perjantai 7. elokuuta 2009

Norjan matkailua

Suunnitelmien mukaan kävimme tänäkin kesänä koko porukalla Norjassa asuntovaunun kanssa matkaten. Jotenkin sinne vaan joka kesä on pakko mennä. Hakemaan voimaa vuorista, nauttimaan huikeista näköaloista ja luonnosta.

Torniojoen rannassa Ruotsin puolella makkaratulet on aluillaan ja mieheni vaihtaa samalla kuulumisia toisten matkalaisten kanssa kalastuksesta.

Narvikin lähellä sillan kupeessa yövyimme ensimmäisen yön. Jo aika tutuksi tulleessa rannassa oli nyt melkoinen tuuli ja sadetta, vuortakaan ei nähty kokonaan ollenkaan. Poikien kalastuksestakaan ei kovan tuulen takia tullut oikein mitään. Loman alkutunnelmat ei olleet porukalla parhaimmillaan, kun olosuhteet pakottivat pysymään vaunussa. Sateen loputtua kävimme tytön kanssa vähän käveleen rannalla, katselimme isoja aaltoja ja etsimme kauniita kiviä. Tunnelma muuttui valoisammaksi, "Sittenkin ihanaa olla täällä."

Olin aivan innoissani, kun löysin isoja lakkoja seuraavan leiripaikan läheisyydestä. E6 tie menee Storoyan saaren läpi Ballangenissa ja saaressa on oikein hyvä P-paikka, jossa olemme ennenkin yöpyneet. Kuljeskelimme saaressa ja saimme maistiaiseksi lakkoja ja mustikoita.

Saaren ranta on tasaista kalliota, jossa pääsee rattaillakin kulkemaan pitkiä matkoja.

Näkymä asuntovaunultamme.

Pesupaikkaa etsiessä löysimme tämän hurmaavan vanhan sillan. Pesupaikaksi tästä purosta ei ollut kovan virtauksen ja jyrkkien reunojen takia, mutta vesivarastot saimme täydennettyä.
Pesulla kävimme lähellä olevassa järvessä.

Maisemaa lauttaa odotellessa Skarbergetissä.

Lapset olivat innoissaan päästessään ensimmäistä kertaa lautalle.


Innhavetin lähellä olevassa vuoripurossa nautimme "poreista" ja "selkähieronnasta". Tämä on parhaimpia asioita Norjassa, mitä olen kokenut. Jos vaan löytää sellaisen puron, jossa ei vesi ole jääkylmää. Tässä purossa veden lämpötila oli n.16-18 astetta. Lapset laskivat "liukumäkiä" ja hyppelivat pitkin kallioita.

"Täältä vuorenrinteeltä näkee niin kauas ja mieli todella rauhoittuu."

Matkasimme kohti Bogenia ja Engeloya saarta, kun halusin oikein aavalle merelle ja valkoisille hiekkarannoille. Tie Bogeniin poikkeaa E6 tiestä ja siellä oli reissun pisin tunneli (8060m), josta lapset tykkäsivät kovasti.

Engeloyan saareen menevä silta oli aika erikoinen, jota kuvasin illalla kiivettyäni läheiselle vuoren rinteelle. Silta oli yksikaistainen ja siinä kävi aivan valtava tuuli, joten emme viittiny lähteä vetämään vaunua saareen ollenkaan. Vaunu jätettiin mantereelle ja autolla lähdimme tutustumaan mitä tuosta saaresta löytyy. Onkohan siellä niitä valkoisia hiekkarantoja? Kuinka kauas aavalle merelle silmä siellä näkee? Laitan seuraavaan postaukseen kuvia erilaisista rannoista joissa kävimme...

Norjalaiset leivät on hyviä ja aika hauskan näköisiä, kannattaa maistaa jos siellä käy.

Meidän herkkuja siellä on myös Villa limsa ja Piano Duo jugurtit. Kuva viimeisestä leiripaikasta Tuvin kunnasta läheltä Saltstraumenia, maailman suurimpia pyörrevirtoja.

Saltstraumenissa sillan läheisyydessä on loistava kalapaikka, josta yleensä aina olemme saaneet paljon kalaa. Nyt ei ollut kalaonnea. Ja virta loppui kameran akusta, niin loppureissusta ei sitten tullut ollenkaan kuvia. Norjan ja Ruotsin rajalla vuoristossa kävimme tihkusateessa kiipeilemässä koko porukkalla. Heti kun pääsimme huipulle, piti kiirehtiä takasin päin, kun usvaa kertyi niin ettei tietä näkyny. Lapsilla oli ihmettelemistä, kun sanoimme olevamme pilven keskellä.

Tulipa pitkä kirjoitus... kiitos jos jaksoit lukea matkastamme, joka todella paljon antoi ihania muistoja ja voimaa tavalliseen arkeen. Parin päivän päästä meillä matkaa kolme kouluun ja yksi eskariin ja arkirutiinit alkavat.

Iloista opiskelumieltä toivotellen Sanna

7 kommenttia:

TeeKoo kirjoitti...

Voi ihanuus mitä reissukuvia!! Upeita maisemia, todella!!! Hauska tuo vuoripurossa kylpemis-kuva :) Olemme joskus miettineet josko olisimme myös menneet Norjassa käymään, mutta emme koskaan ole saaneet aikaiseksi...Tosi kiva lukea tuosta reissustanne, ihan into nousee josko joskus me sen reissun Norjaan tekisimmekin.. :)

Maillä lähtee koulunpenkille myös kolmen kopla, mutta nuorin 2v ei ihan vielä :) Oikein hyvää alkanutta viikkoa!!

Hannele kirjoitti...

Ihania kuvia! Kyllä iski Norja-kärpänen minuunkin niin että taitaa sinne matkaamisesta tulla joka kesäinen traditio :)

Amalia kirjoitti...

Upeita kuvia. Kyllä norja on kaunsi maa. En olekkaan käynyt siellä moneen vuoteen. Viimeeksi vain Hammerfestissä.

Nina kirjoitti...

Tulipa ikävä Norjaan. Olen siis Norja-Fani. Lapsuudessani joka vuosi vanhempani sinne hinkusivat ja opin rakastamaan maisemaa jylhine tuntureineen.
Toissa vuonna teimme pikavisiitin sinne Kilpisjärven kautta ja siitä Skibotteniin. Auto vain rupesi temppuilemaan ja jouduimme kääntymään kesken matkan kotiin, mutta jäämerenrannalle kuitenkin ehdimmimme keräilemään kauniita kiviä.

Ihanat ovat kuvasi...

Ihailin myös tuon aiemman postauksesi raparperi-laattoja!

Ainosofia kirjoitti...

Kiitos hienosta matkakertomuksesta kauniine kauniine kuvineen.

En ole vielä käynyt... ehkä joskus pääsen :)

Sanna kirjoitti...

Kiitos ihanista kommenteista!! :) On ilo lukea, että on muitakin Norjaan hurahtaneita ja siitä kiinnostuneita. Minun ja mieheni vanhemmat ovat käyneet usein meidän lapsuudessamme Norjassa, niin ei kai sitä perinnettä voi katkaista. :D On siellä niin paljon kokemisen arvoisia paikkoja ja asioita joita voi tehdä vain siellä, ettei sieltä malta olla pois. Joskus olen haaveillut jopa sinne muuttamista joksikin aikaa... Hyvää Tiistai päivää!

Mia Chilen Peikkokukkulalta kirjoitti...

Hei Sanna! Kiitos vierailustasi blogissani! Teillä on IHANA talo ja upealla paikalla! Tuo kallio näyttää niin hienolta. Kauniit Norjan kuvat olet laittanut. Ymmärrän, että haet voimaa vuorista. Me katselemme niitä täällä joka päivä, mutta silti on kauhea hinku päästä lähemmäs! Olemme etsineet tonttia jo kaksi vuotta tulivuorelta, mutta vielä ei ole tärpännyt...jatkame eloa vähän alempana kukkuloilla:)