maanantai 26. joulukuuta 2011

Joulun ajan tunnelmaa


Toukokallion joulu on sujunut mukavasti läheisten parissa.
Aika touhukasta on ollut, kun meillä käy useita vieraita ja itsekin vierailemme sukulaisilla.
Eilinen ilta vierähti  veljen luona saunoessa ja kylpypaljussa löhöillessä.
Oli siinäkin ihmettelemistä ulkomaalaisella vieraallamme, niin erilaista kulttuuria.


Aaton tunnelmia muutamin kuvin...


Lapset halusivat kasata paketeista tornin kuusen viereen. ;)






Kuusen koristeet olen tehnyt lähes kaikki itse.
Joka jouluksi yritän tehdä jotain uutta.
Uusina koristeina on rautalangasta väännettyjä palloja. 
Ne maalasin turkoosilla maalilla ja vähän päälle valkoista maalia, kuin lumeksi.


Saadut joulukortit keräsin vanhaan ikkunaan roikkumaan pienillä pyykkipojilla.
Itsekuvatut joulukortit näyttää olevan tänä jouluna suosittuja. :)


Valokranssin tein siskolle lahjaksi.
Itselläni on ollut tällainen vessassa kaksi vuotta ja valot on aina päällä.
Toivottavasti nämä valot kestää ihan yhtä kauan.


Lapsiperheen joulu ei ole kovin rauhallinen...
Sitä kaipaan nyt, rauhallisuutta ja hiljaisuutta.
Siitä onkin toivoa, kun huomenna lähdemme mieheni kanssa kaamosmatkalle pohjoiseen. :)
Siellä on aikaa rauhoittua ja nauttia kauniista luonnosta.

Hyvää Tapaninpäivää!
Lämpimin terveisin Sanna

torstai 22. joulukuuta 2011

Havukranssi ja -köynnös


Havukranssi on koristanut oveamme jonkin aikaa. 
Sydämet ovat vaan odottaneet maalausta, 
kun ei ollut helppo löytää turkoosia spray-maalia.
Tämän joulun väreiksi olen valinnut valkoisen ja turkoosin. 
Värit tulee näkymään koristeissa, kynttilöissä, kattauksessa...

Sydämet on väännetty rautalangasta, 
kiertämällä sukkapuikon ympärille ensin lankaa 
ja siitä kierretystä sitten aletaan muotoilemaan sydän.
Samalla tekniikalla olen tehnyt joulukuuseen palloja. 
Niistä kuvia sitten kun saadaan kuusi koristeltua.
Toimme sen sisälle tänään sulamaan, joten ehkä huomenna...


Köynnöksen tein todella pikaisesti jäljelle jääneistä havuista. 
Valoineen se toivottaa ihan kaikki vieraat meille lämpimästi tervetulleeksi.

Tänään meillä oli lasten kanssa pientä järjestelyä ohjelmassa, jokainen omissa huoneissaan.
Isommat lapset puuhastelivat muuallakin talossa.
Joulu lähestyy mukavasti ja edelleenkään ei ole mihinkään kiire. ;)
Tuntuu uskomattomalta, että kun ei kiirehdi ja stressaa mitään joulujuttuja, 
niin silti kaikki tarpeellinen tulee tehtyä ja hyvällä mielellä. 
Ja muistutan teitäkin...että tänään kääntyy suunta valoa kohti! :)

Joulutunnelmissa...
-Sanna-



keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Valokransseja ja uusia verhoja


Aamuhämärässä kuvasin viime aikaisia tekeleitäni...
Rautalangasta (hitsauslangasta) vääntelemät sydänkranssit toimii nyt ikkunavaloina joulun ajan
ja ne valaisevat aika hyvin olohuonetta pimeällä.
Huomenna onkin vuoden pimein päivä, talvipäivänseisaus.
 Erilaiset valot tuovat ihanaa tunnelmaa pimeään.
Samoin lumi...onneksi saimme lunta takaisin ennen joulua.
Parhaillaan sitä tulee lisää, joten toiveissa on että saamme valkoisen joulun.
Meille tulee vieras toiselta puolelta maapalloa joulun ajaksi
ja on mukava että hän pääsee näkemään ja kokemaan suomalaista talven kauneutta.
Kielimuuri vähän jännittää mua... 
vaikka  onhan tässä vielä pari päivää aikaa muistella kuinka sitä englantia väännettiin. ;)

Vai keskittyiskö kuitenkin joulun valmisteluun? :)


Valkoinen pellava kangas on odotellut aika kauan tuolla ompeluhuoneessa.
Löydettyäni sopivat pitsit sain vihdoin innostuksen ompelemiseen.
Syksyiset verhot saivat väistyä uuden tieltä.
Laitoin virkkaamiani "lumihiutaleita" koristeeksi siihen nyt joulun ajaksi, 
ehkä ne jää pidemmäksikin aikaa.


Lastenhuoneen verhot ovat myös valmiina.
Tämä kangas miellytti lapsia värikkyydellään.
Ei kyllä ole kovin jouluiset verhot, mutta mulle ei olekaan tapana laittaa jouluksi eri verhoja.
Ja valoa ja kevättä kohti sitä pian taas mennään.


Nyt kuitenkin keskitytään jouluun, perheeseen ja läheisiin.
Kaikkiin rakkaisiin ihmisiin.
Tärkeintä mielestäni joulussa on rakkaus, 
se että välitetään toisistamme ja osoitetaan se.
Ja vähän tonttuilun muodossa leikkimieltä, niin saadaan lisää iloa taloon.
Tässä lapset ovat meille aikuisille parhaita esimerkkejä. :)



Kolme yötä jouluun on...
Rauhallinen puuhailu jatkuu vielä Toukokalliolla, 
ilman suurempaa hälinää ja hössötystä.

Mukavaa joulunodotusta!
Lämpimin ajatuksin Sanna


keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Isoäidinneliöistä virkattu matto


Mökillä ollessamme naisporukalla viime kuussa,  olimme käsitöiden kimpussa
ja mullaki oli yksi maton aloitus mukana....
Lauantaina kävimme porukalla kangaskaupassa ja 
siellä ihastuin matonkuteisiin...juuri näihin väreihin.
Silmissä alkoi muodostua kuva sellaisesta matosta, jossa on eri kokoisia ympyröitä...
Aloitinkin sitä mökillä ollessamme, kunnes... VÄLÄHTI jostain ajatus. :)
Teen isoäidinneliöistä maton! 
Nämä värit sopii just siihen.
Ei muuta kuin ympyrän purkuun ja aloitetaan alusta...



Lopputuloksesta päätellen kannatti muuttaa suunnitelmaa. 
Värikäs matto viehättää lapsia 
ja he ovatkin jo ehtineet käyttää sitä pelilautana, itse keksimälleen pelille. :)

Maton koko on 120x160cm ja kuteita meni 5,6kg.
Tätä mattoa ei oikein enää voi painonsa puolesta pestä pesukoneessa,
mutta värikkyytensä takia ei varmaan kovin usein tartte pestäkään.

Pieniä jouluvalmisteluja olen tehnyt ja olenkin päättänyt ottaa todella rauhallisesti, 
tarkoituksena  kiireetön ja lämmin joulun aika.
Joka vuosi meillä jouluvalmistelut yksinkertaistuu ja
teen vain just sen mitä haluan ja viitsin, ilman minkäänlaisia paineita. :)

Kiireetöntä tunnelmaa sinullekin!
-Sanna-


tiistai 13. joulukuuta 2011

Kampauksia


Tervehdys kaikille pitkästä aikaa! 
Olen tarkoituksella elänyt sellaista hiljaiseloa, halunnut rauhoittua ja mietiskellyt elämää.
Tänä vuonna on monenlaisia muutoksia tullut elämääni ja 
sen takia on ollut tarpeen rauhoittuminen tärkeiden asioiden äärelle.
Olen löytänyt paljon uutta ja toivon ne kulkee matkassani lopun elämääni.
Ehkä kirjoitan joskus täällä oivalluksistani...

Muutama viikko sitten tein kaksi kampausta.
Toinen niistä morsiammelle.



Tiaran pysyminen paikoillaan tuotti haastetta tämän mallisessa kampauksessa.
Todennäköisesti se kuitenkin pysyi paikoillaan juhlapäivän ajan.
Ainakin sain jälkeen päin hyvää palautetta kampauksesta ja morsian oli tyytyväinen. :)


Toinen kampaus edusti sitä perinteistä mallia jollaisia olen tehnyt aika usein.
Aina vaan toispuoleinen kiharakampaus viehättää nuoria naisia.

Ranteet kipeäksi asti olen virkannut mattoja.
Poikien huoneeseen isoäidinneliöistä värikäs matto ja 
lastenhuoneeseen revityistä lakanoista virkattu matto.
Kuvia tulee ajallaan... ;)
Kiitokset teille kaikille blogini vierailijoille!
Vaikka hiljaiseloa olenkin viettänyt, ilokseni kävijöitä täällä on riittänyt. :)

Lämpimin terveisin Sanna

perjantai 18. marraskuuta 2011

Lastenhuoneen maalausta


Nyt se sitten on valmis! Lastenhuone uudessa värissään. :)
Olikin siinä urakkaa teippailla listoja, pakkeloida koloja ja
maalata kolmeen kertaan, jotta vanha maali peittyisi.
Hidasta, mutta mielenkiintoista puuhaa!
Lopputulos miellyttää kaikkia, vaikka vähän muutosvastarintaa kuuluikin vielä siinä vaiheessa
kun näytin maalipurkkien värejä joita seiniin laitan.
Maalit kaikki on jäänteitä yläkerran maalauksista joten tulipahan nekin käytettyä loppuun 
ja hyvin riittivät pienellä sekoituksella. 
Tuota alaosan maalia ei sitten taida värikartalta löytyäkään. ;)



Tyttö luovutti oman huoneensa yläkerrasta vanhimmalle pojallemme 
ja muutti itse nuorimman kanssa yhteen alakerran leikkihuoneeseen.
Aika näyttää kuinka yhteiselo onnistuu tytön (11v.) ja pojan (4v.) kanssa.
Kolme huonetta meillä oli eilen järjestelyn alla...huh..huh...
Kyllä siinä riittääkin puuhaa, niin että nyt sitten saa kärsiä selkäsäryistä.


Vielä on paljon tekemistä sisustuksen uusimisessa.
Pojan sänky ja senkki odottaa maalaamista.
Verhot on tarkoitus uusia, niillä ehkä väriä lisää tuonne huoneeseen.
Uutta mattoa alan tekemään tänä viikonloppuna sinne, kun olen naisporukalla mökillä.
Sen teen vanhoista lakanoista repimällä kudetta ja virkkaamalla.

Nyt siis lähden rentoutumaan käsitöiden ja sukuni naisten pariin!
Rentouttavaa viikonloppua sinullekin!
Lämpimin terveisin Sanna

tiistai 8. marraskuuta 2011

Luonnonpajusta lyhty- Ohje


Luonnonpajun keräämisen aika on parhaimmillaan.
Lehdet ovat pudonneet ja maassa ei ole vielä lunta,
niin on helppo kerätä ihan juuresta asti pajua erilaisiin käyttötarpeisiin.

Valmistin lyhtyjä pajusta punoen lasipurkin päälle. 
Monesti ohjeita kaivataan myös tänne nettiin,
joten yritin saada kuvattua sellaisen kuvasarjan,
josta saisi jonkinlaisen käsityksen kuinka tällainen punotaan.
Kuvia sitten onkin aika paljon, mutta ajattelin että ne kertoo enemmän kuin sanat. :)
Ohjeiden tekeminen ei ole helppoa saada toisille ymmärrettäväksi, mutta yritän parhaani.


Aloita valitsemalla kuusi saman paksuista pajua. (n. 80cm pitkiä)
Valitse sen jälkeen niistä kolme parhaimman ja paksuimman näköistä.
Katso pajun pituudesta keskikohta, niin että jäätetään huomioimatta ihan ohuinta latvaa. (n.15-20cm)
Tee siihen keskikohtaan viilto puukolla pajun suuntaisesti, 
halkaise siis paju pituus suunnassa muutaman sentin matkalta.
Ole varovainen, ettei halkea pitkältä matkalta. ;)
Nyt kolmessa pajussa on halkaistu kohta ja siihen pujotellaan kolme jäljelle jäänyttä pajua.
Pujotellaan niin että ne menee vuorotellen tyvi ja latvapää edelle.
Yllä olevaa kuvaa tarkastelemalla toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan.


Nyt kaikki kuusi pajua ovat nipussa, 
Lyhdyn pohjan keskikohta ja loimi on valmiina ja punonta voi alkaa.



Valitaan kaksi samanpituista, ohuempaa pajua (kudepajut), kuin keskikohdassa oli.
Pujotetaan kudepajujen latvat myös sinne halkaistujen loimipajujen väliin.
Niin, että latvojen päät tulevat n.5cm yli, näkyville toiselta puolelta.


Aletaan punomaan kolmen loimipajun päältä ja alta niillä kahdella kudepajulla.


Alapuolella oleva kudepaju kiertää aina sisäpuolelta päälle ja
yllä oleva kudepaju taivutetaan ulkopuolelta ja menee alapuolelle.


Jatketaan niin kauan, kunnes on menty kaksi täyttä kierrosta.


Sitten taivutetaan seuraava loimipaju noin 30 astetta ja 
jatketaan punomista nyt yksi loimipaju kerrallaan.


Seuraava loimipaju saa jäädä suoraan siihen missä onkin, sitten siitä seuraava loimipaju taivutetaan.
Taipumiskohtaa voi painaa kynnellä, niin paju taipuu oikeasta kohdasta siististi.
Yritetään saada punonta mahdollisimman lähelle keskustaa.


Jatketaa koko kierros samalla tavalla punoen ja loimia taivuttaen oikeaan kulmaan,
niin että siitä muodostuu "aurinko".
Jatka tästä punomista  loimi kerrallaan, samalla voi vielä yrittää tasoitella loimien välejä.


Punominen jatkuu, kunnes  kudepaju loppuu tyvipäihin.
Tarvitaan uudet, samanpaksuiset kaksi pajua ja jatketaan sitten.


Pujotetaan uusi kudepaju toisen  alapuolelle tyvi edellä, niin että ne menee päällekkäin.
Jatka punomista uudella kudepajulla, niin että se menee
seuraavan loimen päältä ja sitä seuraavan alta.


Tarvitaan jatkoa myös toiselle kudepajulle,
joten otetaan toinen kudepaju ja pujotetaan sekin tyvi edellä jatkettavan kudepajun alle.


Jatketaan punomista uusilla kudepajuilla.
Päättyneet voi katkaista loimipajun kohdasta niin että se "jää lepäämään" loimen päälle.
Seuraavaa kuvaa tarkastellessa näkyy katkaistut päät.


Jatka ympyrän punomista niin kauan kunnes pohja on oikean kokonen.
Siis vähän isompi kuin lasipurkin pohja on.


Ympyrää on punottu tähän asti myötäpäivään.
Käännetään työ toisin päin, koska punominen jatkuu tästä vasemmalta oikealle.
Vasenkätinen voi kyllä jatkaa toisinkin päin.
Lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä miten päin punoo.

Nyt aletaan taivuttamaan loimipajut kohtisuoraan ylös paju kerrallaan.
Tässä voi taivutuskohtaa painaa taas kynnellä tai puukon kärjellä taipumisen helpottamiseksi.


Solmitaan kaikki loimipajut narulla yhteen.


Pohja on valmis ja seuraavaksi aletaan punomaan reunoja.


Valitaan taas kaksi saman paksuista kudepajua.
Laitetaan niiden latvat entisten viereen.


Jatketaan punomista molemmilla kudepajuilla (vanha ja uusi) yhdessä,
yhden loimipajun edestä, seuraavan takaa.
Taivuttaen kudepajua, kuten kuvassa näkyy.
Toinen kudepajun latva vaan päättyy jossain vaiheessa ja jatketaan punomista.


Reunat alkavat punonnan jatkuessa muodostua.
Tulee eteen taas jatkospaikka, kun kudepajut päättyy.


Taas valitaan samanpaksuista pajua kuin edellinenkin kudepaju.
Laitetaan päättyneen kudepajun viereen uusi ja jatketaan punomista loimen edestä, seuraavan takaa.


Otetaan toinenkin uusi kudepaju ja jatketaan samalla tavalla kuin edellä kerroin, kuvan mukaisesti.
Vanhat kudepajujen päät katkaistaan loimipajun kohdalta, sen edestä.


Punonta täättyy kun latvat tulee ja reunassa on jo korkeutta noin 5-7cm.
Kudepajut päätellään pujottelemalla ne loimipajun viereen, punonnan sekaan piiloon.
Loimipajuja pitäneen narun voi nyt irroittaa, jotta työ ei alkaisi kapenemaan.


Lasipurkki on hyvä laittaa tässä vaiheessa pajutyön sisälle,
punonnan helpottamiseksi ja työ pysyy oikean kokoisena.

Valitaan uudet kudepajut ja pujotetaan ne loimen sekaan kuvan mukaisesti,
niin että jätetään muutama sentti väliä loimeen.



Punotaan kierros loppuun ja jatketaan muutama loimipaju vielä.
Seuraavaksi pujotetaan  aloituksessa jääneet kudepajujen latvat loimipajujen viereen,
niin että punonnan jatkuessa ne pääteltyy itsestään.
Tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa pajutyön oikea leveys.



Jatketaan punomista niin kauan kunnes saavutetaan lasipurkin reunan korkeus.


Sitten on aika alkaa päättelemään työ. :)
Kuvan laatu muuttuu tässä, kun ehti tulla jo pimeä ja valo muuttui. Mut ei välitä siitä. ;)
Lasipurkki kannattaa ottaa pois päättelyn tieltä.

Kudepajujen päät näkyvät tuossa ja ne saavat jäädä odottamaan kunnes jäävät reunapäättelyn alle.
(Ne voi halutessaan päätellä myös taivuttamalla päät alaspäin loimipajun viereen.)

Aloitetaan taivuttamalla yksi loimipaju työn reunan suuntaisesti,
seuraavan loimipajun edestä ja  siitä seuraavan taakse.
Katkaise taivutettu loimipaju työn sisäpuolelta niin että se jää loimipajun taakse.



Nyt työssä edetään loimipaju kerrallaan taivuttamalla 
seuraavan loimipajun edestä ja siitä seuraavan takaa.
Aina katkaistaan taivutettu loimipaju sisäpuolelta loimen takaa.


Rauna alkaa muodostua ja loimipajut vähenee.


Kunnes tullaan viimeisiin. Toiseksi viimeinen menee viimeisen edestä
ja se laitetaan seuraavan loimipajun taakse, siis sen josta aloitettiin reunan tekeminen ja joka on jo taivutettu.

Otetaan viimeinen loimipajua ja taivutetaan se (aloitus) loimipajun edestä ja pujotetaan seuraavan taakse. Toivottavasti kuva selventää, koska tätä on sanoilla vaikea selittää. :)


Nyt kaikki loimipajut on pujoteltu ja päätelty.
Katkaistaan viimeinenkin loimipaju
ja kaikki muutkin mitä sisäpuolelle on jäänyt latvoja ja tyviä punonnasta.

Lyhtyyn voi laittaa rautalangasta sangan, josta sen saa roikkumaan.
Lasipurkki takaisin punontatyön sisälle ja kynttilä palamaan.
Valmista tuli! :)

Toivottavasti ohje on ymmärrettävässä muodossa. 
Jos on jotain epäselvyyttä, niin toivon että annat palautetta tai kysyt asiaa viestissä.

Innostuneita punontahetkiä sinulle! 
-Sanna-