Kevätpikkusydämen kukinta on nyt parhaimmillaan. Joka kesä se vaan ilahduttaa yhtä paljon, kun kukinta alkaa ja kukkii tosi hyvin syksyyn asti. :) Mehiläinen ahertaa tärkeässä puuhassaan. Niitä onkin nyt näkynyt enemmän kuin viime kesänä...toivottavasti auttaa myös marjasatoon.
Kevätkaihonkukat viehättävät upealla kirkkaan sinisellä värillään. Viime syksynä siirsin ne uuteen paikkaan ja näyttää olevan hyvä siirto, kun ne kukkivat nyt paljon paremmin kuin ennen. Ihana, jos se vielä vähän leviäisi tuossa paikassa, kulkureitin varrella. Kevätvuohenjuuri ja siperian unikko ovat myös aloittaneet kukintansa. Tulen niin iloiseksi, kun kaikki ihanat perennat ovat nousseet ja toivottelevat kukkiensa avulla iloista ja aurinkoista kesälomaa. Lomatunnelmissa Toukokalliolla aloitettiinkin, kun lapset pääsivät kalastamaan, söimme savustettua kirjolohta ja illalla pelasimme "biitsiä" mukavalla porukalla. :) Kaunis, lämmin sää, itikat ja mäkäräiset, joen virtaus ja pääskysten lentely kertovat kesän tulleen!

Ihanaa ja aurinkoista kesälomaa kaikille!

Kampauksia valmistujaisiin

Valmistujaisiin tein eilen kampauksia tyttöjen toiveiden mukaan. :) Nyt tuntuu olevan suosiossa kiharaa, lettiä tai kierrettä otsalle ja sivulle. Toispuoleinen kampaus oli mieluisa valinta lakin kanssa, koska se näkyy myös edestäpäin, esim. kuvauksissa. Joka kerta kampaamisessa opin jotain uutta ja on ihanaa laittaa tyytyväinen "asiakas" juhlimaan tärkeää päiväänsä. Valtavasti vielä onnea kaikille tänä keväänä valmistuneille ja ylioppilaille!

Pajukorin punontaa

Pajukorin olen tehnyt 4H-arvontaan voitoksi. Punonnassa oli omat haasteensa, kun pajut olivat jo kuivuneet vähän liikaa. Muutenkaan mä en tänä keväänä ole löytänyt hyvänlaatuista pajua! Olen monta eri pajukkoa kolunnut ja aina vaan niissä on ydin liian paksu tai ruskea ja sellainen paju on todella vaikea punottava taittumisen takia. Olenkin mielessäni miettinyt, että onkohan viime kesän sateilla ja kylmyydellä jotain tekemistä asian kanssa. En oikein muuta selitystä keksi, kun edellisinä vuosina on löytynyt ainakin jostain hyvää pajua. Nyt on mennyt mielenkiintokin pajutöihin tälle keväälle, kun en vaan halua huonosta pajusta tehdä. Jospa tänä kesänä kasvaisi hyvää ja lujaa pajua, niin syksyllä sitten voin jatkaa paremmalla innolla pajutöitä. :) Pajukotkin on valmiiksi katottuna, kun joen penkalla on raivattu tänä keväänä laajoja alueita.

Tämän korin tein venemallista muokkaamalla, ylimääräiset loimet kasasin sangaksi ja päälle pyöritin ihan tuoretta pajua, sen kyllä näkee hyvin värierosta. Tuore paju taipui hyvin ja oli oikein mukava taas punoa. :)

Keväisiä puuhia Toukokalliolla

Pari päivää sitten lenkillä ollessani noin tunnin verran sateenkaari oikeastaan loisti taivaalla ja kun palasin kotia, se oli kauniisti meidän talon ympärillä. :) Harvoin näkee sateenkaaressa niin kirkkaita ja voimakkaita värejä kuin silloin oli. Pikaisesti hain sisältä kameran ja yritin ikuistaa tunnelmaa. Tämän kuvan otin takapihalta naapurin taloon päin. Samana päivänä koivujen lehdet alkoivat oikein kunnolla vihertämään. Ihana päivä ja ihanaa kun luonto todella herää! Kuvasin myös sillä hetkellä kukkivia kukkia pihallamme.

Keväisissä puuhissa Toukokalliolla on aika mennyt. Kasvimaalle kylvimme porkkanaa, sokerihernettä, silpoydinhernettä ja vähän sipulia. Vielä on vähän tilaa, laitan luultavasti sinne salaattia ja retiisiä. Kukkapenkkejä olen siistinyt ja lannoitellut niitä turpeeseen sekoitetulla hevosen lannalla. Sitä on tarkoitus hakea vielä lisää marjapensaille ja muillekin pensaille lannoitteeksi. Uuden kukkapenkin pohjalle ja kasvihuoneessa istutuskuopan pohjalle laitan myös lantaa. Nurmikko alkaa olla kohta leikkaamisen tarpeessa, paitsi etupihalla ei kasva juuri yhtään. Se on niin kovalla käytöllä lasten pihaleikeissä ja peleissä. Toisinaan se tuskastuttaa, mutta olen ajatellut että lasten leikki on tärkeämpää kuin kaunis, tasainen nurmikko. Ja saahan sitä ihailla takapihalla, jossa vähemmän liikutaan. :)

Hyvää äitienpäivää!

Pari päivää myöhässä lisään äitienpäiväkortin tekeleen, joka ei jostain syystä noita muita kuvia laittaessa mennyt postaukseen mukaan. Taas tyypilliseen tapaani aloin tehdä korttia vähän ennen vierailulle lähtöä ja turhan kiireellä lasten kysellessä vieressä "äiti, millon me lähetään...mä kyllä menen jo." :)

Poika oli saanut valita millaisia kukkia äitilleen vie

ja keltaiset ruusut olivat kuulemma ollut heti selvä valinta.

Pidän keltaisesta väristä, se tuo valoa ja iloa elämään.

"Aikaisesta keväästä syysmyöhään
astelen polkua, tuvasta pyykkinarulle,
tuuletan ajatuksiani samalla kun
ripustan pyykkiä kuivumaan,
puhdasta pyykkiä.
Nämä rakkaat pienet paidat ja isot.
Sormenpäitteni kautta hellyyden aallot,
huolta ja murhettakin,
jokainen vaate uusi ajatus.
Minun maailmani, minun ympyräni."

Anna-Liisa Myllyneva

Isänsä avustuksella tyttö teki ihanan äitienpäiväkakun. Ja oli kyllä maukasta! Kiitokset miehelleni ja lapsille!
Koulussa tehtyyn korttiin tyttö oli painanut tulppaanit sipulilla. Paketin ja kuvaamisenkin hän oli hoitanut ihan yksikseen. :)

Omalle tytöllekin piti tehdä pikaisesti kampaus ja samalla opettelin otsahiusten letitystä tietyllä tavalla. Hän innokkaana seurasi vierestä kampaamistani aamulla.



Tänä aamuna herätys oli puoli kuusi , oikein virkkuna heräsin neljän tunnin yöunen jälkeen. Illalla oli vieraita ja muutenkin tulee usein valvottua myöhään. Kampauksia oli sovittu kolmen kanssa ja tyyli oli samanlainen, mitä olen tehnyt ennenkin. Letitykset näyttävät olevan mieluisia kiharoiden seassa ja aina uusia kampauksia tehdessä oppii jotain uutta. :) Oli taas mukava leikkiä kampaajaa. Nyt varmaan menen päikkäreille, jotta jaksaa illalla lähteä naisten saunailtaan. Valoisaa lauantaita!

Vauvalahjaksi ompelin nimellä varustetun sydämen, tildan kaavan mukaan.
En malttanut olla kuvaamatta tänään krookuksia, kun aurinko paistoi ja kukat olivat ihanasti auki. :) Edellisen postauksen kuvan otin pilvisenä päivänä. Tänään iltapäivästä sää lämpeni oikein mukavasti ja pihapuuhat taas maistuu sateiden jälkeen. Pihaa on myllätty traktorilla, kun liiterin lähelle pitää saada tie, että polttopuut saa paremmin kuskattua ja sinne tulee myös asuntovaunulle säilytyspaikka. Tarkoitus olisi saada siitä sellaisen peltotien näköinen, jossa heinä saa kasvaa.

Omenapuut ovat kärsineet talven aikana aika paljon, murhemielellä tutkin niitä. Yksi puista on ollut alusta asti (5v) huonokasvuinen ja aina jotain tuholaisia täynnä. Se pitää varmaankin kaataa pois, ettei levitä muihinkin tuholaisia tai tautia. En vielä tarkkaan tiiä mikä sitä vaivaa, olen yrittänyt katsella kirjoista ja netistä tietoa. Pari vuotta sitten rakennettu naapurin autotalli varjostaa osan aikaa päivästä omenapuita, joten tarkoitus on laittaa johonkin muualle pihaa uusia puita. Ehkä ne tulee tuon tekeillä olevan tien läheisyyteen. Se olisi ainakin lämmin ja aurinkoinen paikka, suojassa pohjoistuulelta. Haaveena on myös kirsikkapuu, lajikkeita on onneksi sellaisia, jotka näillä korkeuksilla menestyy.

Toivottavasti huomenna on kaunis päivä, niin pääsee jatkamaan puutarhatöitä. Ilokseni sain tänään kasvihuoneen oven auki ja pesu olisikin ensimmäinen mihin siellä pitäisi ryhtyä. Valoisaa viikonloppua!

Kevään iloa!

Nyt kevät on jo pitkällä, kun krookuksetkin tervehtivät meitä. Vappuna ensimmäiset availivat nuppuja ja joka päivä ilmestyy uusia. Joka kevät ne ihastuttavat yhtä paljon ja joka kevät mä päätän, että syksyllä laitan näitä enemmän. Jotenkin se kuitenkin jää toteuttamatta. Unohtaako sitä syksyyn mennessä sen ihanan ilon ja riemun kun ensimmäiset kukat tulevat mullasta esille? Blogilukijani, voisittekin oikeastaan muistuttaa mua siitä!

Blogin otsikossa luminen talvikuva jo häiritsi ja löysinkin monen vuoden takaa talostamme kesäisen kuvan. Talo on siinä vielä kesken, maalaukset ainakin, mutta saa kelvata siihen asti kunnes tänä kesänä saan otettua paremman kuvan. Tarkemmin katsottuna huomaan, että kukkapenkit ovat vähän muuttuneet sen jälkeen. Joka kesä kun pitää ainakin jotain pientä muutosta tehdä. :-)

Risuvärkkääjän maine on tieten levinnyt, sillä eräs kyläläinen kyseli tarvinko risuja, kun olivat kaataneet pihastaan koivun. Hyvä näin, sain melkoisen läjän valmiiksi katkottuja risuja. Kokeiluna jälleen jotain mitä en ole aiemmin tehnyt, eli risuamppeli pajuloimella. Harjoitus kappaleelta se kyllä näyttääkin, varsinkaan reuna ei ole siisti. Osa pajuista oli liian lyhyitä (kun en aloittaessa oikein tiennyt mitä teen) ja jouduin vähän soveltamaan saadakseni reunasta tukevan.

Meillä on kalliot jo täysin näkyvillä, kun vapun aikaan oli oikein lämmintä. Vappuna lapset juoksentelivat varpasillaan auringon lämmittämillä kallioilla ja heittelivät toisia vesi-ilmapalloilla. Taisi leikissä olla mukana isompiakin "lapsia". Jälkiä saakin sitten siivoilla jonkin aikaa, kun värikkäitä pallon palasia löytyy vähän joka puolelta pihaa. :-) Tänään kaivoin kasvimaan ja kallion väliin montun, johon voin tehdä kukkapenkin kesäkukille ja köynnökselle. Kapea nurmikon kaistale siinä oli häirinnyt minua jo tarpeeksi ja nyt siihen on mahdollista saada haaveilemani köynnöskaari. On ihanaa taas puuhailla kaikenlaista puutarhassa.

Tytölle tein hänen toivomansa pitkät villasukat, joita on kiva pitää vaikka hameen kanssa. Vanhoja lankakerien jäännöksiä käytin kuviointiin ja lankavarastoni onkin tämän talven aikana vähentynyt mukavasti, kuten oli tarkoituskin. Voi olla että neulonta jää kesän ajaksi tauolle. Näitä sukkia kutoessa tyttö totesi minulle; "Aivan turhaan sää mulle kudot, kun mää kumminkin ne sitten hukkaan." Toivottavasti pysyy tallessa edes tämän kevään. :-)