Lautashylly on lojunut varastossamme useita vuosia ja mieheni meinas joskus jopa polttaa sen. Hyllyn on tehnyt siskoni yläasteella ja se on ollut ensimmäisissä kodeissamme käytössä vihreän värisenä. Syksyllä keksin sen uudestaan ja nyt olikin sopiva aika tuunailla se uudenlaiseksi. Hioin entisen maalipinnan karheaksi ja pohjamaalasin hiekanvärisellä maalilla kahteen kertaan. Hioin jälleen vähän maalipintaa ennen pintamaalia, joka on Teknoksen Futura Aqua -kalustemaalia.Vielä sen jälkeen hioin maalipintaa vähän ja "kulumiskohdista" eli ulkonurkista niin että pohjamaali tuli näkyviin.
Sopivia koukkuja olen etsinyt syksystä asti enkä mieleisiä löytänyt mistään. Lopulta kokeilin, onnistuisko ne tehdä rautalangasta. Ensimmäinen kokeilu ei päätynyt hyllyyn, seuraavat onnistuikin jo paremmin. Oli haastavaa koittaa saada viisi samankokoista. Tekemällä sain juuri sellaiset koukut jotka halusin. :)
Pellavakankaasta ompelin pussukan koukkuun roikkumaan ja muistuttamaan unelmien tärkeydestä. Sinne voikin laittaa kuvia ja tekstejä unelmistaan jokainen perheemme jäsen. Tyttäreni kirjoitti jo sinne lapun: Haluan ulkomaille. :) Mä lehtiä selaillessa saatan leikata jonkin kauniin kuvan tai idean talteen...nyt lappusillekin on oma paikka. Sieltä voin toisinaan tarkastella mihin suuntaan sitä on haaveillu menevänsä.
Reunan ompelin käsin "vanhan ajan tyyliin" reikäompeleella ja tekstin
Dreams...onkohan ne nyt laakapistoilla ja varsipistoilla.
Kaipasin muistutusta myös perheen tärkeydestä...
ja vääntelin rautalangasta sydämen Family-teksteineen ja koukeroineen.
Talouspaperitelineen vuoro oli seuraavana... Ensimmäisestä tuli henkari, kun unohdin että täytyyhän rulla saada sinne jotenkin pujotettua. Toisessa tarvittiin vähän parempaa tuotesuunnittelua! Sain suurinpiirtein mieluisen telineen väänneltyä ja se toimiikin oikein hyvin, ruokapöydän lähellä, siellä missä sitä tarvitaankin.
Hyllyn päälle keräsin mitä sattui kaapeista ja pöydiltä löytymään.
Peruskoulun aikaiset palkintolusikkani yleisurheilukilpailuista pääsivät vihdoinkin kaapin perältä esille. Pari vuotta sitten niitä pyörittelin kädessä ja olin jo vähällä nakata roskiin. Jospa lusikat nyt muistuttaisivat liikunnan tärkeydestä ja ilosta. Vaikka ehkä mä en siitä muistutusta tarvitse koska todella nautin liikkumisesta ja mulle on tuskaa, jos en jostain syystä voikaan liikkua.
Suola ja hammastikut ovat myös nyt lähellä pöytää ja helposti saataville. Suolasta puheen ollen... Olen käyttänyt hienoa merisuolaa jo pitkän aikaa ruoanlaitossa ja kun viime viikolla laitoin ruokasuolaa kananmunan päälle, niin se maistui suorastaan pahalta. Kyllä jouti ruokasuola heti kaapin perälle ja ostin tilalle merisuolaa. Pidän merisuolaa luonnollisempana vaihtoehtona. En nyt pidä siitä luentoa, miksi... Mua kiinnostaisi tietää, mitä mieltä te lukijat olette ja mitä suolaa te käytätte?
Olen iloinen siitä mitä olen saanut parin viime viikon aikana tehtyä. Yksi iso asia on saavutettu: Lopultakin tuossa keittiön seinällä on jotain! Mä kun en ole aiemmin keksinyt mitä siihen laitan, niin se on ollut lähes tyhjillään usean vuoden ajan. ;) Nyt keittiö näyttää mielestäni paljon viihtyisämmältä.
Hyllyssä on muutamia minun maalaamia tauluja ja lautanen. Laitankin seuraavassa postauksessa kuvia vanhoista posliininmaalaustöistäni, niin tulee nekin tallennettua tänne "päiväkirjaan".
Oikein hyvää viikonloppua!
22 kommenttia:
Täytyy kyllä sanoa että sinulta sujuu tuo rautalangasta vääntäminen... Aivan mahtavia juttuja teet kyllä!!! *Kadekadekadekade*
Kiitos Helena! Eikö kateus tarkoitakin sitä että haluaa itselleen sitä mitä toisella on... Eli ei muuta kuin kokeilemaan rautalangan vääntämistä! :) Tiedä mitä sinunkin käsistäsi syntyy...
Tarkottaa sitä ja tarkottaa myös sitä että harmittaa kun ei itse osaa. Kateushan ei välttämättä ole negatiivinen tunne lainkaan! Mutta siis aivan ihania on kyllä nuo sun tuotokset!!! Arvostus vois olla parempi sana kun kateus =)
Itse tehtyä ei kyllä voita mikään ja sulta käy tuo rautalangasta vääntäminen.
Onneksi ei miehesi ehtinyt polttaa hyllyä, huh!
Sinä alat olla varsinainen rautalankataituri ja -taikuri! Ihana tuo hylly :)
Kaikenlaista olet jo taas tässä välissä ehtinyt vääntää ja värkätä. Nuo koukut ovat huiput, sait tosiaan sellaiset kuin halusit.
Suola-asiaa kommentoin sen verran, että suosituin suola meillä taitaa olla Vogelin Aromaforce- suolayrttiseos, jossa suolaa alle 50%, ja sekin nimenomaan merisuolaa. Yritän käyttää mahdollisimman vähän suolaa, ja tuolla saa makuaa suolan tilalle. Kaupassa kyllä olen useamman kerran ihastellut suolahyllyjä, siellähän on vaikka mitä kulinaristiherkkuja! Kristallisuolan hyvistä ominaisuuksista olen lukenut, mutta minun kaapistani sitä ei vielä löydy.
Touhukasta ja mukavaa viikonloppua sinne Kissankulmaan toivottelen ^^
Kaunis hylly ihanine tavaroineen!
Ja nuo rautalanka työsi ovat kyllä uskomattoman upeita, -naulakkoihin ihastuin täysillä! Tylsää kun ei itsellä tuota taitoa ole.
Huokaillen täälläkin rautalanka töitäsi katsellaan! Koukut ovat ihan huiput.
Uteliaisuuttani täytyy kysyä millä maalaat nuo rautalanka työsi?
Olet kyllä tosi taitava.
Vau!
Kaikille suuret kiitokset kun olette minua muistaneet viesteillä! :)
Helena: Näin minäkin ajattelen kateudesta, että se kertoo meille niitä asioita joita haluamme tai kaipaamme elämäämme. Siis todella hyvä tunne. Tietenkin on olemassa pahaa tarkoittavaa kateutta ja se ei ole kellekää hyvä. Ymmärsin sinun viestisi positiivisesti. :)
Taru: Ei onneksi ehtinyt... Ja mä ymmärsin löytää itsestäni tuollaisen tuunaajan, niin nyt ei sitten osaa hävittää mitään. ;)
Nina: On ollut hauskaa löytää "uusi" materiaali käsitöihin ja ihanaa kun sitten on oikeesti saanut jotain näkyvää aikaseksi. Olen itsekin vähän yllättynyt siitä, mitä kaikkea rautalangasta voi tehdä. Ideoita on mielessä enemmän kuin ehtii toteuttaa... :)
Tuuluska: Olenkin koukuihin nyt tyytyväinen, kun kaupoissa ne kaikki oli jotenkin niin raskaan ja ison näköisiä. Kiitos suola-asian vastauksesta. Mulla ois tarkoitus kokeilla puhditamatonta merisuolaa jossain vaiheessa. Kunhan vaan eksyn luontaistuotekauppaan. Olen kuullut siitä hyviä kokemuksia, eikä turvota. :)
Titti: Oli ilo lukea sinun viestisi! Musta tuntuu että jos käsitöitä muuten tekee, niin ehkä osaa vääntää rautalankaakin, taito kehittyy tehtäessä. Sormivoimaa ja -näppäryyttä rautalangan vääntäminen kaipaa, mut niitäki voi kehittää.
Lallukka: Sellaiset työt, jotka tulevat enemmän kosketuksiin kulutuksen kanssa,maalaan Teknoksen Futura Agua -kalustemaalilla. Sitä käytetään mm. pattereiden ja ovien maalaukseen, niin pitäis pysyä metallissa. Kranssit maalaan Spray-maalilla ja pienemmät koristejutut perinnemaalilla.
Ainosofia: :) Kiitos!
Suola-asiasta vielä sen verran, että oletko koskaan koittanut himalajan vuorisuolaa, katso www.saltlife.fi,
on oikeen hyvä vaihtoehto!
Hieno hylly! Kiva kun sait sen uusiokäyttöön. Ihan mahtavia juttuja vääntelet rautalangasta!
No onneksi ei miehesi kerennyt polttaa hyllyä. Minä pelastin vanhan hyllyn työkaverin polttouunista. Se nököttää nyt meijän olkkarissa.
Sinä teet kyllä mahtavia rautalankatöitä kertakaikkiaan.
Koukut on ihkut ja kaikki...!!
Mukavaa viikonloppua!
Ai niin siitä suolasta vielä, että courmet suola on aikas hyvää, se on isohiutaleista eikä tartte kuin muutama leiju sitä niin avot!
Olet uskomattoman taitava noissa lankatöissä!!! Koukut ovat todella kauniita ja sitten tuo sydän... Ei taida se minun väkerrys yltää lähellekään. En ole vieläkään tilannut sitä rautalankaa, kun on tätä blogien väsäämistä (kolmas blogini aloittanut) ja niihin liittyvää puuhailua.
Sannan "koukkusormet" on taas loistaneet.Kyllä on kauniit koukerot väänneltynä.
Ihana lautashyllytuunaus ja nuo koukut-----aivan ihanat.
Pakkastervehdys Pajupirtistä.
Kaisa
Olet tosi taitava rautalangan vääntelijä. Onko tuollaista valkoista ihan myytävänä, vai päällystätkö langan jollakin. Ja suolasta, minä käytän ihan tavan jodisuolaa ja välillä myös hienoa merisuolaa, että kumpaakin löytyy:)
Niin ihania juttuja taas! Mulla on jääny nämä kommentinnit viime viikon aikana... Nuo nimihenkarit on kyllä ihan huippuja!
Tuo hylly taitaa olla samalla mallilla tehty kuin meidänkin, miehen veli on tehnyt meidän hyllyn myös yläasteella :)
IHana hyllykkö ja tosi kauniita nuo rautalankajutut!
Aivan ihania vääntelyjä. Oiskohan ollut noin vuosi takaperin, kun lainasin kirjastosta ohjekirjan rautalankavääntelyihin. Teki kovasti mieli aloittaa kokeilemaan,mutta niin vain jäi. Kaikkea ei voi ehtiä tekemään, jotain on vain karsittava. Oletko koskaan kokeillut myydä tuotteitasi? Ostajia ainakin saattaisi löytyä...
Helena: Kiitos vinkistä!
Olivieno: Kiitos! Nyt tuntuukin ihan pöhlöltä, miksi en aikasemmin keksinyt kunnostaa hyllyä... :)
LENNU: Jotain hyvää tällä taantumallakin taitaa olla, kun ihmiset kaivelevat nurkistaan vanhoja juttuja ja kunnostavat. Kierrätys on noussut muoti-ilmiöksi ja siitä olen tyytyväinen. Kiitokset sinulle ja mukavaa tämän viikonloppua!
Pihlajanmarja: Kiitos viestistäsi! Eihän sitä ihan kaikkeen ehdi samaan aikaan. Mulla tällä hetkellä tuo vääntely taitaa olla intohimona. :)
Pajupirtin Kaisa: Oikeesti, mistä sää tiiät että mulla on "koukkusormet"? :D Meidän suvussa on tapana katsoa peukalosta että onko sukuunsa tullut. Se on todellakin koukkusormi! Peukalon pää taipuu melkein 90 asteen kulmaan ja siitä on oikeasti apua monissa käsitöissä. Kiitos kivasta viestistä!
keijukainen: Teen hitsauslangasta suurimman osan töistäni ja maalaan ne sitten valmiina Teknoksen Futura Aqua -kalustemaalilla. Pienemmissä töissä käytän tavallista sidontalankaa ja maalaan perinnemaalilla. Kranssit maalaan sprayllä. Kiitos vierailustasi!
Hannele: Nimihenkarit tuli vähän kuin yllättäin, kun epäonnistuin talouspaperitelineen kanssa ekakerralla. :) Tuo on varmasti saman mallisia hyllyjä. Siihen aikaan se kuului yhtenä koulutyönä puutöissä. Kiitos kun nyt ehdit poikkeaan täällä!
Inkivääri: Kiitos viestistäsi! :)
Vuokko: Kaikkeen ei tosiaankaan ehdi. Sitä vaan sitten valikoi mitä milloinkin tekee ja mikä juuri nyt todella innostaa. Olen jotain myynyt tuttavilleni, joulun alla olin myymässä basaarissa ja silloin meni ihan kivasti kaupaksi. Teen pääasiassa sellaisia asioita joita haluan itselleni, koska aikani lasten keskellä on rajallinen. Haaveena olisi jotain pientä putiikkia pitää joskus... Ehkä mä joskus pientä nettikauppaa. ;) Kiitos kannustuksesta!
Voi miten kiva hylly ja upeita rautalankatekeleitä! Niiden tekemisessä täytyy olla jokin juju, sillä kun minä yritän, niistä tulee ihan muotopuolia hökötyksiä!
Lähetä kommentti