maanantai 2. maaliskuuta 2015

Tervehdys kaikille!


Pitkästä aikaa päätin kirjoittaa ajatuksiani tänne blogiin. :) Ajatuksia, jotka tässä hetkessä heräävät. Ne kertovat luovuudesta. Valinnoista. Siitä, mistä olen löytänyt kokemuksen hyvästä elämästä.

Blogini on syntynyt luovuudesta. Kaikki mitä tänne olen laittanut, on syntynyt luovuuden kautta.
Mitä luovuus on sinulle? Kuinka se sinun elämässäsi ilmenee?

Minulla se on aikaisemmin ilmennyt käsillä tekemisen kautta.
Käsitöiden, sisustamisen, askartelun ja puutarhassa puuhastelun kautta.
Nyt huomaan, että ilmenemismuoto on muuttunut viime vuosina.
Käsitöiden tekeminen on vähentynyt, huomattavasti.
Jossain vaiheessa se jäi kokonaan pois, rasitusvamman takia. Kädet tarvitsivat lepoa.
Luovuus vaihtoi "kanavaa" ja se on enemmän ajattelun puolella.
Lisäksi valokuvaaminen ja piirtäminen kulkevat vahvasi mukana.
Olen siis tahtonut oppia ajattelemaan luovasti ja joustavasti.
Kun käsitöiden tekeminen väheni, niin samalla kirjoittaminen lisääntyi.
Opiskelujen myötä olen kirjoittanut paljon, luonut uusia ajatuksia, pohtinut ja analysoinut.
Niin, mitä olen pohtinut ja analysoinut?
Elämää, ilmiöitä, itseäni, hyvinvointia, ihmisyyttä, tunteita.
Ja samalla, olen opetellut tiedostamaan ja hyväksymään tätä hetkeä juuri sellaisena kuin se on.

Miten luovuus tähän liittyy? Nyt hetkeen? Tiedostamiseen?
Luovuus ilmenee tässä hetkessä, sen kautta löydämme itsestämme ja elämästä jotain uutta.
Sen kautta voimme kasvaa enemmän omaksi itseksemme, sekä ilmentää jotain itsessäni olevaa. Luovuus on tiedostamista. Se on heittäytymistä elämään, Nyt -hetkeen.
Se on läsnäoloa. Suostumista elämän virtaan.
Elämä on liikettä. Se ei pysähdy, vaan kulkee ja elää koko ajan.
Mutta ihmisen on hyvä toisinaan pysähtyä, jotta näkisi sen mitä nyt tapahtuu
ja mikä nyt tahtoo tapahtua, minun elämässäni.
Sillä jos menee niin vauhdilla ettei näe ja tiedosta mitä omassa elämässä tapahtuu juuri nyt,
niin silloin ei myöskään kykene vaikuttamaan siihen, vaan saattaa kulkea sellaisessa virrassa,
joka ei ehkä ole omaa elämää. Silloin ei ole hyvä olla.
Kysyin joitain vuosia sitten, kenen elämää elän? Onko elämäni itseni näköistä?
Miksi elän niinkuin elän? Miksi teen niin kuin teen? Miksi valitsen niin kuin valitsen?
Pysähtymällä ja tarkkailemalla mitä minussa tapahtuu, olen saanut vastauksia. Yhä uudelleen ja uudelleen. Niissä hetkissä, löydän tienviitat, sen mikä suunta juuri tässä hetkessä on hyvä valita.



Olen valinnut tien Kohti Hyvää Elämää.
Askel askeleelta valitsen sen, mikä tuntuu juuri oikealta tässä hetkessä.
Se, mitä se on, ei tule aina tunteiden kautta, vaan saan vastaukset intuition kautta.
Se on syvempää ymmärrystä ja tietoa siitä, mikä on hyväksi laajempaa kokonaisuutta ajatellen,
eikä vain itseäni ajatellen.


Tällä tiellä minua tukenut opiskeluni Hyvinvointivalmentajaksi vuosi sitten,
sekä tänä talvena ollut jatkokoulutus.
Sieltä olen löytänyt avaimia hyvinvointiin ja hyvään elämään.
Sellaisia avaimia, jotka todella toimii! Kun vain itse sitoutuu ja ottaa vastuun omasta elämästään.
Ne avaimet toimivat silloin kun niitä itse käyttää.
Se ei lopulta auta itseä eteenpäin, että joku neuvoo miten niitä avaimia käytetään.
Siinä saa kyllä tiedon hyvästä elämästä, mutta se ei vielä riitä. On itse tiedostettava ja otettava vastuu. Tehtävä tarvittavat teot. Täytyy löytää tahto elää itsensä näköistä elämää ja hyvää elämää.
Sekä uskoa olevansa sen arvoinen.



Jos tahtoo elää hyvää elämää, on tärkeää hyväksyä tämä hetki juuri sellaisena kuin se on.
Ja on tärkeää hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin nyt on. Koska se kaikki jo on NYT.
Sillä jos en hyväksy itseäni ja Nyt -hetkeä sellaisena kuin se on, silloin vastustan sitä, tiedostamattani. Ja kaikki se mitä vastustan,  vahvistuu. Mitä asioita siis haluan vahvistaa elämässäni?
Mitkä ovat hyviä asioita, hyvää elämää tukevia valintoja? Mistä sinä löydät hyvän elämän?

Valoisaa ja tietoista maaliskuun alkua!

-Sanna-


3 kommenttia:

mustakissa kirjoitti...

Juuri noin sitä pitäisi ajatella, kohti vahvaa itsensä hyväksymistä sillä vasta silloin kun hyväksyy itsensä täysin sellaisena kun on, voi antaa itsestään täysillä myös muille. Sitä kohti pyritään ja olen vielä matkalla - ehkä pitkälläkin, mutta matkalla.
Olen itse elämääni tyytyväinen; minulla on työ josta pidän, mies jota rakastan, lapset, joista on kasvanut hyviä aikuisia ja on kasvamassa, koti, jossa viihdyn. Mitä sitä ihminen enempää tarvitsee? Paitsi sitä, että voisi pitää itsestään enemmän, huolehtia mielensä temppelistä, jotta se kantaisi mahdollisimman kauan...
Matkalla siis ollaan...
Mukavaa viikkoa!

Susanna Vaahla kirjoitti...

Luovuus on elämän suuria lahjoja!
Joskus se uinuu hetken, mutta herää sitten entistä pirteämpänä taas eloon ja puhkeaa kukkaan!
Sinulla on kaunis blogi ja kauniita ajatuksia!
Lähetän tuulen mukana aurinkoa ja mimosan tuoksua täältä Mantelilaakson lämmöstä!

Uouo Uo kirjoitti...

thx

شركة تنظيف بالرياض




thank you

حراج السيارات


thank you



احلى سينما