Keväällä kylvin pienen pieniä riippalobelian siememiä siinä toivossa, että loppukesästä ne sitten kukkisivat parhaimmillaan. Se onnistui!! :) Nyt kun puutarhalta ostetut lobeliat ovat jo vähän ränsistyneet, niin itsekasvatetut ovat parhaimmillaan. Kyllä niitä itse kannattaa kasvattaa, vaikka se keväällä ja alkukesästä tuntuukin toivottomalta ajatukselta "Tuleekohan näistä mitään?" Hyvällä kastelulla lobelia on menestynyt hyvin tuossa pajukorissa, joka on koristanut oveamme koko kesän.
Vanhaan koriin laitoin kaikki loput pienet ja surkeimmat taimet kasvamaan ja pidin sitä kasvihuoneessa alkukesän. Siellä ne saivat vahvistua ja nyt jaksavat kukkia loistavasti.
Pyykkinarujen vieressä roikkuu pajuamppeli täynnä lobeliaa. Blogiystäväni, nauttikaamme kaikista onnistumisistamme ihan täysillä!! Se tuo valtavasti iloa elämään. :)Hyvää sunnuntaipäivää!
3 kommenttia:
Aiheesta saat nauttia, komea kukka :)
Mulla ei lobelian kasvatus oo koskaan onnistunut, enää en taida tohtia yrittääkkään...
Oletpa onnistunut kasvatuksessa todella hyvin.Kestävät varmaan paljon paremmin ja kauemmin kuin kaupan taimet.
Onnistuneesti olet kasvatellut lobelioita ja oikein tuuheilta näyttävät.
Totta on, että aina pitäisi itsekin nauttia omista aikaansaannoksista. Kummasti sitä vaan tuppaa vähättelemään vain.
Mukavaa viikkoa!:)
Lähetä kommentti