Tulvien ja krookusten aikaa

Viime viikolla kuvasin krookuksia, jotka niin raikkaina pilkistelivät maasta,

vaikka lumi oli vielä silloin ihan vieressä.

Omenapuiden juurelle olen istuttanut kymmeniä krookuksia ja 

joka kevät ne ovat ensimmäinen väripilkku tuolla pihalla.

Tänään syreenin juurella kukkaloisto oli parhaimmillaan ja vieressä narsissit esittelevät jo nuppujaan.

Ulkona saimme nauttia auringonpaisteesta ja sen lämmöstä. Ihana kevät!

Pihalla siivotessa mietin tämän kevään puutarhatöitä...kasvimaan uusiminen, 

kukkapenkkien siistiminen... 

Voi, kuinka paljon onkaan töitä, 

kun viime kesänä en pystynyt tekemään juuri mitään jalkavamman takia.

Mutta...stressiä puutarhatöistä en ota, 

vaan teen juuri sen mikä tuntuu hyvältä tehdä ja mitä pystyy tekemään. :)

Perinteeksi meidän perheessä on muodostunut keväällä jäiden lähdön ja tulvien seuraaminen. 

Viime viikolla lähtivät jäät joesta, ilman sen suurempia patoja  ja

lämpivät säät ovat sulattaneet lumet täältä seudulta lähes kokonaan.

Nyt vesi olikin todella korkealla joessa.

Lapset ihmettelivät veden määrää ja voimakkaita virtauksia. 

He muistivat, missä normaalisti vesi kesäaikaan on... 

Takana näkyvälle isolle kivelle he pääsevät itse kiipeämään.

Kodassa paistuivat makkarat tulvien ihmettelyn lomassa.

 Luonto jälleen sai porukan rauhoittumaan ja 

kinastelut peliajoista, karkkipäivästä ja ilmapalloista unohtuivat. ;)

Harmi kun emme ehtineet nähdä melojia, jotka juuri ennen meidän tuloa poistuivat.

Olisi ollut varmaan hurjan näköistä menoa tuollaisissa tyrskyissä!

Aamulla tein yhden kampauksen. 

Nyt olikin vähän erilaista tehdä, 

kun yritin saada kesytettyä luonnonkiharoita taipumaan haluamaani muotoon.

Ei siis kiharrettu mitään, vaan suoristettiin.

Huomenna oiskin sitten seuraava kampausharjoitus. :)

Keväisin terveisin Sanna