Syyskuun kukkia ja ihania ystäviä

Syksy sateineen on tullut tosissaan tänne ja pihalla se kyllä näkyy.

Ei kauheesti oo innostusta mennä tekemään syyssiivouksia tuonne sateeseen,

vaan tulee tehtyä kaikenlaista sisällä.

Eilen poimin pihalta viimeisen gladioluksen ja ruusun oksan maljakkoon.

Oli kiva siivoilla ja järjestellä kotia kuntoon, 

koska sain yhden ystävän kylään. 

Nuoruudesta se parhain. <3

Voi kun se niin piristää ja on ihana vaihtaa kuulumisia.

Haaveena minulla on päästä hänen luonaan käymään, toiselle puolelle maapalloa.

Ens keväänä, syksynä... Aika näyttää. :)

Onneksi ehdin kuvata joku aika sitten aurinkoisella säällä daalioita ja ruusuja.

Valkoinen malatakasvuinen daalia sopisi hyvin vaikka ruukkuunkin. 

Se vielä kukkii tuolla pihalla, melkein enää ainoana kukkana.

Tai on siellä vielä samettiruusuja, orvokkeja, unikoita, petunioita ja zinnioita.

Yksivuotisia unikoita kylvin  kesäkuun puolessa välissä. 

Mietin oonko myöhässä...

En ollut, sillä ne on oikein kivasti kukkinut nyt syksyllä, 

vaikka kärsivätkin sateista, eikä pysy kauan kauniina.

Niin jää pihan siivoukset viikonlopultakin, koska....

Minusta on tullut ihan mahdoton! 

Oon taas menossa viikonloppuna...

Otankohan mä takaisin nyt sitä, kun kesällä en pystynyt liikkumaan ja olin paljon kotona? :)

Yleensähän kesällä mennään sinne tänne...

Menen toisen nuoruuden ystävän luokse, jota en ole nähnyt varmaan kymmeneen vuoteen. 

Olen innoissani hänen näkemisestään 

ja varmasti meillä juttua riittää ihan koko viikonlopun ajaksi. :D

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!

-Sanna-

Kiharakampauksia

Suoristusraudalle oli tänään käyttöä...pitkän tauon jälkeen.

Kahdelle tytölle tein kiharakampauksia juhlaan.

Tein tarkoituksella vähän runsaampaa kiharaa,

koska syksyinen kosteä sää suoristaa helposti kampauksen ja

juhlan alkamiseen oli useita tunteja aikaa.

Vähän kuin ennakoiden, että kihara olisi sitten oikeanlaista juhlassa.

Jos laittaisin loivat kiharat aamulla, iltapäivän juhlaan...

todennäköisesti juhlaan mennessä olisi ne melkein suorana.

Ei aina välttämättä, mutta kokemus on mulle opettanut tuota ennakointia. :)

Tälle illalle on ohjelmassa mökkeilyä naisporukan kanssa.

Rentoutumista, saunomista, käsitöitä, ajatusten vaihtoa. :)

Minkähän käsityön sitä ottais mukaan?

Alottaisko jotain uutta vai käviskö tutkimassa keskeneräisten töiden laatikkoa? ;)

Lähdenpä suunnittelemaan.

Mukavaa lauantai-iltaa!

-Sanna-

Takan maalausta

Jonkin aikaa olen suunnitellut takan valkaisua. 

Viime viikolla sain sen sitten tehtyä. :)

Vedellä ohennetulla maalilla vetelin pensselillä kaks kerrosta,

niin että väri ei ole ihan tasainen, tarkoituksella vanha väri kuultaa joissain kohti alta.

Vanha väri takassa ja uunissa oli siis keltainen. 

Tähän asti olen tykännyt siitä, mutta nyt kaipaan vähän valoisampaa ilmettä tupaan.

Keltainen väri antaa sellaisen vaikutelman kuin se tulisi lähemmäksi...

siis takkakin näyttää paljon isommalta.

Valkoisella saatiin valoisuutta ja avaruutta. 

Koko takka/uuni-yhdistelmä näyttää nyt pienemmältä.

Viimeiset gladiolukset pelastin paleltumiselta viikonloppuna, ennen yöpakkasta.

Kurkut ja kurpitsat paleltuivat...niitä en muistanut peitellä.

Leivinuuni on yleensä koko talven ahkerassa käytössä.

Harvoin leivon siinä, mutta lämmityksessä käytämme sitä jatkuvasti.

Keskellä taloa olevat tulisijat jakavat lämpöä talvella koko alakertaan.

Viimeiset marjat keräsin pois pensaista, karviaisia ja aronioita.

Jälleen linnut ehtivät ennen minua aronian marjojen hyödyntämiseen...muutaman litran sain hilloa varten.

Ja pari oksaa maljakkoon. 

Ehkä ens vuonna jo muistan laittaa pensaisiin verkot! :)

Akillesjänteen katkeamisesta tulee tänään  neljä kuukautta.

Tiivis liikuntaohjelma minulla on nyt menneillään, jotta saan jalan hyvin kuntoutettua.

Lähes joka päivä teen jotakin...jumppaa, kuntopyöräilyä, kävelyä, vesijuoksua, venyttelyä
ja pilates alkaa ensi viikolla.

Maanantaina kävin kokeilemassa kuinka lentopallo pysyy käsissä ja

ilokseni huomasin että kädet edelleen toimii! ;) 

Vähän tuntumaa jo palloon... vaikka vasta kahden kuukauden päästä voin aloitella pelaamista.

Siellä toisten peliä seuratessa tuli tunnemuistina se hetki kun jänne katkesi.

Pahoinvointi aalto meni läpi kehon ja sellainen iljettävä tunne, kun jänne napsahti.

Ehkä sitä tarvii tällaista "siedätyshoitoa", jotta sitten aikanaan voi palata pelaamaan, 

eikä pelkäisi liikaa jänteen uudelleen katkeamista.

Pitkä työ on vielä edessä saada jalka kuntoon, mutta motivaatiota riittää, onneksi.

Koska, mä HALUAN vielä pelata ja juosta joskus! :)

Tavoite on siis selvä, sitä kohti mennään.

Tänään lihasten vahvistaminen jatkuu vesijuoksulla.

Se on kivaa muutaman ystävän kanssa.

Ystävien tuki onkin ollut tarpeen viime aikoina, 

koska olen elänyt todella haastavaa aikaa elämässäni.

Olen kaikille heille todella kiitollinen! <3

Kiitos myös kaikille teille, jotka vierailette täällä!

On piristävää lukea viestejänne. <3

Lämpimin terveisin Sanna

Gladioluksien loistoa kelpaa ihastella

Näihin ei vaan kyllästy!

Keräsin erivärisiä gladioluksia kimpuksi sisälle ja ne vaan aina ihastuttavat.

Kasvatan näitä joka vuosi ja koen sen helppona kasvina kasvattaa.

Toukokuun alussa laitan sipulit kasvamaan ämpäriin mullan sekaan.

Silloin jo näen mielessäni sen mitä nyt näette näissä kuvissa. ;)

Siirrän ne kesäkuun alussa kukkapenkkiin, joka on aurinkoisella paikalla. 

Multaa olen muokanut hiekalla hyvin vettä läpäiseväksi.

Penkki kuivahtaa usein kesän aikana, mutta eipä näytä se kukintaa haittaavan.

 

Tänä vuonna mulla oli sellainen sekoituspussi sipuleita.

Mielenkiinnolla olen henäkuusta alkaen saanut seurata, mitä kaikkia värejä sieltä ilmestyykään. :)

"Mikä ihme väri tää oikein on, kun nuput on ihan mustat?"

Nuppujen avauduttua ihastelin samettista, syvän viininpunaista kukkaa! Aivan upea väri!

Kuten tämäkin... Täydellinen väri meidän kuistille.

Maljakossa kukka menestyy noin viikon.

Poistan alhaalta kuihtuneet kukat lähes päivittäin pois ja samalla katkaisen uuden imupinnan.

Olen vienyt kukkia ystäville. 

Ei kestä kauaa, kun vain nappasee kukkapenkistä yhden kukan 

ja laittaa vähän kostuketta varteen.

Mikä sen mukavampaa, kuin nähdä ystävän ilahtuneet kasvot kukan saadessa! :)

Yksi lila kukka oli seassa. Pelkästään sen värisiä mulla kasvoi muutama vuosi sitten. 

Tein niistä kukka-asetelman kipeää aihetta käsitellessä.

Punaisia gladioluksia kukkii tällä hetkellä.

Takana näkyy se meidän lauttasaunaprojektimme. 

Se etenee pikkuhiljaa ja näyttää jo oikein hyvältä. :)

Nyt täytyy joutua arkisiin toimiin!

Toiveikasta torstaita!

-Sanna-

Koristekurpitsa

Koristekurpitsa on aivan ihastuttava köynnöskasvi! :)

Helppo kasvattaa ja hoitaa, 

kasvaa nopeasti, kukkii isoilla, näyttävillä kukilla 

ja lopulta satona jää vielä pieniä erimallisia ja kokoisia kurpitsoja.

Voiko enempää kasvilta toivoa?

Tällaset kurttuset kurpitsat saa minut jostain syystä hyvälle tuulelle. :)

Muotoja ja värejä ei koskaan tiiä kun keväällä toukokuussa laittaa siemenet multaan 

ja pienet taimet alkaa kurotella tukia vasten.

Hauskat kiekurat tarrautuu hyvin tukeen kiinni ja 

näin köynnös pääsee kiipeämään jopa kolmen metrin mittaiseksi.

Kukat kukkivat vain hetken, mutta ovat suuria ja näkyvät kauas.

Tänä kesänä koristekurpitsa on kasvanut todella pitkäksi.

Se on vallannut koko seiväsportin ja kiipeilee jo viereisessä syreenissä,

joka kasvaa postista metrin päässä.

Vielä justiinsa mahtuu kävelemään kasvihuoneeseen. ;)

Ehkä keräilen pian valmiit kurpitsat sisälle, koristeeksi kai. 

Vai voisko niitä syödä?

Onko kukaan maistanut? :)

Syysterveisin Sanna

Terassilla

Terassilla parvekelaatikot on vallannut kesän aikana surfinia ja pieni valkoinen petunia.

Heinäkuun lopun myrskyssä kärsivät pahasti, mutta onneksi sain ne vielä kukkimaan...

Siistimällä ja lannoittamalla.

Pasuunakukan (takana) kanssa en ole oikein päässyt vielä sinuiksi...

Se ei ole kukkinut ollenkaan tänä kesänä, mutta on ihan hyvin kasvanut isommaksi.

Ehkä olen turhan usein unohtanut kastella. ;)

Kiinanruusun kukkimattomuuteen hermostuneena ajattelin kokeilla mitä se tykkää olla kesällä pihalla.

Ensin se kellastutti lehtiä paljon, kun ei ollut tottunut suoraan auringon valoon.

Aluksi suojasin sitä kankaalla, ettei ihan kaikki lehdet pala.

Lannoitin ja kastelin ahkerasti ja iso ruukku helpotti hoitamista...

Niinpä, kymmenen vuoden jälkeen ilmestyi kiinanruusuuni kukka! :)

Muutenkin se on kasvattanut uusia lehtiä ja on oikein virkeän näköinen.

Kannatti heittää se pihalle! :D

Kesällä mieheni teki uuden pyykkitelineen terassille.

Tää toimii oikein hyvin... 

Siinä on oikea korkeus ja mahtuu paljon kuivattamaan pyykkiä sateelta suojassa.

Telineen saa helposti halutessaan pois.

Tässä värissä on jotain. 

Se antaa voimaa ja iloa.

Ottaa vastaan syyskuu ja pimenevät illat.

Terassilla makoilen saunan jälkeen riippukeinussa ja mietin mennyttä kesää.

Siinä se meni, vähän taas erillaisena kuin muut kesät.

Silti ei yhtään sen huonompana.

Tästä kesästä jää varmaan päällimmäisenä mieleen 

akillenjänteen katkeamisesta toipuminen ja lauttasaunan rakentaminen.

Molemmat kyllä jatkuu vielä syksylläkin...

Valoisaa ja tunnelmallista syyskuuta!

Lämpimin terveisin Sanna