Sammalnalle pajupesässä tervehtii: ARVONTA

Sammalnalle on saanut kivan kiikun ja se ihan mielissään keikkuu oven pielessä.

Kattelee, kuka tänne Toukokalliolle nyt tulee...tunnistaakohan tulijaa...vai kertooko tulija itse terveisensä ja kuka on...

Astuukohan tulijakin omasta pesästään... Rohkaistuen kirjoittaan ja osallistua ARVONTAAN!

Pian tulee vuosi siitä kun aloitin tämän blogin pitämisen! Ja on ollut kyllä mielenkiintoinen vuosi. Kiitos siitä kaikille teille lukijoille ja kävijöille! Arvonnan palkinto on vielä yllätys...minullekin. Se selviää viikon aikana, mitä kivaa keksin askarrella tai ommella. Jotain itsetehtyä kuitenkin.

Arvonta tapahtuu itsenäisyyspäivänä 6.12. illalla. Siihen saakka on mahdollisuus osallistua, kunhan vain kirjoitat jonkinlaisen puumerkin tämän postauksen kommenttilaatikkoon.

Kransseja pajusta...

Pajukrassiin tein kellot myös pajusta... Siitä on useampi vuosi aikaa kun viimeksi pajukelloja tein, niin piti vähän aikaa pyöritellä kuutta pajua kädessä ennen kuin muistin tekniikan. Enkä varmaan osaisi sitä neuvoa kellekään, muuten kuin näyttämällä.

Pojan tekemä pajukranssi.

Sammalkranssi enkelirusetissa

Tästä enkelistä tulikin sitten aika laiha....

Sydänkranssi on tehty rautalankarungon päälle katajasta. Tästä tyylistä minä pidän. :)

Sammaleesta joulupuita

Joulupuita tein sammaleesta ja koristelin rautalangasta tehdyillä koristeilla.

Ruukut on kanervilta jääneitä, jotka puhdistin ja maalasin ohennetulla perinnemaalilla. Sammalpuun sisällä on sanomalehtiä, rautalankaa ja keskellä puukeppi, joka on tökätty ruukussa olevaan styroxiin.

Rautalankaa olen väännellyt monella tapaa....

Joulu alkaa hiipiä askartelujen ja joululaulujen myötä mieleen. Jospa se antaisi valoa tähän pimeään aikaan ja auttaisi rauhoittumaan, unohtamaan kaikenlaisen kiireen ja muun hössötyksen.

Mukavaa ensimmäisen adventin aikaa!

Kransseja

Rautalankakokeilut ovat jatkuneet... erilaisia tekniikoita kokeillen...mm. pyöritin rautalankaa pensselin varren ympärille, taivuttelin kranssiksi ja hypin sitten sen päällä! :D Saadakseni sen tasaiseksi. Tämä kranssi sopisi mielestäni hyvin ikkunaan valojen kanssa.

Omenapuun oksista tein kranssin pohjan ja tulihan tuo koristelukin vähän omenan kukkia muistuttavaa.

Jouluisemman kranssin tähdet on tehty neuleesta ja kovetettu liimavesi-seoksella. Rusetti juuttikankaasta.

Jäkäläkranssin rusettia koristaa pieni rautalangasta väännelty enkeli.

Viime lauantaina päätin että teen joulubasaariin myytäväksi kransseja ja muita tuotteita sen verran mitä ehdin viikossa lasten kanssa ollessani tehdä. Laitan lisää kuvia kunhan ehdin kuvata...

Touhukkaisin terveisin Sanna

Kranssi rautalangasta

Strömsön innoittamana kokeilin kranssin tekoa rautalangasta. Mieheltäni pyysin hitsauslankaa ja se toimikin ihan hyvin tässä. Oli riittävän jäykkää, mutta pystyi silti hyvin taivuttaankin. Sikin sokin vääntelin, kääntelin ja kieputin rautalankaa kranssin muotoon.

Koristelin ohuemmasta rautalangasta tehdyllä palloköynnöksellä ja lehdillä. Jäännöspitseistä tein kukat ja kiinnitin ne pienillä rautalankakukilla.

Aika hauska siitä lopulta tuli. :) Sopiva paikka sille löytyi ompeluhuoneen seinältä. Vois joskus kokeilla toisenlaistakin kranssia rautalangasta, kun sitä tuntuu riittävän isosta kelasta hyvin minunkin käyttöön. :)

Pajupallon ohje ja pajupallosta sammalpalloksi

Tee kolme samankokoista rengasta tasaisesti taipuvista pajuista.

Laita kaksi rengasta ristikkäin ja kiinnitä risteyskohdista rautalangalla (2kpl). Laita vielä kolmas rengas poikittain päälle ja kiinnitä risteyskohdat (4kpl). Tarkkaile asetellessa pallon muotoa. Nyt runko on valmis.

Ala pujottelemaan pajuja tyvi edellä runko-osien alta ja päältä. Laita pajun tyvi aina runko-osan alle, pallon sisäpuolelle. Latvat jää vielä odottamaan. Tässä vaiheessa musta tuntuu aina ettei tästä mitään palloa tule. :)

Pujottele pajuja (tyvi edellä) tasaisesti jokapuolelle. Jokainen löytää tehdessä oman tyylinsä. Toinen taivuttaa suorempaa reittiä, toinen saattaa kaarrella pajuja palloon. Lopputulos on erinäköinen. Tässä mallissa pajut on pujoteltu aika suoraan.

Kun pallo on jo vähän tiiviimpi, pujottele latvat punoksen sekaan. Leikkaa pallon ulkopuolelle tulevat tyven ja latvan päät pois.

Tässä aika harva pallo valmiina. Mitä tiheämmän haluat sitä enemmän pujottele uusia pajuja sekaan. Kuivuneeseenkin palloon voi lisätä myöhemmin pajuja ja tihentää sitä.

Jatkan vielä ohjetta kuinka tein pajupallosta sammalpallon.

Laita sammallevyjä pallon päälle ja kierrä rautalankaa niiden päälle. On helpompi tehdä isoista sammallevyistä. Täytä koko pajupallon pinta sammaleella ja kierritä rautalankaa päälle niin tiheästi, että sammal pysyy hyvin pallon päällä.

Sammalpallo valmiina. Jota jatkoin vielä....

Pujottelemalla pajuja sammaleen päälle, vähän kuin koristeeksi.

Ja koristelemalla maalatuilla käpykukilla, jotka valitettavasti menivät "kiinni" ulkona vesisateessa.

Pallo valmiina emalisankossa. Kaksi tällaista asetelmaa koristaa meidän ovenpielessä. Päälle voisi vielä laittaa lyhdyn tai pelkän kynttilän lasipurkissa. Toivottavasti kukatkin aukeaa, kun sää kuivenee. ;)

La Gomeran saarelta löytyi satumetsä

Olimme varanneet edellisenä päivänä tutustumismatkan La Gomeran saarelle. Aamulla ennen kahdeksaa lähdimme linja-autolla kohti satamaa. Olimme innoissamme kaikesta uudesta ja oman viehtymyksensä toi opas, joka kertoi asioita neljällä eri kielellä. Englannin kieli oli meille se jota vähän ymmärsimme. :) Satamassa odottelimme liput kädessä laivaa. Emme kuitenkaan menneet tuolla purjeveneellä. ;)

Tenerifffa jää taustalle. Minä ja siskoni nautimme laivassa lämpimästä tuulesta ja selkiintyneestä säästä. Näimme vilauksen delfiineistäkin.

Laivasta menimme jälleen bussiin ja lähdimme ajelemaan kohti korkeita vuoria oppaan selostaessa ja ystäväni välillä meille tulkatessa. Pysähdyimme muutaman kerran kuvaamaan näköalapaikoilla ja pääsimme tutustumaan banaaniplantaasille. Yllätyin siitä kuinka matalia banaanipuut olivat, vain 2-3 metrisiä.

Banaanipuiden alla kasvoi maukkaan näköisiä paprikoita...

ja kolibrikukka plantaasin sisääntulossa.

Kävimme syömässä ravintolassa perinteisen kanarialaisen lounaan. Olisin ehkä odottanut jotain erikoisempia makuja...maistui nimittäin aika suomalaiselta ruualta. Mutta jotain erikoista siellä oli, nimittäin silbo-vihellyskieli, josta he antoivat loistavan näytöksen. Aika hauskan kuulosta kun toinen toistaa samat asiat vihellyskielellä, jossa on ihan samantyylisiä painotuksia ja rytmiä.

Näkymää ravintolan pihalta. Tuosta kukasta tykkäsin todella paljon, varsinkin sen väristä. Tietääkö joku sen nimen?

Kiinanruusua muistuttava kukka. Mikähän tämä lie nimeltään?

Tiedättekö, tää oli reissun paras paikka! Sukelletaampa tuonne sokkeloihin katsomaan mitä sieltä löytyy.

Niin ihanaa metsää kuin suoraan jostain hobittien maailmasta. Voin melkein kuvitella tuolla piileskelevän kaikenlaisia erikoisia otuksia. Todellinen satumetsä! Mahtavia sammaloituneita käkkyräpuita!

Olemme siis saaren keskellä 1000 metrin korkeudessa Garajonayn luonnonpuistossa. Aarniometsässä oli ihana tunnelma, lämmin ja kostea ilma, on niin helppo hengittää. Mennäänpä vielä syvemmälle metsään.

Näitä portaita lähdin kipuamaan (oikeastaan juoksemaan, koska olin niin innoissani) ylös, aina kaartui uusi mutka ja olisi tehnyt mieli vaan mennä eteenpäin, katsoa vielä mitä tuon mutkan takaa löytyy. Aikaa oli kuitenkin rajoitetusti, niin ei auttanut muu kuin palata takaisin. En päässyt huipulle asti. ;)

Katsaus ylospäin kertoo kuinka tiheäksi metsä on kasvanut. Millään en olisi malttanut jättää tätä paikkaa. Olisi unelma päästä tuonne joskus vaeltamaan.

Matka jatkui vielä linja-auton kyydissä vuoristossa...

Kuvaamme tulivuoren purkauksista muodostuneita luonnon ihmeitä...

Tiet kiemurtelivat vuorenrinteillä...

Ja ajamme erilaisten kylien ohi.

Olemme jälleen La Gomeran pääkaupungissa San Sebastianissa. Kuljeskelimme kaduilla, ihastelimme erilaisia rakennuksia ja...

tutustuimme Kolumbus-museoon. Tällä saarella Kolumbus valmisteli matkaansa kohti tuntematonta.

Näkymä tori aukiolle museon sisältä.

Siestan aikaan useimmat paikat olivat kiinni, joten emme päässeet tänne tutustumaan tarkemmin ja oli aika palata laivalle.

San Sebastian oli todella viehättävä kaupunki. Olisipa ollut aikaa tutustua paikkaan paremmin. :) Palatessamme hotellille oli jo lähes pimeää ja matkalaiset väsyneitä kaikesta uudesta. Yhtä mieltä olimme silti kaikki; Kannatti lähteä tutustumaan La Gomeraan! Parhaimpia asioita koko reissulla.

Kiva jos jaksoit jälleen matkata mukana! Seuraavissa postauksissa taitaakin sitten olla kotoisampia aiheita. ;)

Kävijälaskurissa meni tänään kymppitonni rikki. Kiitos ihan jokaiselle kävijälle! Ilman teitä mulla ei ehkä riittäisi intoa pitää blogia. Arvontakin on suunnitelmissa...vuosipäiväkin lähestyy!