Tilkkutäkki leppoisiin kesäpäiviin

Virkkausta kaikilla automatkoilla hiihtolomasta asti, muutama tilkku kerrallaan.

Keväällä elämän meno oli niin vilkasta ettei useaan viikkoon syntynyt yhtään tilkkua. 

Silloin tunsin mitä on, kun koko ajan on paljon kaikenlaista ohjelmaa. 

En pitänyt siitä ettei ole aikaa rauhoittua ja vaan olla. Ei aikaa edes käsitöille.

Oliko aikaa edes läheisille? Toivottavasti tarvittava määrä.

Tilkkutäkin valmistuksen aikana on tapahtunut paljon. 

Kaikki ne muistot kätkeytyy siihen.

Reilu kuukausi sitten hektinen elämän meno pysähtyi, kun loukkasin jalkani.

Aiempien kokemusten kautta ymmärsin että, kaikella on tarkoituksensa.

Vieläpä hyvä tarkoitus, tälläkin!

Sitä en vielä varmaan tiedä mikä se on, mutta ajatuksia herää.

Loukkaantumisen myötä lähdin pois tälle ajalle tyypillisestä oravanpyörästä,

jossa koko ajan touhutaan jotakin,

Huomaa katsovansa kuin sivusta tämän elämän menoa.

Ja tiiättekö, katson sitä aika surullisena.

Koska huomaa minkä asioiden perässä ihmiset menee.

Ja samalla kysyn itseltäni ja muilta, missä on se pieni ihminen, 

joka meinaa hukkua tämän elämän kaikkeen "turhuuteen"?

Kaikkeen touhuiluun, tavaraan, menemisiin...

Niillä tietenkin on tarkoituksensa täällä elämässä, mutta...

Onko sen kaiken touhun keskellä aikaa ja läsnäoloa tärkeimmille ihmisille ja ystäville?

Huomaan myös ketkä todella ovat ystäviäni, ketkä välittävät,

vaikka en menossa mukana pysty olemaankaan.

He tulevat käymään tai muuten muistavat.

Samalla ymmärrän että niitä ei ole paljoa, mutta ovat sitäkin rakkaampia ja tärkeimpiä minulle. 

Kiitollisena heille suru väistyy ja tilalle tulee ilo. :)

Jos jotain voin itse tästä oppia, niin sen että,

pyrkii pitämään oman elämän sellaisena, 

jossa on aikaa pysähtyä kohtaamaan ihminen,

toisia ihmisiä, ketkä elämän varrella vastaan tulee.

Erilaisia palasia tässä täkissä, kuten elämässäkin.

Silti kokonaisuus on kaunis ja kevyt.

Täkissä on käytetty samanpaksuisia lankoja, itseltäni, äidiltäni, kirpparilta ja ostettuja.

Suuri osa on Novitan Cottonia.

Reunapitsin malli on omasta päästä, syntyi virkatessa kokeilujen kautta.

Toivottavasti saadaan kaunista säätä juhannukseksi, 

niin voin levittää tilkkutäkin kalliolle ja viettää leppoisasti kesäpäiviä siinä istuskellen.

Jos sataa vettä, niin sitten otan täkin kaveriksi kasvihuoneeseen, 

jossa saan nauttia hiljaisuudesta, luonnosta ja kukkien kauneudesta. :)

Hyvää ja rauhallista Juhannusta kaikille!

Kiitollisena ajattelen teitä jokaista,

lämpimin terveisin Sanna