tiistai 7. heinäkuuta 2009

Kalastusta ja muita matkamuistoja Pellosta

Juhannuksen ajaksi matkasimme asuntovaunun kanssa Pellon Lempeän kylään, leirintäalueelle ja hyvälle kalapaikalle. Kalastus oli miesten mielenkiinnonkohteena. Ystäväni ja lasteni kanssa kävimme etsimässä vaelluspolkuja, kuitenkaan emme löytäneet lähialueilta kovin hyviä merkittyjä polkuja, mutta latupohjalla kävimme kävelemässä muutaman kilometrin. Samalla reissulla löysimme pienen lammen, jonne lapset halusivat uimaan ja onkimaan. Onkivälineitä ei ollut silloin mukana, joten lähdimme takaisin majapaikkaamme. Poikkesimme vielä Vihreälle Pysäkille katsomaan Pentikin näyttelyä, myymälä oli silloin juhannusaattona kiinni.

Illalla kävin lasten kanssa lammella ongella, kun ne ei tahtonut millään jättää mua vaatimuksiltaan rauhaan. :) Uinti jäi siltä reissulta, kun oli niin viileä sää. Kalaonnea ei oikein ollut, vanhin poika sai pienen hauen, joka päästettiin takaisin kasvamaan.

Päätin vielä katsastaa vähän tarkemmin aluetta ja ajelin Rovaniementietä vielä vähän matkaa...tulin P-paikalle, jossa olin päättänyt kääntyä takaisin. Huomasin kyltin siinä reunassa ja pitkospuut lähti siitä...innokkaana lähdin lukemaan mihin ne johtaa. Matkaa kerrottiin olevan n. 300m jääkaudella muodostuneeseen kivirotkoon. Niinpä lapsetkin ulos autosta ja juomapullot mukaan ja jalkaa toisen eteen. :) Kuvassa näkyy kun loppumatka oli jo aika raskasta kulkemista, kun piti nousta kivikkoa ja portaita ylös. Vuorotellen vanhimman poikani kanssa kannoimme nuorinta lasta hankalimmissa paikoissa, muuten kaikki jaksoivat tosi hyvin kiivetä.

Huikeat maisemat saimme palkaksi kiipeämisestä. Tuli hyvä olo, kannatti kyllä poiketa tännekin paikkaan. Kuvasin siellä lapsia kiipeilemässä kivien seassa. Tämä taisi olla ainakin minulle reissun paras hetki!

Mieheni kanssa kävimme viimeisenä iltana yhdessä kokeilemassa kuinka lohensoutu sujuu. Lapset jäi veljeni ja hänen puolisonsa hoitoon. Jotain mielyttävän rauhoittavaa siinä soutamisessa oli, vaikka mä en sitä kalastusmuotona oikein ymmärtänytkään. Kyllä sitä ihmettelee, että lasketaan jokea pitkin perä edellä, neljä-viisi virveliä alavirrassa ja sitten koitetaan soutamalla päästä oikeisiin paikkoihin ja välillä jarrutella menoa. :) Sitten joella on vielä tiettyjä sääntöjä mistä lähetään laskemaan ja kenen vuoro on mennä ja kenen odottaa, niistä mä en tiennyt mitään. Ihmettelin vaan kun toiset soutelee samaa paikkaa vaikka kuinka kauan ja toiset odottaa rannalla, että pääsis laskemaan. Meidän perässä tulleeseen veneeseen saatiin lohi, joten kait se sitten toimii. Kalastuksen osalta reissusta on kirjoitettu reissuraportti "Kalastusta Pellossa" Kalasaalis.Com-portaaliin. Kyseisessä kalastusportaalissa on mieheni ja vanhimmat poikani olleet tiiviisti mukana alusta asti.

Lapset kalastivat rannalta heitellen. Ilman saalista mielenkiinto hiipui aika pian ja juoksuleikit uusien kavereiden kanssa kiinnosti enemmän.

Jokiveneet ihastuttivat minua, niissä on jotain todella hienoa ehkä juuri materiaalin takia. Puu näyttää hyvältä veneissä ja varsinkin tuon värisenä. Sanoinkin miehelleni, että mä voisin tilata tuollaisen noin kaksi metriä pitkän pihalle...ja siihen sitten kukkia! Taitaa jäädä haaveeksi...alkaiskohan lairintäalueen isäntä tekemään sen kokoista venettä. :) Mukavia muistoja ja kuvia jäi tämän vuoden juhannuksesta!

1 kommentti:

TeeKoo kirjoitti...

Kyllä on niin kesäisiä tunnelmia noissa kuvissanne!