Pellavainen essu ja pitsin virkkausta

Viikonloppureissu oli oikein virkistävä ja säät suosivat meitä. Asustelimme vanhimman poikani kanssa ystävälläni ja pojan kummilla.  Sunnuntaina tapasin entistä opiskelukaveriani ja kämppistä, viimeksi olimme nähneet 12 vuotta sitten. Kuinka mukavaa onkaan nähdä pitkän tauon jälkeen ja vaihtaa kuulumisia! Muutama blogituttavuuskin kyseli tulisinko käymään... ;) Luin liian myöhään blogistani, että aika lähellä majapaikkaani yksi  oli torilla myymässä. Oikeesti olisi oikein mielenkiintoista tavata! Ehkä joskus jonkun kanssa järjestyykin.

Viime kesän belargonioista sain yhden selviämään talven yli ja se kukkii nyt ihanasti keittiön ikkunalla.

Reikäompeleilla päärmätty pellavainen essu valmistui keväällä.

Edellisen essun olen tehnyt itselleni seiskaluokalla, joten ehkä oli jo uuden aika, vai mitä? ;)

Nyt kun oma poika on sen ikäinen...

Taskuun kirjoin valkoisella pellavalangalla nimikirjaimet.

Kirpparilta ostetut siniraitaiset verhot olivat hankalan mittaiset ja päätin jatkaa niitä vähän pitsillä. 

Virkkaus sujuu mukavasti automatkoilla ja reissuilla toisten kanssa jutellessa. 

Nämä pitsit valmistui, kun olimme keväällä naisten kanssa mökillä rentoutumassa. 

Viime viikonlopun reissulla valmistui jo uusi työ, joka on kuivumassa kovettamisen takia.

Ehkä pian näette siitä kuvia, samoin kuin väliaika kuvia siitä mitä mieheni laudoista rakentelee. 

Oi, kun mä tykkään siitä jo nyt!! ;)

Jos nyt lähtisin edistämään rakennusprojektia ja menen kuorimaan kuusia...

Palaan pian aiheeseen,

siihen asti toivottelen teille iloisia hetkiä kauniissa toukokuussa!