Hyvää juhannusta!

Luonnonkukat kukkivat parhaimmillaan juhannuksen aikaan. :) 

Luonto on kauneimmillaan ja minä olen surullinen.

Olisin halunnut viettää juhannusta kaikkien rakkaimpien kanssa,

mutta mieheni lähti "muille vesille" juhannuksen viettoon, eli kalastelemaan.

Aikaisempina vuosina olemme perheen kanssa käyneet asuntovaunulla reissussa juhannuksen aikaan.

Minulle on tärkeää että juhannus vietetään perheen ja läheisten kesken.

Kuinka sinä vietät juhannusta?

Mitkä asiat sinulle siinä ovat tärkeitä?

Onneksi luonto ja sää ovat niin kauniita että ne vievät kaipuuta pois ja antavat iloa tähän päivään.

Toisinaan suru ja ilo kulkevat käsikädessä.

Nauttikaa rakkaimpien seurasta ja ihanasta kesästä!

Sanna

Tomaateille minikasvihuone ja kuvia puutarhasta

Heippa! :)

Kiitos teille kun vierailette täällä ja kirjoitatte kivoja viestejäkin. :) 

Viimeksi kerroin että samantien reissulta tullessa säntäsimme pihatouhuihin.

Minun askareena oli silloin minikasvihuoneen valmistaminen. 

Tomaatintaimia olikin vähän liikaa, vaikka olin antanut niitä äidilleni ja kahdelle siskolle, silti vielä jäi.

Olin laittanut vanhoja siemeniä ja ajattelin että läheskään kaikki ei idä...

Valmistin sitten kasvimaan keskelle heinäseipäistä ja rakennusmuovista pienen kasvihuoneen, 

jonne sain mahdutettua muutamia tomaatintaimia. 

Kuvassa ovi on auki, taitettuna taakse.

Ovena toimii koko etureunan kokoinen muovi, jonka reunassa on pieni heinäseiväs. 

Vähän samanlainen oli minun  ensimmäinen kasvihuoneeni, kun lasista en vielä omistanut. 

Silloin ainakin sain sieltä tomaatteja, toivottavasti tänäkin kesänä.

Heinäseipäistä tein kuuköynnökselle tuen "portin pieleen".

Köynnös pääsee kiipeämään juuttinarua pitkin, jota kiertelin ympäri seipäitä.

Ympärille istuttelin limenvihreitä zinnioita, jotka alkaa kukkimaan heinäkuussa ja

kukkivat koko loppukesän. :)

Vanha pajuista tehty lankakori on päässyt nyt krassien koriksi.

Sisälle laitoin multasäkin väärinpäin, jonka olin leikannut kyljestä auki ja täytin uudelleen mullalla.

Kasvihuoneeseen laitoin tomaatit kasvamaan ennen reissua.

Nyt se on tyhjentynyt lähes kaikista kukkien taimista ja tilaa on vaikka istuskelullekin...

Aikaa  ei ehkä ihan vielä, kun jotain piha-askareita on vielä kesken. ;)

Oven pielessä on kaksi sinkkisankoa täytetty kukilla.

Isot sammalpallot saivat jatkoaikaa talven jälkeen.

Päälle tein reiän ja ujutin ison multasäkin (tyhjillään! :-) pallon sisälle ja

tyttäreni täytti sen kaverinsa kanssa mullalla. 

Sivuille tein reikiä kohtiin missä pajupunos oli vähän harvempaa ja istutin niihin suikeroalpia.

Haaveena olisi että koko pallo peittyisi kasvin alle.

Risukoriin laitoin kasvamaan talven yli selvinneen verenpisaran ja itsekasvatettuja valkoisia lobelioita.

Olin kurssilla keväällä, jossa opeteltiin risukorin tekemistä. 

Montaa koria en  ehtinyt tehdä, kun jo tuli lehdet puihin ja materiaalin kerääminen oli myöhäistä.

Ens talvena sitte... ;)

Toisen verenpisaran ostin toiveekkaana että saisin näitä itselleni useampia, useammaksi vuodeksi.

Lopuksi  kuvia perennapenkistä.

Nautin niin paljon nyt kaikenlaisesta kukkaloistosta ja puutarhan hoidosta.

Ihanaa, kun on kesä ja pian juhannus!

Ja tulikin niin pitkä postaus, että miehen pihapuuhat jää seuraavaan kertaan.

Valoisia kesäpäiviä ja rentoa mieltä! 

toivoopi Sanna

Norjan matkailua

Hei!

Kävimme mieheni kanssa lomareissulla Pohjois-Norjassa.  

Saimme ihastella kauniita maisemia ja minä tuskailla kylmän kanssa.

Kuvia katsellessa onneksi kylmä unohtuu... ;)

Saimme nauttia tunturijärvistä,  kirkkaista vesistä,

kivikkorannoilla kävelystä,

lumileikeistä,

luonnon ihmeellisyyksistä,

 pikkuruisista kukista,

pienistä kylistä,

lumisateesta ja jäästä... hyrr...

erivärisistä kivistä,

poluilla seikkailemisesta ja joella kalastuksesta,

keskiyön auringosta,

ja korkeista paikoista.

Voimaa arkeen taisimme saada ihan mukavasti, kun jo kotiintulo iltana molemmat olivet pihalla täydessä työn touhussa. Niistä tuleekin sitten seuraava postaus. :)

Rentouttavaa viikonloppua!

Kesäkukat värittävät pihaamme

Hei teille kaikille täällä piipahtaneille!

Kuten huomaatte kuvista, rakastan erivärisiä kesäkukkia.
Kukat kertovat kesästä ja piristävät, varsinkin jos sää ei ole kesäinen.

Nämä ihanat tulppaanit istutin syksyllä uuteen perustamaani penkkiin, kallion läheisyyteen.

Taustalle istuttelin korkeita perennoja, ukonhattua, jaloritarinkannusta, kultapalloa ja

mitähän kaikkea siellä onkaan...

Kesän mittaan varmaan muistuu mieleen.

Reunaan istuttelin helmililjojen pieniä sipuleita, jotka ei vielä kovinkaan loistokkaasti kukkineet,

mutta toivottavasti muutaman vuoden päästä.

Olen varmaan joskus maininnut, että olen suurimman osan perennoistani saanut ystäviltä, sukulaisilta, naapureita...

Jaloakileijan sain tänä keväänä äidiltäni, eikä ollut moksiskaan siirrosta, kun jaksaa kukkia.

Naapurilta saatuja kasveja olen istutellut pihalle, erilaisia angervoja ja pioneja.

Pioneista olen aivan innoissani, kun niistä olen jo kauan haaveillut, ei vaan ole tullut ostettua.

Erilaiset keltaiset ja oranssit kukat loistavat väreillään etupihan isossa kukkapenkissä kallion koloissa.

Leikkimökkikin näkyy taustalla ja  se on vähän edistynyt.

Nyt se kuitenkin saa jäädä odottelemaan sisäpaneeleiden laittoa,

koska lähdemme mieheni kanssa viiden päivän reissulle pohjoiseen. 

Sää ei näytä kovinkaan loistavalta, mutta ei pidä antaa sen häiritä.

Kunhan ei ihan koko aikaa sada, niin voisimme päästä tuntureille tai vuorelle vaeltamaan.

Perjantaiaamuna kohti tuntureita, vuoriakin, jäämerta, yöttömiä öitä, 

pitkää automatkaa...

mukana virkkuukoukku ja lankakerä.

Mitähän niistäkin tulee?

Ilman suunnitelmia on joskus ihana mennä, matkalla...

käsitöissäkin.

Luovuutta elämäänne ja iloisia kesäpäiviä!

Kampaus valmistujaisiin

Aamulla toimin kampaajana tutulleni, hänen valmistumispäivänä.

Sikin sokin hiuksia limitetty muhkeaksi nutturakampaukseksi ja sinne tänne pujoteltu pieniä lettejä. 

Otsahiukset myös letitettiin.

Kukkakoriste piristää koko kampausta. 

Tänään ja huomenna on monella juhlapäivä, valmistuvilla, ylioppilailla ja koululaisilla. 

Nyt lähdenkin tarkisteleen mitähän lapsoset laittavat päälleen kevätjuhlaan. 

Runsaasti onnea kaikille juhlijoille!

Leikkimökki valmistuu

Kun vaahtera kukki, kerroin teille että meillä alkaa pieni rakennusurakka.

Omenapuun aloittaessa kukintaansa kerron teille mikä se on.

Kuten otsikkokin kertoo, kysymys on leikkimökistä tai -majasta.

Lautakasa on vähän jo vähentynyt, kun mökin runko on noussut harjakorkeuteen.

Tässä vähän jo ulkovuoraustakin on paikoillaan. 

Vanhat ikkunat sain  vanhemmiltani ja pienemmät löytyivät meiltä.

Kuva otettu pariviikkoa sitten.

Eilen päivällä menin kuvailemaan miestäni työn touhussa, justiin ehdin ennen kuin katto tuli valmiiksi. Ulkovuoraus ja katto on tehty kuusen pinnoista.

Pintojen alla mökin sisäosan kohdalla on peltiä, jotta sade ei mene sisälle. 

Katon viimeistelyt menneillään.

Seuraavaksi on vuorossa terassi ja kaiteet.

Siinä onkin minulle puuhaa, kun kuorin pieniä kuusia paljaaksi.

Eilen illalla mökki näytti tältä.

Terassin lattia ja kaiteet valmiina. 

Nyt sisälle tulevat laudat ovat kuivumassa auringossa, niistä tulee lattia. 

Seinäpanelit sisälle löysin autotallin vintiltä...rakennus aikaisia jäännöksiä.

Sisältä mökki tulee valkoiseksi, ehkä lattiakin.

Valkoista tulee myös ulkopuolelle ikkunanpuitteisiin, oveen, ohtalautoihin ja ehkä terassin kaiteisiin. Rakennuspuuha siis jatkuu.

Toisinaan minun ideoita mieheni pitää aika erikoisina... ja ei aina ole oikein innostunut niistä! 

Tähän sain hänen pään käännytettyä seuraavalla konstilla. 

Pari vuotta sitten löysin kuvan, jossa oli omenapuuhun rakennettu kuusenpinnoista maja ja ihastuin siihen. Laitoin kuvan vessan seinälle...siellä kun on aikaa  haaveille.

Kuva taisi tehdä tehtävänsä miehenikin päässä!

Hän alkoi sen jälkeen kun oman metsän saimme ostettua, puhumaan leikkimökin tekemisestä. :)

Tänään vietämme tuplasynttäreitä kun kaksi nuorimpaa poikaa täyttävät vuosia. Eskarilainen 7 vuotta ja nuorin 3 vuotta. Vesipyssyleikkien saattelemana juhlat vielä jatkuvat illalla, kun kummeja tulee käymään.

Muistammeko aikuiset nauttia lasten ilosta?

Muistatko sinä?