Kahvisäkeistä uusi päällinen sohvaan :)

 

Heippa!

Sohvan ja kahvisäkkien kimpussa olen puurtanut viime päivät. 

Kun kerran halvalla säkkejä sai agrimarketista,

niin minähän innostuin päällystämään niillä koko sohvan. :)

Sohva on yli kaheksan vuotta vanha ja tumman sininen.

Olen pitkän aikaa peitellyt sitä kaikenlaisilla vilteillä ja lakanoilla,

kun olen halunnut muuta väriä.

Kahvisäkit olikin sitten oiva keino uudistaa sohvaa.

Muutaman päivän työ ja euroja alle 15.

Juuttisäkkikangas on melko karkea ja

siksi istuinosa tulee varmaankin usein peitettyä täkillä.

Pesin ennen päällystämistä säkit,

sen jälkeen suihkutin niihin huuhteluaine-vesiseosta ja silitin.

Huuhteluaina pehmensi vähän kangasta.

Kymmenen säkkiä tähän projektiin kului.

Käsinompelua metrikaupalla ja koneellakin muutamia metrejä.

Niittaamalla viimeistelin sitten päälliset kiinni sohvaan. 

Tyynyjen päällä on valmiit säkit, jotka on taiteltu sopiviksi.

En ainakaan vielä viittinyt laittaa vetoketjuja,

kun pysyvät hyvin muutenkin paikoillaan.

Pari säkkiä jäi vielä, joten toisesta tulee takkapuille säilytyspaikka 

ja toinen....jää vielä mietintään. :)

Mulla näitä sohvaprojekteja riittää,

kävisköhän seuraavaksi puusohvan kimppuun.

Kukkapenkki on tuolla pihalla puoleksi purettuna,

ehkä mää ensin teen sen loppuun.

Mukavaa keskiviikkoa!

-Sanna-

Tyrnejä, omenoita, vadelmia...

Tervehdys!

Ennen flunssaa tein pieniä syystöitä puutarhassa.

Tyrnit antavat tänä syksynä jo ihan mukavan sadon

ja uusia pikkutaimia on ilmestynyt isompien viereen. :)

Herkullisia omenoita häviää puusta joka päivä. ;)

Pienet ja isommatkin kädet kopuuttelevat puuta toiveikkaana,

jospa kypsä hedelmä tippuisi maahan.

Tulipahan tämäki nurkka tontistamme siistittyä... :)

Vadelmille mieheni teki alkukesästä uuden penkin autotallin viereen.

Siirsin siihen meiltä vanhat vadelmapuskat.

Nyt syksyllä sain muutamia taimia lisää äidiltäni,

jotta sain penkit täyteen kasvamaan.

Autotallin seinustalle teimme oksasilppurilla katetta

ja keskelle laitoimme isot lankut kulkureitiksi.

Pari päivää sitte kuskasin taimien juurille vielä lisää multaa

kun penkki oli painunut kesän aikana.

Saiskohan sitä ensi kesänä jo vähän satoa omista vadelmapuskista?

Kasvimaalla kukkii vielä samettiruusut ja kesäpäivänhatut.

Maissit ovat kasvaneet isoiksi, mutta tähkiä tuskin ehtii ilmaantua.

Tuovatpahan silti kivaa väriä ja ilmettä kasvimaalle.

200 postausta on tullu tehtyä tähän päivään mennessä.
Suuret kiitokset mielenkiinnostanne ja palautteesta!
Olette kaikki lukijat ja vierailijat tärkeitä!
Te annatte voimaa ja iloa mullé niin paljon.

Nyt menen käsitöiden pariin.

Tavataan taas!

Tuliaisia blogitapaamisen emännälle

Eilen saimme viettää ikimuistoisen illan Mallan emännöimässä blogitapaamisessa.

Saimme lämpimän vastaanoton paikalle tultuamme ja

pääsimme suoraan pöytään herkuttelemaan.

Iloinen ja välitön tunnelma laukaisi jännityksen, 

joka ehti matkan varrella tulla lähestyessämme päämäärää.

Vein tuliaiseksi ja kiitokseksi gladioluksen, joita olen kasvattanut puutarhassani.

Toinen tuliainen oli mustikka-raparperihillo, jota olen keitellyt tällä viikolla,

mehustuksen lomassa.

Suuri kiitos Mallalle tapaamisen järjestämisestä ja lämpimästä vastaanotosta! 

Kiitos myös Hannelelle, kun houkuttelit minut mukaan!

Tänä aamuna ainaki yritin pirteänä toimia kampaajana ystävälleni.

Toispuoleinen kampaus  hiuksissaan hän lähti juhlimaan siskonsa häitä.

Iloisin terveisin Sanna

Tarina rakkaudesta -tilkkutäkki

Tilkkutäkki tytölleni on syntynyt monenlaisten tunnemyllerrysten keskellä. Kuten olen aiemminkin kertonut, puran tunteitani tekemällä käsilläni jotain tai sitten liikkumalla. Tässä olen työstänyt rakkautta ja kaikkea siihen liittyvää. On mielenkiintoista huomata kuinka tunteet ohjaavat työskentelyä ja työ syntyy kuin itsestään ilman suurempaa suunnittelua. Olen myös huomannut sen, että "parhaimmat" työt syntyvät juuri näin.

Tässä on käytetty norjalaista tilkkutekniikkaa ja aplikoituja kuvia alike- ja päällikeompelulla.  Tikkaukset tein käsin samalla kiinnittäen vanun kankaiden väliin. Vielä jäi vähän harkintaan tarvitseeko lisää tikkauksia, jotta vanu pysyisi paikoillaan kulutuksessa. Tämä on ensimmäinen tilkkutäkkini kankaasta, joten mulla ei kovinkaan paljoa kokemusta. Jos sinulla on vinkkejä, niitä otetaan mielellään vastaan. :)

Tilkkutyökirjassa oli ehdotus, että jokaiseen työhön olisi hyvä laittaa kenelle se on tehty, työn nimi, kuka on tehnyt ja päivämäärä. Näin vuosienkin päästä tilkkutäkin mukana kulkee tieto eteenpäin. :)

Joskus kuvat selkiyttävät tunteita ja tämä täkki onkin syntynyt juuri sen takia, kertoen tarinaa minun ja mieheni rakkaudesta. Kaikilla kuvilla ja väreillä on tässä tarkoituksensa. Mietin kerronko itse tarinamme vai kerrotko sinä meidän tarinamme näiden kuvien avulla, millainen se voisi olla. Olisi mielenkiintoista lukea teidän ajatuksia, mitä tilkkutäkin kuvat ja kokonaisuus herättävät. Otatko haasteen vastaan? ;)

Tytön huoneen sisustaminen etenee pikkuhiljaa, nyt näyttää jo oikein kivalta kun on oikeanlainen päiväpeitto sängyssä. Lähes kaikki kuvassa näkyvät ovat itse valmistamistamiani tai tuunattuja. Siskoni kertoikin minulle, että tälle harrastukselle on nimikin; Homing. Muoti-ilmiö kuulemma, jota olen harrastanut koko aikuisikäni. Tuntui vähän hauskalta...nytkö tää on muotia! Minä kun olen tehnyt sitä siksi että pidän kierrätyksestä, käsillä tekemisestä ja haluan usein "omanlaisen" ilmeen ja vielä siksi ettei mulla ole kotiäitinä kovinkaan paljoa rahaa käytettävissä sisustukseen. Ilmiöön kuuluu myös   kotiin ja sosiaalisuuteen liittyvät asiat, esim. laitetaan porukalla ruokaa, pelataan pelejä, yhdessä oleminen ja tekeminen.

Leppoisaa ja rakkauden täyteistä sunnuntaita!

Prinsessalle oma pesä

 Tämä pieni huone oli alunperin suunniteltu vaatehuoneeksi, jossa on vain yksi pieni ikkuna. Tyttö kuitenkin halusi  tämän huoneen itselleen, ehkä juuri tuon pesän takia. :) Siihen olen nyt tehnyt prinsessan lukupesää.

Huoneen teema on lähtenyt maalatusta omenapuun oksasta. Teeman mukaiset värit vaaleanpunainen, vihreä ja valkoinen helpottivat tilkkukankaiden valintaa.

Tilkkutyön aloitin jo syksyllä, kun stromsön innoittamana kokeilin norjalaista tilkkutekniikkaa. Se jäi sitten jouluaskareiden takia hetkeksi odottamaan parempaa aikaa. Tykkään tästä tekniikasta kovasti, koska siinä ei tarvitse olla niin tarkka saumojen kohdilleen osumisen kanssa. Tein tilkuista  vanhan patjan päälle päällisen, jonka voi tarvittaessa pestä.

 Päällisen toisella puolella on luonnonvalkoinen samettikangas. Siihen kirjoin samettilangalla ja ompelukoneella isoja kukkakuvioita. Samettikangas tuntuu mukavan pehmoiselta.

Jos joskus värikäs tilkkupäällinen kyllästyttää voi patjan kääntää toisinpäin ja saa siten vaaleampaa ja rauhallisempaa tunnelmaa.

Tämän sisälle kätkeytyy vieraspeitto, jota tarvitaan kun  yövieraita tulee kylään. Muina aikoina se toimii selkänojana lukupesässä. Päällinen on tehty samettikankaasta, jonka keskelle on ommeltu puuvillakangasta. Siihen olin ennen sitä aplikoinut koneella Dreams-tekstin ja linnun. Pitsit viimeistelevät päällisen.

Kukkakokeiluja tein siskoni innoittamana. Hän teki juhlapukuunsa tosi kauniin kukan ja pitihän sitä itsekin kokeilla millaisia kukkia saan aikaseksi.

Terälehtien reunat olen sulattanut kynttilän liekin lähellä. Tämä onnistuu vain sellaisista kankaista, jotka sulavat. Käytin vanhaa verhokangasta ja tilkkuja. Lehtien kohdalla tuottikin vähän hankaluuksia, kun brodeerauksessa käytetyssä langassa onkin puuvillaa, joka alkaa helposti palamaan, eikä sula. Vihreän kankaan tilkut on tytön juhlamekosta.

Kukkia tehdessä tuli ajatus köynnöksestä... aivan kuin kukat jatkuisivat seinämaalauksesta. Köynnöksen kukat ovat vaan vähän isompia ja kirkkaamman värisiä. Köynnöksen varsi on virkattu ketjusilmukoilla ja sen sisälle pujottelin rautalankaa, jotta köynnöstä saisi muokattua haluamaani asentoon. Valkoiset verhot ovat vauvan sänkykatoksen verhot ja sopivat mielestäni täydellisesti tähän. Muistaakseni ompelin nuo verhot tytölleni hänen ollessa vielä mahassa. :) Hyvä kun on käyttöä edelleen.

Prinsessakin halusi ommella jotain ja katseli Tilda-kirjaa, löytyiskö sieltä jotain sopivaa. Kruunuun hän ihastui ja minun avustamana hän ompeli sen itse. Kuin kruunuksi lukupesälle! Sopii todella hyvin pesään.

Tytön huoneen sisustaminen jatkuu vielä, kun suunnitelmissa on tilkkupäiväpeitto ja ilmoitustaulu. Aikataulua näille ei ole...sitten kun inspiraatio iskee. Yleensäkin annan "tuulen kuljettaa" itseäni ja teen sitä mikä milloinkin tuntuu parhaimmalta. Kuitenkin luotan siihen että jossain vaiheessa toteutan ne suunnitelmat jotka pitääkin. Toisinaan ne matkan varrella kyllä muuttuu... ;)

Iloista keskiviikkoa!