaminen koukkuun. :)

Muutama isompikin kala tarttui koukkuun, kymmenien pienten ahventen joukossa.

Onkipaikan läheisyydessä olevassa huvimajassa paistoimme kaikenlaisia herkkuja.

Nuorimmainen mutustelee pekonisientä tikun nokasta.

Lähellä majapaikkaamme on vanhan pihapiirin kirppis.

Siellä oli monenlaista mielenkiintoista katsottavaa ja jotain pientä tarttui mukaankin, mm.pitsiliinoja.

Mökkiloma sujui todella leppoisissa tunnelmissa ja

nyt jaksaa taas paremmin tarttua arjen touhuihin pienen irtioton jälkeen.

Hyvää alkanutta viikkoa!

-Sanna-

Toispuoleinen kampaus

2011-06-17T12:52:00.001+02:00

Toispuoleiset kampaukset ovat aika suosittuja ja sopiikin monelle todella hyvin.

Joskus joku kysyi minulta kuinka ne tehdään... Voisin ehkä tässä nyt yrittää selittää.

Eli tupeeraan ensin kaikkien hiusten juurelta ja samalla laitan hiuslakkaa tupeerauksen päälle.

Tupeeraus auttaa kampauksen pysymistä, pinnien pysymistä ja kohottaa koko kampausta.

Sen jälkeen kiharran hiukset suoristusraudalla (tai kihartimella).

Kihartaessa vaihtelen kiharoiden suuntaa ja mietin jo siinä kuinka myöhemmin hiuksia asettelen.

Kihartamisen jälkeen alan kokoamaan pinneillä hiuksia toiselta puolelta,

niin että takana ylitetään keskilinja pystysuorassa.

Pinnit kiinnitän limittäin toisiinsa, niin varmasti pysyvät.

Jätän tässä vaiheessa vielä ihan laitimmaiset (korvan päältä) hiukset laittamatta.

Seuraavaksi kiinnitän toiselta puolelta muutamalla pinnillä hiuksia niin että,

ne siirtyvät vähän korvan taakse, nämäkin kiinnitetään pystylinjassa.

Sitten nostelen kampauksen keskeltä olevia kiharoita vähän ylemmäksi pinneillä,

tällä saadaan kerroksellisuutta kampaukseen.

Aiemmin laittamatta jääneet sivuhiukset laitetaan seuraavaksi niin että,

niillä peitetään aikasemmin laitettuja pinnejä takana keskellä.

Viimeisenä laitan otsahiukset, kiinnitän ne pinneillä tai sitten vain hiuslakalla, jos ovat lyhyet.

Otsahiuksilla on kiva tehdä kiehkuroita kampauksen päälle.

Lopuksi suihkuttelen hiuslakkaa valmiin kampauksen päälle ja varmasti pysyy koko päivän.

Toivottavasti joku joka tykkää kokeilla kampauksia ymmärtää jotain selostuksestani! ;)

Tänään tein tämän kampauksen.

Jalka on toipunut niin hyvin ettei se kipeytynyt juuri ollenkaan tekemisen aikana.

Vähän hitaampaa oli tekeminen ja tein osan ajasta istualleen.

Nyt vähän aikaa lepoa ja sitten pakkailemaan ja mökkeilemään! :)

Hyvää viikonloppua kaikille!

Terveisin Sanna

Kukat kukkii ilman huolehtimistakin ;)

2011-06-14T12:15:00.001+02:00

Olen saanut huomata, että kauneutta ja kukkia on tuolla pihalla, vaikka en niistä pysty nyt huolta pitämään.

Suurin osa kukkapenkeistä jäi saamatta perinteiset keväthuollot ja silti ihan hyvin näyttävät voivan.

Nyt siis olosuhteiden pakosta olen opetellut uutta taitoa:

Osata jättää tekemättä sellaiset työt, joita ei ole ihan välttämätön tehdä.

Viime syksynä tein talon pohjoisnurkalle uuden kukkapenkin, johon laitoin saniaista ja kuunliljoja.

Hyvin saniaiset ovat lähteneet kasvuun uudessa varjoisessa paikassa.

Mä en muistanut, että olin syksyllä istuttanut tällaisia kaunokaisia! :)

Pidän todella paljon näistä tulppaaneista, jotka kukkivat aika myöhään paikkansa takia.

Ne ovat puolivarjoisassa paikassa, jossa keväällä sulaa myöhään lumet.

Tomaatit ja vähän muutakin sain istutettua kasvihuoneeseen siskoni avustuksella.

Ehkä sinne mennään seuraavassa postauksessa.

Viimeisimmässä Magneettimedia-lehdessä oli juttu kasvihuoneestani ja hiekkaviljelystä.

Poikkeapa katsomaan jos aihe kiinnostaa. :)

Eilen jalkaterää säädettiin jyrkempään kulmaan ja

akillesjänne venyy nyt muutaman päivän aika kipeästi.

Viime viikolla pystyin jo käveleen ilman keppejä,

mutta nyt ne on taas pari päivää käytössä, jotta jalka tottuu uuteen asentoon.

Mutta nyt on jo nähty että jalka on alkanut paranemaan ja jänne korjaantuu hiljalleen. :)

Taidan palata nyt käsitöiden pariin.

Leppoista tiistaita!

-Sanna-

Kesäloma

2011-06-05T23:04:00.004+02:00

Koulun kevätjuhlassa koululaiset halusivat minuakin muistaa ruusuilla.

Tuli vähän haikea mieli, koska heidän kanssaan oli todella mukava työskennellä.

Vielä kevätjuhlan päätyttyä kaksi oppilasta toi minulle nuo vaaleanpunaiset ruusut.

Ihania iloisia oppilaita, jotka toivottelivat minulle hyvää kesää ja toipumisia.

Sellainen todella lämmittää mieltä ja olisi tehnyt mieli halata niitä tyttöjä. :)

Heti juhlan jälkeen lapset pääsivät isänsä kanssa kalastamaan.

Reilun tunnin kuluttua tulivat iloisina kotiin ja kaikki pikkukalastajat saivat kalan, kolme kirjolohta!

Iltapäivällä mieheni teki nuotiopaikan pikaisesti (pihakeittiö meillä vielä odottelee valmistumistaan)

ja laittoi loimulohen siihen lämpiämään.

Odotellessa tein kameran kanssa kierrosta pihapiirissä ja kuvasin kukkia.

Kevätvuohenjuuri...

Siperianunikko...

ja kevätkaihonkukka kukkii kauniisti.

Moni pihatyö saa nyt odottaa.

Mieli olisi vaan niin menossa kaikenlaisiin pihapuuhiin.

Ehkä minulle nyt opetetaan kärsivällisyyttä lisää ja kaaoksen sietokykyä.

Kaaosta nimittäin syntyy, kun perheessä äidin liikkuminen on rajoittunutta.

Aivan uskomatonta kuinka paljon kaikenlaisia töitä pitää vaan jättää tekemättä

ja tehdä vain välttämätön. Täytyy miettiä tärkeysjärjestystä tosissaan.

Hetken tie on kevyt.

Siihen haluan tarttua.

Vain juuri ne asiat mihin pystyn.

Se riittää nyt.

Koska elämä on tilanteesta huolimatta tässä ja nyt.

Eikä sitten kun mulla on "robottikenkä" pois jalasta

tai sitten kun olen kuntoutunut.

Ne on hyviä tavoitteita, mutta elän tänäänkin.

Iloitsen kesästä.

Pysähdyn.

Katson kaikkea kaunista mitä näen ympärilläni.

Tunnen tuulen kosketuksen,

nautin valosta, lämmöstä ja luonnosta.

Keskityn olennaiseen, kaikkein tärkeimpiin asioihin.

Rakkaisiin ihmisiin.

Tunnen kiitollisuutta.

Rauhoitun.

Kesäyön tunnelmissa toivon sinulle ihania kesäpäiviä!

-Sanna-

Kesäkukkia pihalta

2011-06-02T21:40:00.001+02:00

Aamulla keräilin pihapiiristä kaikenlaisia kukkia pojan avustuksella.

Niistä tein asetelman takan reunalle.

Vietän aika paljon aikaa nyt sohvalla, joten on kivaa piristystä kukat siinä näkösällä.

Puutarhalla kävin tiistaina. Yksi siskoistani oli kuskina ja

toinen tuli kaveriksi kantamaan kukkia ja taimia, kun itse en voi kantaa mitään.

Nyt olenkin saanut jälleen opetella sitä että,

on toisten avun armoilla monenlaisten asioiden kanssa.

En ole voinut kantaa kahvikuppiani pöytään keppien kanssa, en pysty siivoamaan,

kuskata pyykkejä pihalle kuivumaan...jne.

Arki muuttuukin yllättävän haastavaksi kun ei voi kävellä ilman keppejä.

Monia asioita silti voin tehdä, mutta huomaan että väsyn todella nopeasti

ja jalka turpoaa, jos olen kauan ylhäällä.

Tunnin jumppa- ja venyttelytuokio lähes joka aamupäivä

vähentää turvotusta ja pitää yllä lihaskuntoa.

Siitä tulee hyvä olo ja mieli, juuri sitä mitä aina liikunnasta haen.

Pitäis tieten hankkia kuntopyörä,

koska sillä kuulemma saa ja voi polkea tällaisen vamman kanssa.

Maanantaina kävin kontrollissa jalan kanssa ja kipsi vaihtui tällaiseen kenkään. :)

Kaikenlaisia keksintöjä niitä on!

Lapset sanoo sitä robottikengäksi.

Hassultahan se näyttää... toisten mielestä kuin laskettelukenkä.

Tässä kengässä jalka on nyt kaksi viikkoa 30 asteen kulmassa.

Sitten muutetaan kulmaa 15 asteeseen seuraavaksi kahdeksi viikoksi.

Sen jälkeen vielä kaksi viikkoa kenkä on suorakulmassa ja nilkka pääsee liikkumaan 15 astetta.

Samalla kenkään vaihdetaan ohuempi pohja, joten kävely helpottuu huomattavasti.

Juhannuksen jälkeen ollaan siis tuossa vaiheessa.

Parasta tässä kengässä on että sillä voi kävellä, ilman keppejä!

Ja kengän saa kokonaan pois, pesun ajaksi.

Robottikengällä siis mennään nyt seuraavat kuusi viikkoa. ;)

Huomenna ehkä saan kaverin kasvihuoneen laittoon ja

uusia kokeiluja olen suunnitellut hiekkaviljelyyn.

Ihanaa kun on kesä, kukat, linnut, vihreys...

Nautitaan niistä!

Terveisin Sanna

Akillesjänne poikki...

2011-05-24T21:09:00.002+02:00

Reilu viikko sitten olimme naisporukalla pelaamassa lentopalloturnausta Kuusamon Tropiikissa.

Mahtava viikonloppu liikunnan ja rentoutumisen parissa ihanien ihmisten kanssa.

Lentopallo on minulle tärkein liikuntaharrastukseni ja tänä keväänä olen pelannut paljon.

Olen todella nauttinut liikunnasta ja kuntokin on ollut yllättävän hyvä.

Sen huomasin juostessa, kun jaksoin juosta useita kilometrejä rennosti. :)

Juoksut ja pelit sitten päättyikin viime launtai-iltana tapahtuneeseen tapaturmaan...

Ainakin puoleksi vuodeksi.

Pelasimme 12h-lentopalloturnausta lauantaina ja finaalissa oli vastustajalla viimeisessä erässä eräpallotilanne...

Lähdin liikkeelle palloa vastaan ja vasemmassa jalassa kuului pamaus...tuntui jotakin ja sitten jalat alta!

Aika pian selvisi että akillesjänne on mennyt poikki.
Lähdimme lähisairaalan kautta päivystykseen Ouluun.
Siellä laitettiin tukilasta jalkaan, koska viikonloppuisin siellä ei aleta leikkaamaan.

Maanantai-aamuna suuntasin taksilla takaisin Oyssiin.

Siellä tutkittiin jalkaa ja todettiin jänteen olevan täysin poikki.

Mulle annettiin kaksi vaihtoehtoa.

Jalka leikataan ja sitte kipsiin (7vk) tai konservatiivinen hoito kipsin kanssa.

Valitsin jälkimmäisen, eli jalkaa ei leikattu ollenkaan vaan laitettiin kipsiin ojennetussa asennossa.

Tää kipsi on nyt viikon ja maanantaina takaisin kontrolliin.

Nyt siis on aikaa opiskeluille, käsitöille, blogille, lepäämiseen, puutarhaankin jollain tavalla...

Eli keskityn niihin asioihin mitä voin tehdä kipsistä huolimatta.

Asenteen päätin tapahtuman seuraavana aamuna, eli nautin elämästä vammasta huolimatta

ja itken pois ne surut ja asiat, joista joudun nyt luopumaan.

Kasvimaata ja kasvihuonetta olen suunnitellut...

Kunhan eka viikon selviän ja vähän toivun, laitan "jättikengän" jalkaan

ja lähden konttaamaan tuonne pihalle! ;)

Valoisia toukokuun päiviä toivotellen Sanna

Virkattu matto kuistille

2011-05-07T13:08:00.003+02:00

Kuistilla kukat ja taimet valtaavat tilaa.

Kiinanruusu (nurkassa tuolin päällä) sai uuden ruukun.

Kiinanruusu osoitti mieltään kyllä siitä!

Lehdet nuupotti viikon ajan ja pelkäsin sen kuolevan kokonaan.

Onneksi se on nyt virkkunut ja ehkä alkaa siitä vielä kasvamaankin. :)

Virkkasin pitsimaton kuistille.

Malli on muokattu virkkauslehden pitsiliinan mallista.

Ihanan kevyt matto ja helppo pestä.

Ei suinkaan muuten onnistuisi meidän talossa vaalea matto

ja vielä kuistilla, jossa lapset kulkee likaiset kengät jalassa.

Siksi maton paikka onkin tuolla nurkassa, jossa ei kuljeta.

Lapset valitsivat isänsä kanssa minulle äitienpäiväruusun.

Niin kaunis väriltään! Ja tuoksuu hyvälle. :)

Huomasin että viimevuotinenkin ruusu on vielä hengissä tuolla kukkapenkissä.

Maa on sulanut niin että voin nostaa sen sieltä ruukkuun kasvamaan.

Muistetaan äitejämme Rakkaudella!

Aurinkoisin terveisin Sanna

Juhlakampauksia

2011-05-01T11:30:00.002+02:00

Eilen tein oikein urakalla juhlakampauksia.

Kiharaa, lettiä, toispuoleisia, vähän helmiä koristeeksi.

Opettelin eka kertaa kampauksien tekemisessä suoristusraudan käyttöä.

Kihartaminen on huomattavasti nopeampaa sillä, kuin kihartimella.

Viimeistelyssä kyllä käytin silti kiharrinta.

Toiset haluaa kiharaa ja toiset sitte sitä että suoristetaan hiuksia.

Juhlavan kampauksen saa ilman kiharoitakin, vai mitä?

Banaaninuttura oli yhden toiveena.

Ja sitten vähän löysempää nutturaa, kukkapinnejä koristeena.
Oli jälleen oikein mukavaa tehdä kampauksia ja nähdä tyttöjä tyytyväisinä kampauksista. :)

Narsisseja ja krookuksia

2011-04-24T19:11:00.000+02:00

Tänä pääsiäisenä olen nauttinut kukista, ystävistä, liikunnasta, auringosta ja lämmöstä.

En ole keskittynyt syömisiin ja siisteyteen samalla tavalla kuin ennen.

Ja ihan kivasti pääsiäinen on mennyt ilman leipomisia ja ylensyöntiä. ;)

Tähän pääsiäiseen kuuluu myös suru, koska ystäväni menetti lapsensa.

Seuraavan runon ajatuksin haluan muistaa häntä.

Surevalle ojennetaan käsi
kukkaset
sanotaan: otan osaa.
Ei kenenkään suruun
surusta
voi ottaa osaa.
Jokaisen kohdattava
kannettava
oma surunsa
ehjä
kokonainen
juuri niin painavana
maahanluhistavana
kuin se kunkin kohdalle tulee.

Voin pysähtyä rinnallesi
katsoa kanssasi pimeyttäsi
syvälle silmiin
kokea kivunpoltteen kanssasi
sulkea hetkeksi käteni käteesi,
pienen pelokkaan palelevan linnun
että jaksaisit taas
surun viiltävässä yössä
kunnes uusi aamu
yö lopussa
aurinko nousee
kuivaa kyyneleet
kasteen kukkien terälehdiltä.

Maaria Leinonen

Lämpimin terveisin Sanna

Pasuunakukka kotiutui meille

2011-04-21T10:54:00.005+02:00

Voi että tää kevät etenee niin vauhdilla etten mä ainakaan pysy mukana kaikessa!

Pihalla tein tarkastuskierroksen,
eikä suurempia vaurioita löytynyt pensaissa ja puissa.

Omenapuiden kevätruiskutus on suunnitelmissa...
sitten kun tuulee mahdollisimman vähän.

Olimme viikonlopun reissussa ja todellinen kevät saapui pihallemme sinä aikana.
Suurin osa lumista oli sulanut,

krookukset olivat alkaneet kukkimaan
ja narsissien lehdet ilmestyivät maan uumenista. :)

Pasuunakukka (kuvassa) matkasi äidiltäni muutama viikko sitten.

Viime syksynä teinkin jutun äitini kukasta ja silloin haaveilin sitä itselleni.

Aika monta pistokasta siellä oli ja isoimman sain itselleni. :)

Sitä mä en vielä tiedä onko kukat vaaleanpunaisia vai valkoisia.

Kukka kasvaa vauhdilla ja kaipaa jo isompaa ruukkua.

Onneksi kuistilla on nyt tilaa kasvaa kun pakastin vietiin yläkertaan.

Pelargoniat ovat mullan vaihdon jälkeen lähteneet hyvin kasvuun,

samoin neljä pistokasta joita leikkauksen yhteydessä otin.

Sarin puutarhat-blogin vinkeillä tais onnistua! :)

Yksi virkattu matto on valmistunut, siitä kuvia....

kunhan saan siivottua. :)

Ohjeita varmasti mattoihin kaivataan ja yhtä mattoa teen nyt sitä ajatellen.

Eli koitan saada sellaisen maton aikaseksi,

että toiset voisi ymmärtää ohjeesta miten matto virkataan.

Mä kun yleensä teen itselle matot muita ohjeita soveltaen ja kokeilemalla,

niin niistä on haastava piirtää ohjeita.

Mutta nyt ainakin yritän, koska useampi vierailijoista ovat toivoneet sitä.
Uusia lukijoita on ilmestynyt joukkoomme, Tervetuloa!

Rentouttavaa ja iloista pääsiäislomaa!

-Sanna-

Väripesua kuistille

2011-04-08T21:55:00.001+02:00

Kaksi viikkoa sitten lauantai-iltana sain inspiraation vaalentaa vähän kuistin väritystä.

Maali löytyi yläkerran maalauksen jäljiltä ja muutkin tarvikkeet oli valmiina,

joten ei muuta kuin toteuttamaan hetken päähän pistoa! :)

Projekti sai kuitenkin seuraavana päivänä "pienen" hidasteen,

kun hammassärky alkoi ja kokonaisuudessaan kesti eiliseen päivään.

Aikaan mahtuu kolme hammaslääkärireissua ja jatkuvaa särkylääkkeen syömistä.

Onneksi tänään kipu on hellittänyt!

Maalaaminen eteni siis aika hitaasti.

Puolipaneeli ja listat on aikoinaan lakattu vanhan roosan sävyisellä,

mutta väri ei oikein enää näkynyt tummumisen jälkeen.

Maalasin päälle valkoisella niin että roosa väri kuultaa vähän läpi.

Seinän yläosaan tein väripesua vedellä ohennetulla maalilla.

Siis hiersin kolme kertaa valkoista maalia sienellä seinään

ja niin sain tapettimaisen, pehmeän näköisen pinnan.

Bambuinen onkivapa on vähän eri tarkoituksessaan kuin yleensä, eli verhotankona. :)

Aikoinaan ostin niitä useampia 1.40 € kappale ja yhdestä sai sahattua kaksi verhotankoa.

Nekin maalasin nyt valkoiseksi, kun ennen olivat punertavia.

Tangon päähän tein rautalangasta palloja koristeeksi ja

pidikkeet (siis ihan tavallisia koukkuja) olen päällystänyt pellavanarulla.

Tässä kuvassa näkyy hyvin vanha seinän väri

ja kuinka väri muuttuu kolmen väripesu kerran jälkeen.

Toivottavasti saan pian jatkaa portaikonkin vaalentamista...

Ehkä jo huomenna, ellei tule yllätyksiä vastustamaan.

Palaillaan taas!

Lämpimin terveisin Sanna

Valokuvahaaste

2011-04-08T18:01:00.000+02:00

Sain haasteen ystävältäni Hannelelta :

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi
2.Valitse neljäs kuva kansiosta ja julkaise se blogissasi.
3.Selitä kuva
4.Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama

Kuva on muutaman vuoden takaa...pojastani, joka on pukeutunut intiaaniksi naamiaisia varten.

Vaatteet ja päähineen on valmistanut varmaan kymmenen vuotta sitten pikkusiskoni.

Kuvassa poika leikkii inkkaria lähimetsässä ja mä koitin pysyä perässä kameran kanssa. :)

Heitän kuvahaasteen neljälle seuraavalle:

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

-Sanna-

Pitsimatto tytön huoneeseen

2011-03-24T11:25:00.002+01:00

Lämmin tervehdys kaikille pitkästä aikaa!

Niin, kyllä mä täällä muutaki teen kuin töitä ja opiskelen...

Virkkausta monenlaista, jotkut työt kokeiluja oppilaita varten,

toiset sitten itselle tarpeen mukaan.

En vaan oo saanut aikaseksi kuvata niitä!

Tänään oli tytön huone siistinä, joten ennen kuin hän tulee koulusta,

niin äkkiä kuvailemaan...

Mattojen virkkaukseen jää helposti koukkuun

ja niitä sitte alkaa ilmestyyn vähän joka puolelle, vai?

Olen ihastunut trikookuteesta virkattuihin mattoihin monestakin syystä.

Niitä voi tehdä minkä mallisia, kokoisia ja värisiä vaan haluaa.

Ne on paksuja ja siten pysyy hyvin paikoillaan.

Kun ei tee liian isoja, niin maton voi helposti pestä koneessa.

Ja sen takia meillekin voi laittaa vaaleitakin mattoja!! :)

Muokkasin mallia vähän edellisestä virkkaamastani pitsimatosta.

Tuohon mattoon meni noin 2,5kg trikookudetta ja maton halkaisija on 120cm.

Ohjetta en edelleenkään ole tehnyt, en tiiä osaisinko tehdäkään...

Mä oon tosi huono kaikkien ohjeiden kanssa,

kun yleensä katson vähän suuntaa kuvasta
ja sitten muokkaan mallia oman pään mukaan.

Kevät etenee ihanasti ja kesäkukkien kasvatus alkaa.

Tänä vuonna mulla on osa jo myöhässä, kuten lobelia,

ja todennäköisesti jätän sen kasvatuksen nyt pois.

Kokeilin pelargonian lisäämistä ja mielenkiinnolla odotan onnistuuko. :)

Aurinkoisia päiviä ja iloa sinullekin!

-Sanna-

Nutturakampaus

2011-02-26T17:53:00.000+01:00

Eilen työpäivän jälkeen tein kaverille nutturakampauksen ristiäisiin.

On ilo tehdä paksuista pitkistä hiuksista, jotka vaan pysyvät siinä mihin ne haluankin.

Huomasin kuvatessani, että kampaus on päältäpäin katsoessa sydämen mallinen!

Ihan huomaamatta siitä sellainen tuli. :)

Eilinen ilta ja tämä päivä on kulunut lentopallopeleissä.

Nautin niin nyt pelaamisesta, kun selkäkivut eivät enää haittaa sitä.

Ja kuntokin noussut siinä samalla, että hyvin jaksaa pelata ja liikkua.

Hyvää lauantai-iltaa!

-Sanna-

Keväinen tilkkutäkki ja vilkasta elämää

2011-02-07T11:26:00.000+01:00

Heippa!

Kiitos kaikista viesteistä ja vierailuistanne! <3

Voisin nyt hetken huokaista ja todeta että onneksi vähän aikaa löytyy tännekin.

Mulla on takana todella tapahtumarikas kuukausi

ja se näkyy siinä etten ole ehtinyt tänne blogimaailmaan juuri ollenkaan.

Olen aloittanut työt, järjestellyt päivähoitoa, tehnyt näyttösuunnitelmaa, opiskelen nyt kaksi iltaa viikossa...

Nämä kaikki kodin- ja lastenhoidon lisäksi ja itsestänikin yritän huolehtia

liikunnan lomassa ainakin kahtena iltana viikossa.

Nyt vähän helpottaa, kun näyttö on ohi,

eikä tartte kaikkea vapaa-aikaa istua tietokoneen ääressä kirjoittamassa. :)

Käsitöitä olen jonkin verran silti ehtinyt tekemään.

Tämän keväisen värisen tilkkutäkin tein kummipojalle synttärilahjaksi.

Vanhoja kankaita varastosta ovat lähes kaikki, vihreä pallokangas on uusi.

Väritykseltään täkki sopii hyvin kummipojan huoneeseen. :)

Lyhensin veljelleni verhoja ja siitä jäi palasia...

Hänellä oli synttärit seuraavana päivänä,

joten keksin että saiskohan niistä palasista sohvatyynyn päällistä.

Tuossa on siis neljä eri palasta ja valkoisen nauhan ompelin sauman kohdalle.

Vanhan tyynyt pienensin sopivaksi ja siihen ompelin pikaisesti päällisen

valkoisesta kangaskassista jotka maksavat kaupassa alle euron.

Ei menny kauaa tuon ompelemisessa ja

veljeni oli iloinen saadessaan samanlaisen tyynyn kuin on verhotkin.

Viikonloppuna tein yhden kampauksen.

Loivaa kiharaa sikin sokin...

Opiskelut tulevat viemään vielä muutaman viikon paljon aikaa, sitte helpottaa siltä osin.

Muutamana oikein haastavana päivänä olen miettinyt että

onkohan tässä mitään järkeä yrittää viiden lapsen äitinä opiskella ja samalla käydä töissä!

Mutta nautin työstäni, saan käsityöopettajana hyödyntää taitojani ja samalla olla nuorten kanssa tekemisissä.

On ihan mielenkiintoista opettaa omaa poikaa. ;)

Opiskeluissa on ollut enemmän töitä, kun näyttö piti saada viime perjantaina suoritettua.

Atk-koulutus jatkuu vielä kolme viikkoa, sen jälkeen jää yksi ilta viikossa vapaaksi.

Joten ennen hiihtolomaa jo helpottaa ja ehkä käsitöillekin riittää sitten enemmän aikaa.

Aurinko paistaa nyt niin kauniisti ja houkuttelee ulos...

Mutta sinne en ehdi, vaan alan valmistelemaan lähtö tuunaus-värkkäyskerhon pitoon

ja sen jälkeen koko illaksi opettelemaan wordin ja excelin saloja.

Nautitaan auringosta ja lumesta!

Terveisin Sanna

Tilkkuja...

2011-01-16T00:16:00.000+01:00

Hei!

Olen viihtynyt tilkkutöiden parissa.

Yhteensopivista kankaista on hauskaa koota kuin palapeliä.

Tässä siskon tyttövauvalle peitto.

Näin myöhällä ei oikein ajatus luista mitä kirjoittaisi...

Mutta jospa kuvat kertoisivat nyt enemmän kuin sanat! ;)

Tänään kävimme katsomassa kuukauden ikäistä vauvaa ja samalla vein peiton hänelle.

Uusi täkki on tuolla viimeistelyä vaille valmis...

Ehkä siitä kuvia seuraavaksi.

Hyvää sunnuntaita!

-Sanna-

Kuistilla...

2011-01-10T20:53:00.002+01:00

Tänä iltana nuorimmainen tuli katselemaan, mitä se äiti oikein touhuilee.

Kynttilät kiinnostaa ja varsinkin niiden puhaltaminen.

Ihmeenkin rauhassa puuha-pete jaksoi olla, kun kuvailin.

On sillä nimittäin ollut viime aikoina niin touhu päällä,

että välillä kysytään tosissaan kärsivällisyyttä, minulta.

Pojallahan ei oo mitään hätää, vaan ainoastaan hauskaa.

Varsinkin kun kiipeillään pöydille ja kukkaruukut lentää sieltä alas

tai kun ompelen, niin yhtäkkiä ommel muuttuukin kesken kaiken toisenlaiseksi!

Joku ikiliikkuja kerkiää täällä talossa joka paikkaan ja varsinkin sinne mihin ei tarttis. ;)

Joulukuusesta siirsin rautalankasydämet roikkumaan kattokranssiin.

Pidän sydämistä, enkä halunnut laittaa niitä kaappiin vuodeksi piiloon.

Tässä samalla kun kirjoittelen, niin sohva siirtyy ihan itekseen keskelle lattiaa,

ehkä joku pikkuinen on siellä takana puuhailemassa. ;)

Vielä vähän jouluista väriä on kuistilla, mutta viimeistään Nuutin päivänä ne sieltä lähtee ja tekee tilaa....

KUKILLE!

Niin, kohta sekin alkaa. Ensimmäisenä laitan lobeliat kasvamaan, seuraavaksi...

Suunnittelu on jo siis alkanut.

Mitä kaikkea ensi kesänä laitan kasvamaan?

Entisiä suosikkikukkia ja sitten pitää kokeilla jotain uutta. :)

Selviävätköhän belargoniat hengissä helmikuulle, jolloin valoa on jo vähän enemmän

ja sitten saavat uutta multaa alleen ja pääsevät uuteen kasvuun.

Uhkaavasti vaan nuo lehdet vähenee...

Hei, mun ajatukset on mennyt kevääseen.
Ehkä vähän jo kyllästyneenä tähän pimeään vuoden aikaan
tarttee hakea voimaa valoisista ajatuksista.

Jos kuitenkin ensin tähän viikkoon.

Opiskelut jatkuu, tuunauskerhon pito alkaa, pitäis varata yksi lentopallopelivuoro lisää...

Eikä kotonakaan puuha-peten ja koululaisten kanssa joudu kärsimään työttömyydestä.

Reippaita talvipäiviä sinullekin!

-Sanna-

Korujen virkkausta ja vääntelyä

2011-01-05T21:31:00.000+01:00

Heippa!

Uusi vuosi on edennyt jo useamman päivän .

Koululaiset ovat palanneet kouluun, mies töihin ja minä... kotitöihin. :)

Arkirutiinit tuntuu ihan mukavalta.

Muutamia kuvia laitan koruista joita virkkailin ohuesta rautalangasta joulun alla.

Olen kokonaan unohtanut laittaa niitä tänne blogiin,

vaikka taisin kirjoittaaki siitä jossain postauksessa.

Kukkakorua vääntelin koululla malliksi, jos joku haluaisi tehdä sellaista ns. välityönä.

Siitä tulikin sitten minulle koru, jota olen pitänyt mielelläni. :)

Rannekoruakin kokeilin...

En vaan itse koskaan pidä rannekoruja, mutta ehkä joskus innostun tätä käyttämään.

Hiuksiinkin sitä vois käyttää...

Aivan mahdotonta, kun rautalankaa on sitten vähän joka puolella!

Minkäs teet kun johonkin jää koukkuun, niin sitä sitte tehdään jatkuvasti.

Rautalanka on koukuttanut mua pidemmän aikaa.

Ja aina vaan uusia ideoita tulee! ;)

Korujen alla onkin seuraava työ josta laitan kuvia,

mutta vielä en voi kun se on lahja,

jota en halua paljastaa täällä ennen kuin olen antanut sen omistajalleen.

Hyvää loppiaista kaikille!

-Sanna-

Onnellista Uutta Vuotta 2011!

2010-12-31T18:30:00.002+01:00

Pihalla kävin tänään sytyttelemässä kynttilät jäälyhtyihin ja kasvihuoneeseen.

Valmistaudumme ottamaan vastaan uutta vuotta toiveikkaisin mielin.

Lapset rymyää ja metelöi, kun on niin jännää odottaa vieraita ja rakettien ampumista.

Mä en kaipaa niin raketteja,

mutta tinan ennustus pitää ehdottomasti kokeilla. ;)

Mitähän tuleva vuosi tuokaan tullessaan?

Toiveikkaana ollaan paremmasta vuodesta

ja otetaan sitten vastaan se mitä tulee.

Ehkä uskallan lainata ystävän päivityksestä lainattuja kauniita sanoja...

Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat,
tuokoon tullessaan sen mitä kaipaat,
ja vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat.
Sä enkelin siivin uuteen vuoteen kulje ja
keskiyöllä toivoen silmäsi hetkeks sulje.
...Anna kauniiden toiveiden sua uudelle vuodelle kantaa ja
seikkailumielellä katso mitä se sulle antaa.

Suuri kiitos kaikille täällä vieraileville kuluneesta vuodesta

ja kaikesta siitä mitä olette minulle antaneet! <3

Onnellista ja parempaa Uutta Vuotta 2011!

Lämpimin terveisin Sanna <3

Joululahjoja ja tunnelmaa

2010-12-27T12:33:00.000+01:00

Paluu arkeen tapahtuu tänään, vai mitä?

Vielä vähän joulutunnelmaa kuitenkin...

Kummilapsille ompelin lahjaksi pupulakkeja fleesestä ja ohuesta puuvillakankaasta.

Pienen houkuttelun jälkeen sain omat lapseni malliksi.

Pellavaa, puuvillaa, pitsiä...

Sisko sai lahjaksi ompelemani sohvatyynyn.

Saimme viettää perheen kesken oikein ihanan joulun.

Joulupukkia tulivat katsomaan meille myös kaksi veljeäni lasten kanssa.

Oli ilo seurata lasten riemua ja jännitystä.

Pienin kyllä istui isänsä sylissä silmät kiinni, kun näki pukin eka kertaa. ;)

Joulun pyhien aikana vierailimme lähisukulaisillamme ja

Tapanin päivänä olimme veljellä tupaantuliaisissa.

Leppoisasti meni ilta siellä herkutellen, jutellen,

sauna ja kylpytynnyri olivat käytössä koko illan. :)

Ihanaa yhdessä oloa! <3

Nyt sitten siivoillaan vähän joulun vieton jälkiä,

ehkä kuusi saa vielä jäädä,

vaikka lieviä allergisia oireita onkin yhdellä lapsista.

Kiitollisin mielin palaan arkisiin touhuihin!

-Sanna-

Hyvää ja Rauhallista joulua!

2010-12-24T01:40:00.000+01:00

Näiden jouluisten kuvien myötä toivotan oikein ihanaa joulun aikaa

sinulle, minulle, jokaiselle joka täällä piipahtaa!

Suuret kiitokset kaikille teille jotka täällä vierailette ja piristätte päiviäni sanoillanne! <3

Lämpimin terveisin Sanna

Joulukortteja

2010-12-22T18:49:00.000+01:00

Viimeisetkin joulukortit ovat valmiina.

Mulla on tapana käydä kävelemällä jakamassa tähän lähialueelle kortit päivä, pari ennen aattoa.

Nyt vähän mietityttää tuo kävelylenkki, kun pakkasta on 24 astetta.

Ehkä joudun turvautumaan autoon jos tuosta vielä pakkanen kiristyy.

Ajattelin kortteja tehdessä että sydämeemme kätkeytyy tärkeä viesti, josta joulun aika muistuttaa.

Rakkaus, mitä kaikkea todellinen rakkaus on?

Niin suuri kysymys että menen itsekin sanattomaksi sen äärellä.

Jospa joulun aika antaisi meille vastauksia.

Tähdet voivat johdattaa meitäkin, jos vaan maltamme pydähtyä kuuntelemaan niiden viestiä.

Siivet muistuttaa meitä siitä että meistä pidetään täällä hyvää huolta.

On myös ihania "maan päällisiä enkeleitä", ystäviä, jotka välittävät meistä ja pitävät huolta tarvittaessa.

Niitä on ihana muistaa joulun aikaan korteilla.

Vielä on jotain tekemistä ennen aattoa, mutta rauhallisella mielellä ollaan.

Tänä jouluna ei ole tietoakaan hössötyksestä ja stressistä.

Mietinkin, että tuntuu oudolta... Ei tunnu oikein joulutunnelmalta...

Mutta jos on joulun tunnelmaan oppinut liittämään kiireen ja

kaikenlaisen tekemisen, niin onhan se outoa, kun ei niin teekään. ;)

Enemmän tykkään että tekee vähemmän ja tyytyväisellä mielellä, ihan rauhassa vain välttämättömän.

Vähemmän lahjoja, vähemmän ruokaa, vähemmän askarteluja, vähemmän leipomista, siivoamista...

Oletko sinä kokeillut?

Tuleeko joulu vähemmälläkin?

Kaksi yötä jouluun on...

Kuuluu laulu keittiöstä.

Rauhallista joulun odotusta!

-Sanna-

Jouluinen tilkkupeitto vauvalle

2010-12-19T20:58:00.001+01:00

Niin suloiselle pienokaiselle vein lahjaksi pienen tilkkupeiton.

Osa kankaista ovat oman tyttöni mekoista jääneitä ja osa vaan muita tilkkuja,

joita kaapista löytyi.

Ihanaa oli ommella punertavaa peittoa, jotenkin niin piristävää!

Peitossa on käytetty norjalaista tilkkutekniikkaa ja tähdet ja sydämet saatiin aplikoinnilla.

Virkatut tilkut toimikoon lumihiutaleen mallina

ja niitä pienokaisen on varmasti muutaman kuukauden kuluttua ihana räplätä käsillään,

kun opettelee sormiensa käyttöä lattialla makoillessaan.

Kampauksia juhlaan

2010-12-19T20:41:00.003+01:00

Lämpimät kiitokset kaikille edellisen postauksen kommentoijille!
Tyttökin luki hymy huulilla teidän viestejä. :)

Eilen aamulla tein hääjuhlavieraille kampauksia,

kiharaisia, aika rentoja, toispuoleisia...

Vähän sellaista urakoinnin makua oli tekemisessä,

kun neljä kampausta neljän ja puolen tunnin aikana. ;)

Tässä toispuoleisessa kampauksessa rautalankaketjua kiemurtelee koristeena,

aika huonosti näkyy kuvassa.

Tyttöjen kampauksissa käytin kahden kihartimen taktiikkaa...

Toinen tytöistä piti toista kiharrinta, kun laitoin toista paikoilleen.

Joudutti todella paljon tyttöjen apu!

Useimmiten eniten aikaa menee juuri kihartamiseen.

Niin pitäisköhän tässä minunkin sitten alkaa joulua valmistelemaan?

Leipoiskohan jotain?

Isompia siivouksia en ole tekemässä.

Jouluvalot on jo paikoillaan ja parhaimman tunnelman saa kynttilöillä.

Eilen haimme metsästämme kuusen, ehkä jo alkuviikosta koristamme sen.

Huomiseksi saimme lapsille hoitajan ja

menemme mieheni kanssa katselemaan kauppoihin,

tarttiskohan joulupukki jotain avustusta lahjoihin. ;)

Leppoisasti se joulu tulee ja samalla mukava tunnelma!

Ihan rauhassa tehdään vain se mikä tuntuu mukavalta.

Paras joululahja löytyy rauhasta, rakkaudesta, läheisyydestä ja herkkyydestä.

Kaiken sen tahdon löytää ja kätkeä sydämeeni.

Rauhallista joulun odotusta!

<3 Sanna <3

Tytön kampaus joulujuhlaan

2010-12-17T21:29:00.000+01:00

Tänä iltana oli koulun joulujuhla ja tein sinne pikaisesti tytölleni kampauksen.

Kihartaminen tapahtui kahdella kihartimella...

Toinen kierrettiin paikolleen ja sitten tyttö piti itse siitä kiinni, kun odoteltiin kihartumista.

Samalla mä laitoin toista kiharrinta toiseen paikkaan.

Olen joskus ennenkin kiire tilanteessa käyttänyt kahta kiharrinta ja se jouduttaa tosi paljon. ;)

Kaksi kukkapinniä ja...

rautalankaketjua helmeineen laitoin koristeeksi.

Tytär valmiina juhlaan. :)

Taisi tässä tilanteessa jännittää aika lailla, kun tiedossa oli soololaulua kaverin kanssa.

He lauloivat valoesityksen aikana Avaruus-kappaleen.

Juhlahumu jatkuu huomenna, kun aamulla teen neljälle kampauksen hääjuhlaan.

Muuten elämä on Toukokalliolla mennyt todella hektisesti,

työt ovat päättyneet tälle vuodelle ja pieniä jouluvalmisteluja on tehty.

Joulusta en aio stressata, siitä tulee varmasti ihan yhtä mukava ilman sitäkin. ;)

Mukavaa perjantai-iltaa!

- Sanna-

Juhlahame tytölle

2010-12-11T21:52:00.001+01:00

Tyttö toivoi itselleen salsahametta joulujuhlaan ja sehän mulle sopi hyvin

koska sellainen on aika helppo valmistaa ja kaavojakaan ei tarvitse.

Kankaiksi kelpasi vaaleanpunainen satiini (vanhat verhot) ja mun vanhasta juhlapuvusta jäänyt sifonki.

Sifonki on siis satiinin päällä ja siitä tulee tuollainen hohtavan näköinen vaikutelma hameeseen.

Koristeeksi virkkasin kultaisesta rautalangasta ja

helmistä ketjua, jonka kiinnitin käsin ompelemalla.

Nyt jatkan vielä virkkausta...

Tuliskohan siitä asuun sopiva koru? ;)

Hyvää lauantai-iltaa!

-Sanna-

2.adventtisunnuntai

2010-12-05T11:45:00.000+01:00

Toisena adventtisunnuntaina minäkin lopulta herään joulun odotukseen.

Joka päivä jotain uutta ilmestyy kotiimme ja joulun tunnelma lisääntyy.

Joku kirjoittikin jossain blogissa, että on kahdenlaisia jouluihmisiä.

Sellaisia, jotka ajoissa alkaa laittaan joulua ja kerää pian joulun jälkeen pois ja

sitten sellaisia, jotka laittaa joulua vasta lähempänä aattoa ja keräilee sitten loppiaisen aikoihin pois.

Mä kuulun näihin jälkimmäisiin.

Eli joulun valmistelu alkaa vasta joulukuun vaihteessa ja tunnelmaa hiipii pikkuhiljaa kotiimme.

Mä en laita valtavasti erilaista, vaan muutamia juttuja sinne tänne,

lähempänä joulua teen kukka-asetelmat ja koristellaan metsästä haettu kuusi.

Rautalangasta vääntelin sydämen koululla samalla kun opetin oppilaille sen tekemistä.

Lasihelmiä sinne vähän koristeeksi.

Sunnuntaisin on aikaa rauhottua vain olemaan, olla tekemättä mitään.

Pysähtyä ja miettiä.

Joulun aika lähestyy.

Mihin itse haluan tämän joulun odotuksen aikana käyttää aikaani?

Mikä silloin on sinulle tärkeintä?

Näihin ajatuksiin jään.

Hyvää 2.adventtisunnuntaita sinulle!

Juhlakampaus

2010-12-05T09:51:00.001+01:00

Eilisen illanvieton jälkeen tuntui vähän sitkeältä herätä aikaisin kampauksen tekoon,

mutta kun vauhtiin pääsee,
niin kyllä mä vaan nautin kampauksen tekemisestä.

Ystävä on menossa häihin ja kiinalainen mekko on juhla-asuna.

Siihen piti kehitellä sopiva kampaus.

Sain "vapaat kädet" sen toteuttamiseen. :)

Puvussa olleet kiekurat inspiroivat kampausta.

Tykkään vaan niin kaikenlaisista kiekuroista, joten oli todella ilo tehdä tätä kampausta.

Lisäksi kiersin vapaana olevat hiukset kultaisella rautalangalla,

johon olin pujotellut vaaleanpunaisia ja valkoisia helmiä.

En muistanut ottaa siitä lähikuvaa...

Palaan pian!

-Sanna-

Havukransseja

2010-12-04T13:45:00.000+01:00

Havukranssit saivat tänään koristuksen päälleen.

Pohjat olin tehnyt alkuviikosta.

Tämä kranssi on tulee meidän ulkooveen...

Kunhan tekolumet ensin kuivuvat.

Rautalankasydämiä koristeena.

Tämän kranssin vien tänään kiitokseksi siskolleni ulkosaunan lainasta.

Ystävälle järjestämme kivan illan yllätyksenä, ettehän kerro hänelle mitään!

Todennäköisesti hän ei ehdi vierailemaan ainakaan tänään blogissani, joten yllätys pitäisi onnistua. :)

Leppoisaa lauantai-iltaa!

Lämpimin terveisin Sanna

Yhdessä tekemisen iloa! :)

2010-12-03T17:24:00.000+01:00

Viikko on vierähtänyt taas vauhdilla, kun päivät on täyttynyt monenlaisista puuhista ja töistä.

Viime viikonloppuna olimme mökillä siskojen ja veljien puolisoiden kanssa,

yhteensä kymmenen naista ja lisäksi yksi ihan pikkuruinen, kuukauden ikäinen tyttövauva.

Jos vähänkin kuvittelette että siskoissa on samaa verta kuin minussakin,

niin mitähän siellä mökillä puuhaillaan? ;)

Kaikenlaisia käsitöitä, jokainen omalla tavallaan!

Vähän liikuntaakin, mm. hauskoja hyppykuvia otimme pakkasessa auringon paistaessa.

Ja siihen vielä hyvää ruokaa ja herkuttelua, puheen pälpätystä.

Todellista naisenergiaa oli kyllä ilmassa ja

niin hauskaa, että mulla ainakin oli kyljet kipeänä nauramisesta! ;)

Sitten kuvia kättemme töistä...

Vanhoista räsykuteista pitsimattoa oman mielen mukaan.

Valmiin ohjeen mukaan valmistui kaunis pitsimatto.

Tästäkin tulee matto, kuteet vaan loppui kesken.

Palasia taitaa tulla koko mattoon 15-18kpl, jotka kasataan yhteen,

ehkä jokin pieni virkattu palanen tulee väleihin.

Yksi maton aloitus jäi kuvaamatta, mustasta trikoosta alkoi valmistua myös pitsimatto.

Eri sävyissä virkattuja kaulahuiveja, jotka vielä huovutetaan.

Kukka laukkuun koristeeksi.

Lapasia neulottiin myös, yhdet jäi kuvaamatta.

Rautalankakranssin vääntämistäkin kokeili yksi mun siskoista.

Ehkä vähän innostui liikaa polkemaan kasaan sitä,

kun mä videokuvasin sitä touhua, enkä huomannut rajoittaa siskon innostumista! ;D

Onneksi rautalankaa on helppo muokata takaisin haluamaansa muotoon.

Mä vääntelin sydänkoristeita rautalangasta,

neuloin säärystintä ja tuubia.

Jälkimmäisistä kuvaa myöhemmin, kun valmistuvat.

Mietin että jotain tästä vielä puuttuu...

Kaksi teki langasta palloja kuuseen,

vesi-ilmapallon päälle kieritetty valkoista lankaa ja se uitettu vesi-liimaseoksessa.

Voi olla etten ihan kaikkia käsitöitä muista, mutta paljon siellä tapahtui

ja mökki oli kyllä sen näköinen että kymmenen naista siellä värkkäilee. :)

Kiitos vielä kaikille osallistujille ja taidamme ottaa vuoden päästä uudestaan...

Ellei jo aiemmin!!

Toivottavasti sitten pääsee äitikin mukaan. :)

Touhukasta viikonloppua teille kaikille vierailijoille!

-Sanna-