Toukokallion isäntä osti viime vuonna traktorin sukulaismiesten kanssa yhdessä. Mä kyllä vähän ihmettelin...
Mitä ihmettä me tehdään traktorilla? Pikkuhiljaa mulle on auennut tää juttu! ;) Hän nimittäin osti meille metsääkin ja siitä mä oon mielissään.
Mä saan sieltä kaikenlaista puutarviketta, risuja, oksia, jäkälää, sammalta... Ei tarvitse enää maanomistajien lupaa kysellä ja materiaalia saa riittävästi. Kunhan vaan viitsii itse lähteä hakemaan, n.20km päästä ja huonon kelin aikaan vajaa kilometri kävelyä. Talvella metsäämme menee tie, kesällä sinne ei pääse autolla.
Vihreää kultaa isäntä sahasi kevättalvella. Vasemmassa laidassa polttopuurankoja ja oikeassa laidassa on tukkeja, jotka viime viikolla vietiin sahalle.
Tässä ne tukit sitten on! Koko perheen voimin taapeloimme laudat ja lankut kuivumaan. Tänä iltana piirtelimme kuvia paperille... Ihania suunnitelmia... Jotain sellaista mistä olen kauan haaveillut. Kerron teille sitten kunhan asia etenee.
Tänään tarkastelin vaahteran kukkia. Ne ovat todella kauniita. Edelleen nautin lämpimistä päivistä ja puutarhatyöt edistyvät siinä samalla. Ja juuri tässä järjestyksessä,
Kun osaa nauttia, työtkin sujuvat kuin itsestään!
Valoisia ajatuksia toivottaen Sanna
15 kommenttia:
Hienoa! Omaa metsää ja sieltä omia lankkuja! Mitähän niistä tulee?
Jännityksellä ootan minäkin että mitä niistä syntyy, jotain ihanaa varmasti :)
Ihanaa, vaahtera kukkii, ilma on kaunis ja pienet asrjen askareet ulkona alkaneet...kesällä syntyy aina kaikkea kivaa...
..Tokihan joka mies nyt traktorin tarvitsee ;) (Jonnikkaa ootellessa, pitäis kotiutua kesäkuussa)
Ihanaa omavaraisuutta! Jokos te sitä myllyä/mikähän rakennus se taas olikaan alatte laitella? :)
Voi teitä onnellisia. Mitä kaikkea sieltä saakaan askarteluun, niin pieneen kuin suureenkin. Voinen vain arvaille teidän suunnitelmia:)
Tomakka taapelihan siitä syntyi. Ammattilaisia työssä.
Se vastasahatun puupinon tuoksu on mahtava. Nuuskuttelen täällä ja voin ihan tuntea sen huuman.
Vai on teillä jo noin isot vaahterankukat.
Kaunista viikon jatkoa ja nuuhkitaan kesän tuoksuja.
Kaisa
Nyt kyllä hämmästyin - vaahterako kukkii?
Omalla pihallakin niitä on, mutta enpä ole moista havaintoa koskaan tehnyt.
Nyt pitääkin tarkistella tarkemmin :)
Kauniita ovat!
Ilmoittelehan suunnitelmistanne meillekkin :)
Minullekin vaahteran kukkiminen on ihan uusi asia.
Mehtän keskellä kasvaneena tunnen sen lämpöisen tuoksun nenässäni postaustasi lukiessani! Sinulla on taito herättää mielenkiintoa ja odotusta tulevia suunnitelmianne kohtaan =) eipä auta muu kuin odottaa... :P
Hih, nyt alkoi niin paljon vaivaamaan, että piti palata vielä takaisin :) Mulla on tainnut pari blogia mennä sekaisin, elikkäs enpä arvaakaan mitään tuon rakennusprojektin suhteen ;D
Komea lautataapelihan sieltä tuli!Mukava odotella mitä niistä syntyy:)
Minäkään en ole ennen huomioinut kuinka kauniita nuo vaahteran kukat on!!! Omassa pihassa ei kasva, täytyy lähteä naapureiden pihoja tutkailee ;)
Mukavaa viikon jatkoa!
Hei Sanna, kiitos ihanasta arvontavoitosta, paketti tuli tänään:)
Ihanaa olisi omistaa oma metsä. Itsekin joudun aina turvautumaan ystävän apuun saadakseni jäkälää, sammalta yms. Nytkin tarvitsisin paljon paljon lisää sammalta projektiini...Mielenkiinnolla minäkin odotan mitä aiot rakentaa!
Kiitos sinulle oikein paljon ihanasta arvontavoitosta. Näytin sen jo tyttärelle ja hänen silmänsä alkoivat loistamaan. Liinaa tulee säilytettyä varmaan vuosikymmeniä muistona. Kyllä nuoretkin osaa näköjään käsityötä arvostaa :)
Ihania koreja olet väsäillyt.
Hieno on tuo taito sinulla.
Kivaa viikonloppua Tampereella.
Jos poikkeatte Tammelan torilla niin olen sielä lauantaina käsityöpuolella myymässä.
Lähetä kommentti