Liinasta keittiöpyyhe

Keittiökaappien siivouksen keskeltä postaan pikaisesti...

Kirpparilöytö on tuo vihreäruutuinen liina,

josta jo osto hetkellä suunnittelin tekeväni keittiöpyyhkeitä.

Vanhassa kuluneessa kankaassa  imukyky on loistava!

Leikkasin liinan neljään kappaleeseen ja ompelin reunat.

Nurkkaan ompelin vinonauhasta tehdyn nauhan...

Jolla pyyhe kiinnitetään oven kahvaan.

Kaappien siivouksestakin otin kuvaa,

mutta sitä kuvaa en saanut tänne useista yrityksistäni huolimatta.

Järjestely on palkitsevaa, 

kun kaappeihin saa tilaa ihan uudella tavalla 

ja turhaa tavaraa saa samalla hävitettyä.

Mitä kaikkea sitä noihin kaappeihin kiireissään tunkeekaan??! ;)

Välillä kun tekee jotain kivaa, kuten ompelua,

niin sitten taas järjestely maistuu.

Pari kaappia päivässä...

Oisko se sopiva määrä?

Nyt taian lähteä jatkamaan ihan muuta kuin siivousta...

Palataan taas!

Lampunvarjostimen uusi ilme

Hei kaikki! :)

Kävin tiistaina kirpparilla mieheni kanssa.

Aika harvinaista että hän lähtee mukaan...

Ajattelin että toivottavasti en kauheesti löydä mitään,

koska mieheni ei kauaa jaksa siellä kierrellä ja

muutenkin oli piti pian joutua takaisin kotiin,

kun ekaluokkalainen palaa koulusta.

Miten mulle sitte kävi??! 

Syli täynnä kaikenlaista kivaa ja tarpeellista! ;) 

Loppukierroksen menin laput silmien päällä....

Löysin lampunvarjostimen eurolla.

Kotoa löytyi puinen lampunjalka, 

joka sai uuden maalikerroksen päälle.

Varjostimen koristeeksi ompelin käsin pitsiä.

Vain muutamaa päivää aiemmin puhuin miehelleni, 

että meillä ei ole lukulamppua makuuhuoneessa.

Syksyn pimenevinä iltoina olen lukenut kynttilöiden valossa. :)

Nyt pääsee uuden lampun myötä helpommalla.

Samalla reissulla ostin vessaan maton,

jonka koko ja värit sopii täydellisesti sinne.

Tuokin muutamalla eurolla. 

Miten nuo kirpparilöydöt saakaan mielen niin iloiseksi?

Toiveikasta torstaita!

-Sanna-

Ompelua...sohvatyyny ensiksi

Hei!

Jotain ihmeellistä energiaa on vaan ollut blogitapaamisen jälkeen. ;)

Ideoita ja innostusta sisustukseen ja bloggailuun taas löytyy,

kesällä kun ei tullu tehtyä juuri mitään käsitöitä.

Vanhan tyynyn päälle ompelin uuden päällisen,

kirpparilta ostetusta kankaasta ja

vanha virkkaustyö siihen päälle koristamaan.

Pujottelin pellavanarun kehystämään kuviota.

En edes muista milloin olen ruusukuvion virkannut, mut ei sillä enää väliä...

Lopultakin sille löytyi sopiva paikka.

Kesäkukista kokosin yksinkertaisen kimpun olohuoneen pöydälle.

Kuinka ihanaa niitä onkaan katsella ja nauttia niiden pirteästä väristä!

Vielä kukkivat kukat puutarhassa ja

monenlaista puuhaa olisi siellä syksyn aikana.

Mutta nyt, sadepäivänä keskityn ompeluun ja muuhun kivaan värkkäilyyn.

Mitähän nämä kädet tänään haluavat luoda? ;)

Pirteitä syyspäiviä!

-Sanna-

Tunnustus! :)

Sain tunnustuksen Irman Kammari -blogista. Kiitos sinulle Irma! Olen iloinen saatuani sen ja ihanien sanojen kanssa. :)Tämän tunnustuksen henkeen kuuluu jakaa se eteenpäin 7:lle ja kertoa 7 asiaa itsestään.
Ensin jaan sen seuraaville ihanille blogeille, joita seuraan säännöllisesti tai ovat ihania uusia blogituttavuuksia.

 Hopiareunuksen Jossulle

Titin blogiin

Taivaanrannanmaarin Tytille

Hahtuvan heijastuksen Ninalle

Elämän kekkerit-blogin Terhille

Alice in Wonderland-blogin Liisalle

Mummon kammarissa-blogin Amalialle

Oiskohan sitten se vaikeampi osuus, eli kertoa 7 asiaa itsestä.

1. Olen tällä hetkellä työttömänä ja tulevaisuuden suunnitelmat mietinnän alla; Mitähän sitä isona tekis?
2. Reagoin tunteilla voimakkaasti ja syvästi elämän tuomiin muutoksiin ja haasteisiin. En tiiä onko se hyvä vai huono?? ;)
3. Harrastan bloggailun, käsitöiden ja puutarhatöiden lisäksi lenkkeilyä, lentopalloa, pilatesta, lukemista ja vähän joogaan.
4. Lähellä sydäntäni on myös asuntovaunumatkailu, marjastus ja luontoretkeily.
5. Minulla on kuusi siskoa ja kuusi veljeä. Pidämme paljon yhteyttä toisiimme ja vierailemme usein. Siitä mää tykkään. :)
6. Vanhemmat ja mieheni vanhemmat asuvat meistä n.400 metrin päässä.
7.Rakastan miestäni ja lapsiani todella paljon!

Miten se onkin niin vaikeaa miettiä asioita itsestä... Nyt on sitten seuraavien vuoro, eli tunnustuksen saajat, olokaapa hyvät! :)

Mukavaa sunnuntai-iltaa!

Tuliaisia blogitapaamisen emännälle

Eilen saimme viettää ikimuistoisen illan Mallan emännöimässä blogitapaamisessa.

Saimme lämpimän vastaanoton paikalle tultuamme ja

pääsimme suoraan pöytään herkuttelemaan.

Iloinen ja välitön tunnelma laukaisi jännityksen, 

joka ehti matkan varrella tulla lähestyessämme päämäärää.

Vein tuliaiseksi ja kiitokseksi gladioluksen, joita olen kasvattanut puutarhassani.

Toinen tuliainen oli mustikka-raparperihillo, jota olen keitellyt tällä viikolla,

mehustuksen lomassa.

Suuri kiitos Mallalle tapaamisen järjestämisestä ja lämpimästä vastaanotosta! 

Kiitos myös Hannelelle, kun houkuttelit minut mukaan!

Tänä aamuna ainaki yritin pirteänä toimia kampaajana ystävälleni.

Toispuoleinen kampaus  hiuksissaan hän lähti juhlimaan siskonsa häitä.

Iloisin terveisin Sanna

Riippukeinu ja lepo

Hei!

Aika vierähtää vauhdilla ja syksy hiipii hiljaa Toukokalliolle. 

Vielä viikko sitten makoilin iltaisin riippukeinussa terassillamme.

Kuuntelin lintujen laulua ja hiljaisuutta hitaasti keinahdellen.

Katselin salamoiden räiskettä  ihmettellen ja ihastellen luonnon voimaa.

Vilkkaiden ja raskaidenkin päivien jälkeen on ihanaa rauhoittua ja levätä.

Mietin kuinka tärkeää on tietää jokaisen mitä kulloinkin jaksaa 

ja kuinka elämä opettaa rajallisuutensa.

Mitkä asiat todella ovat elämässä tärkeitä? 

Onko se, että koti on viimeisen päälle?

Tai rahaa kaikenlaiseen "niin tarpeelliseen"?

Vai se että näkee lapsen ilon tai murheen tekemisen lomassa? 

Tai pienet onnen rippeet arjen touhuissa, murheenkin keskellä?

Kysymyksiä voisi olla vaikka kuinka paljon

ja vastauksia monenlaisia 

riippuen kuka vastaa ja millaisessa elämäntilanteessa elää.

Joskus elämään tulee suuriakin muutoksia ja ne saattaa pysäyttää.

Olenkin huomannut kuinka tärkeää on kuunnella muutoksen  tuomaa viestiä ja

kysyä itseltä mitä minulle kuuluu ja läheisilleni oikeasti kuuluu.

Pysähtyessä huomaa elämänsä tärkeimmät asiat. 

Silloin ymmärrämme pitää rakkaimmistamme huolta 

ja osoittaa heille kuinka paljon välitämme.

Kertoa ystävälle, kuinka tärkeä hän on

ja muistamme ottaa riittävän usein yhteyttä.

Emmehän anna arkisten kiireiden alle unohtua läheisistä välittämistä.

Se että pidämme toisistamme huolta antaa valtavasti voimaa ja iloa elämään! 

Kiitos sinulle ystäväni, joka kysyit minun kuulumisia. 

Kiitos sinulle blogiystäväni, joka piristät päiviäni mukavilla viesteillä!

Tiedätkö, että se merkitsee minulle todella paljon.

Iloa ja rakkautta elämäänne!

Lämpimin terveisin Sanna

Pirttikalusto lapsille

Minun toivomuksesta ihana mieheni teki lapsille pienen pirttikaluston.

Pelekasta, joka on sahautettu oman metsän puusta.

Lapsille on niin mieluisa, kun on "omankokoinen" pöytä ja penkki.

Kaikenlaista kivaa ja hyödyllistä olemme saaneet 

puolen vuoden takaisen metsäkaupan jälkeen. :)

Löysin varastosta vanhaa valkokuultolakkaa, jolla käsittelin pöydän ja penkit. 

Toiveena, että säilyisivät vaaleana.

Kesän ajan kalusto on ollut pihalla, mutta säiden viilennyttyä siirrän sen sisälle, yläkertaan.

Tänään sää on tuntunut viileämmältä ja kesä pian väistyy syksyn tieltä. 

Meillä reput pakataan tänään valmiiksi ja jännitetään koulun alkua. 

Huomenna arki palaa Toukokalliolle, kun  koululaisia saatellaan matkaan.

Reipasta ja iloista opiskelumieltä toivottelen

Sanna

Jalavan kaupassa

Heippa!

Tuon nyt teille terveiseni Jalavan kaupasta, joka on toiminut vuodesta 1883.

Aika mielenkiintoinen paikka.

Olimme viikonloppuna siskon perheen kanssa Pudasjärvellä ja Taivalkoskella asuntovaunumatkalla.

Luontomatkailua, uimista, kalastamista, mustikoiden poimintaa ja tutustumista paikallisiin kohteisiin.

Koetin tätä ovea, josta ennen on kauppaan menty,

niin terassilla olijat neuvoivat toisen oven,

josta kauppaan ja kahvilaan pääsee.

 Kassa ja kahvilan tiski on vanhan tyylin mukainen.

Kahvit voi juoda isoissa pirtinpöydissä katsellen vanhoja esineitä ja kuvia.

Ihastelin todella isoa uunia.

Kuinkahan monta leipää tuossa on paistettu?

Vai onko toiminut lämmitysmuotona?

Mielenkiintoisia pieniä yksityiskohtia oli ilo katsella.

Vanhan salin tapetti herätti ihastusta...

ja serkukset testasivat vanhoja kassakoneita.

Siskon kanssa leikittelimme ajatuksella, 

että olisipa upeaa sisustaa tästä kaupasta itselle koti ja

käytettävissä olisi kaikki vanhat esineet. :)

Kaupassa oli todellakin myytävää tavaraa, vaatetta ja kenkiä, ihan nykyaikaisia.
Ne yhdistettynä vanhoihin esineisiin toi kaupalle aivan erityisen tunnelman.

Pieni loma teki tehtävänsä ja kotitouhut taas maistuu paremmin. ;)
Marjojen poiminta on nyt ajankohtaisin tehtävä, mustikat, viinimarjat ja vadelmat odottavat poimijaa.
Vaikka pakastin on jo melkein täysi. Sadepäivää olen odotellut, jotta silloin voisi olla sisällä ja mehustaa.
Aurinko ja lämpö kutsuu mua aina ulos ja pihalle. :)

Aurinkoisia päiviä toivon edelleen ja kiitos piristävistä viesteistä!

Kukkakimppu

Hei!

Eilen saimme viettää mukavan illan Mummon järjestämässä blogitapaamisessa.

Vein hänelle pihakukista sitomani kukkakimpun,

joka koostui pääasiassa zinnioista ja tuoksuherneestä.

Vielä näkyy vesipisaroita lehdillä, kun sateen aikana keräsin kukat.

Viime vuonna kasvatin ekakertaa zinniaa ja ihastuin siihen.

Tänä vuonna zinnia valikoima pihallamme onkin laajempi.

Mä tykkään viedä kukkia ystävilleni kun vierailen.

Olen tuttu näky kukkien kimpussa juuri ennen vierailulle lähtöä ja muut ehkä odottaa jo autossa. ;)

Valtavasti kiitoksia vielä Mummolle vieraanvaraisuudesta ja tapaamisen järjestämisestä!

Terveisin Sanna

Kasvimaalla

Hei!
Ihana "tavata" teitä jälleen täällä blogimaailmassa näin "kesäloman" jälkeen!
Aika on vierähtänyt aivan muualla kuin tietokoneen ääressä.
Suurin osa ajasta on mennyt puutarhassa ja lomaillessa. Ja valitettavasti myös lasten tautien hoitamisessa. Pitemmittä puheitta näytän nyt teille mitä meidän kasvimaalla näkyy, tuuppas perässä!

Rohkeesti vaan portista sisään... Portilla kiipeilee kelloköynnös ja tuoksuherne. Tuoksuherneen tuoksu todella ihana, ohimennen sitä on kiva vähän nuuhkaista. :)
Kasvimaan reunalla kukkii kesäpäivänhatut, äidiltäni saatuja taimia.

Tästä päästäänkin lankkua pitkin minikasvihuoneeseen, josta tomaatin taimet pursuilevat ulos. Raakileita siellä näkyy jo paljon. Polun varrella kasvaa isosamettiruusua ja kolmea erilaista kurpitsaa.

Tällaisia meidän pihalta löytyy sieltä täältä.
Tiedätkö mitä se on?
Lapset ampuivat keväällä "pihlajanmarjapyssyllä" popcorneja ja nyt meidän pihalla kasvaa MAISSIA!
Tuskimpa ne ehtivät satoa tuottaa, mutta olen antanut niiden kasvaa koska pidän maissin kasvutyylistä ja mielenkiinnolla odotan kuinka isoksi ehtivät kesän aikana kasvaa.

Keltaisia kesäkurpitsoita pääsemme pian maistelemaan lisää.

Kasvimaalle pääsee nurkistakin kulkemaan pienempien porttien kautta. Portit muodostui kun laitoin herneille tukikeppejä. Kulkeminen poluilla on helppoa, kun keväällä peitimme ne sahauksesta jääneillä pinnoilla (losoilla), eikä tarvitse käytäviä kitkeä.

Avomaakurkkuja saamme syödä päivittäin, jos vaan lapset eivät ole ehtineet ennen minua kasvimaan antimia hakemaan.

Herne kiipeilee kananverkkoa pitkin ja tukikepit on niin tukevasti maassa ettei varmasti kaadu, jos kovempi sade tai tuuli tulee. Herneet ei ole ainakaan vielä ehtineet alkaa pullistelemaan, kun lapset napsivat ne suihinsa ennen sitä. ;)

Parvekkeelta näkeekin kokonaisuuden kasvimaasta. Sijainti on loistava, koska vesipiste on vieressä ja suoraan kodinhoitohuoneesta terassin kautta pääsee hakemaan mitä tarvii. Ainut miinus tuossa paikassa on naapurin puolelta varjostavat isot havupuut. Vielä emme ole saaneet pehmitettyä veljeäni, että hän kaataisi puut. ;-)

Kiitos vierailustasi ja mielenkiinnostasi!
Toivottavasti sait jotain mukavaa matkaasi.
Lämpimin terveisin Sanna