Virkattu muistojen räsymatto

Kaappeja siivotessa löytyy kaikenlaista poistettavaa,

 kuten kuluneita lakanoita, pussilakanoita ja tyynyliinoja.

Revin ne matonkuteeksi ja virkkasin matoksi.

Muistojen matossa on meidän häälahjaksi saatuja pussilakanoita,

 pienten lasten lakanoita,

vuosien takaa tutuksi tulleita kuvioita. 

Virkatessa kätkin mattoon ne parhaimmat ajatukset, ihanimmat muistot.

 Raskaista muistoista halusin luopua.

Vanhan on hyvä saada uusi muoto.

Niin kuin elämässäkin.

Elämä muuttuu ja uudistuu.

Ihmiset sen mukana, elämänvirrassa kulkiessa.

Vanhasta luopuessa tekee tilaa uudelle.

Lapset kantavat minunkin elämää mukana, 

omissa muistoissaan ja kokemuksissaan.

Toivottavasti he ovat saaneet oikeanlaiset eväät elämäntielle.

Kukin juuri hänen elämään tarpeelliset.

Tänään lähti meillä nuorimmainen eskariin ja koti on hiljainen.

Ajatukset ovat tässä hetkessä. 

Siinä, kuinka viiden koululaisen matka jatkuu.

Saattelen lapsiani heidän elämän matkan alussa.

He ovat minulla hetken lainassa, kunnes rientävät omaan, itsenäiseen elämään.

Askel kerrallaan minun on äitinä luovutettava heidät elämän kannateltavaksi.

Lukukauden alkaessa huomaan pysähtyväni ajattelemaan 

kuinka nopeasti vuodet vierii ja lapset kasvaa.

Suojeltua koulutietä kaikille lapsille ja nuorille!

-Sanna-

Lastenhuoneen uudistusta

Kylläpäs kesti mulla pakollinen tauko vähän turhan kauan. 

Mutta nyt on taas oma kone toiminnassa ja voin jatkaa juttujani täällä blogissa.

Kiitos kun olette jaksaneet odottaa. :)

Lastenhuoneen uudistus tapahtui talvella, nämä kuvat on siis otettu pari kuukautta sitten.

Kalusteisiin maalailin pirteää turkoosia, sänky vähän vaalennettuna.

Tuolin löysin kirpparilta ja musta väri sai peittyä myös turkoosilla. 

Tässä nurkassa asustaa kohta viisivuotias poika, nuorimmainen.

Toisessa nurkassa asustelee ainokainen tyttömme. 

Vielä kelpaa 11-vuotiaalle vaalenpunainen.

Peilin hän sai joululahjaksi ja tekstiilit on mun tekemiä käsitöitä.

Uskollinen unikaveri Eveliina-pupu on odottelemassa tyttöä unille 

ja antamassa jokainen ilta sitä turvaa, mitä on äitin kautta siihen "tallennettu" vuosien varrella. ;)

Eveliina-pupu tietää kaiken ja kuuntelee kaiken.

Kukkaköynnös kiemurtelee sängynpäädyssä 

ja sydän muistuttaa kaikkein tärkeimmästä, Rakkaudesta.

Vielä vähän aikaa hän, tyttömme, on pieni ja katselee peilistä itseään lapsen silmin.

Pieniä merkkejä on jo siitä että lapsen mieli alkaa muuttumaan ja nuoruus lähestymään.

Siihen samaan kasvuun joutuu mukaan itsekin, tytöstä pikkuhiljaa alkaa kasvaa aikuinen.

Ei aina niin helppo tie, silti täysin välttämätön.

Voi, kuinka ymmärrän että juuri nyt, tällä hetkellä hän tarvitsee äitiään ja rakkautta paljon.

Tukemaan siinä kasvussa jonka jokainen nainen on joskus käynyt. 

Muistutan samalla itseäni,

 Se riittää mitä olen, 

Se riittää mihin pystyn, 

Riittää että Rakastan.

Valoisia kevätpäiviä!

Lämpimin terveisin Sanna

Leikkimökin sisustamista

Mulla kaikki asiat tapahtuu tänä kesänä hitaasti, mutta ei haittaa. :)

Sateesta huolimatta menin leikkimökkiin vähän siivoilemaan ja kuvaamaan.

En halunnut kastella itseäni keräämällä kukkapenkeistä kimppua,

joten katkaisin yhden gladioluksista pöydälle pötköttämään.

Seinäpaneelit  on jämätavaraa, samoin kattopaneelit.
Kattopaneelit sain  veljeltäni,  jolla oli jäänyt joltain työmaalta pätkiä. 

Vielä sopiva käsittelyaine pensseleineen mukaan. Olipahan helppo homma. :)

Mökin rakentamisen ideana on ollut että, mahdollisimman paljon tehdään kierrätysmateriaaleista.

Uutta on kuitenkin verhokangas...

Halusin tietynlaista ja kirpparilta sitä etsiessä olisi voinut mennä paljon aikaa.

Verhot on ommeltu virkattuun pitsiin kiinni  ja niin ne oli helppo pujotella paikoilleen.

Näin "ruma" vaijeri ei näy juuri ollenkaan. :)

Haapapöllistä mies kokeili tuolin tekoa.

Lapsille tämä on erityisen mieluisa istuin.

Mun ehdotuksesta (olin nähnyt jossain kuvassa) hän kokeili myös tällaisia jakkaroita ja näistä mää niin tykkään!

Kuoren väri hiottuna on just sama kuin katossa.

Haluaisin vähän isompia samanlaisia sisälle takan eteen. :)

Pöydän mieheni teki mäntypelekasta ja haapapöllistä. 

Käsittelin kannen mehiläisvahalla, jotta lika ei niin tarttuisi.

Liinan kangas on kirpparilöytöjä.

Hyllyn tein itse. Silloin tais olla vielä jalka paketissa, kun tuota värkkäilin.

Tähän alle mulla on tarkoitus tehdä tiskipöytä.'

Allaskin (Emalivati) on valmiina oottamassa, kunhan pystyn paremmin toimimaan ja saan aikaseksi.

Pienet kattilat, pannut, vuokat ja aterimet ovat kirpparilta.

Nämä kivat ruusuiset sopii sisustukseen vaan niiin hyvin! :)

 

Pöydän ääreen mahtuu monta pientä leikkijää. 

On kiva seurata mitä kaikkea ne jo nyt on keksinyt.

Muun muassa pyykkinaru on ilmestynyt mökistä puunoksaan 

ja siellä roikkuu harsoja ja luutuja. :)

 

Gladiolukset on mun suosikki kukkiani.  Kasvatan niitä joka vuosi.

Tänä vuonna mulla on kaikkia erivärisiä, mielenkiinnolla odotan minkä värisiä sieltä vielä tulee. 

Tämä  väri on yksi parhaista!

Iloa elämään saa paljon kukkien kautta. :)

Hyvää viikonloppua sinulle!

Lämpimin terveisin Sanna

Kasvihuoneessa

Raparperilaatat johdattaa kasvihuoneeseen...

Koristekurpitsaportin läpi.

Seuraavaksi tervehtii mustasilmäsusanna oven pielessä.

Sisällä kasvaa hiekassa kasvihuonekurkku.

Avomaakurkku kiipeilee kohti kattoa tangon päälle.

Pihvitomaatit kasvaa kasvamistaan...

suuriksi jättiläistomaateiksi. :)

Paprikan kasvatus on kokeilussa eka kertaa, hiekassa sekin ja hyvin näyttää viihtyvän.

Kiitos siskon hyvien kasvatusohjeiden.

Eli kukkia kannattaa poistaa, vaikka ne niin kauniita onkin.

Sokeriherne ruukusta kiipeilee kukkajalkaa pitkin.

Vieressä ruukuissa myös kasvaa persilja, tilli ja basilika.

Yrteistä ei paljoa ole jäljellä...
"Äiti, saadaanko me tehdä salaattia kaikesta syötävästä mitä pihalta löytyy?"
Eihän niitä raski kieltää. :)
Istun usein tuolilla ja nautin kasvihuoneen tunnelmasta.
Vehreydestä, tuoksuista, mehiläisten pörinästä, pienistä makupaloista...

Pystyn jo aika hyvin kävelemään tuota pientä mäkeä ylös, kun poistun kasvihuoneesta.
Aluksi se tuotti ongelmia jalan kanssa, piti mennä sivuttain. ;)

Nyt lähden pakkailemaan.
Viikonlopuksi vaunu matkaa jonnekin, katotaan nyt mihin se meidät vie.

Ihanaa, leppoisaa viikonloppua ja Aurinkoisia päiviä!
Terveisin Sanna

Keväinen tilkkutäkki ja vilkasta elämää

Heippa!

Kiitos kaikista viesteistä ja vierailuistanne! <3

Voisin nyt hetken huokaista ja todeta että onneksi vähän aikaa löytyy tännekin. 

Mulla on takana todella tapahtumarikas kuukausi 

ja se näkyy siinä etten ole ehtinyt tänne blogimaailmaan juuri ollenkaan.

Olen aloittanut työt, järjestellyt päivähoitoa, tehnyt näyttösuunnitelmaa, opiskelen nyt kaksi iltaa viikossa...

Nämä kaikki kodin- ja lastenhoidon lisäksi ja itsestänikin yritän huolehtia

liikunnan lomassa ainakin kahtena iltana viikossa.

Nyt vähän helpottaa, kun näyttö on ohi, 

eikä tartte kaikkea vapaa-aikaa istua tietokoneen ääressä kirjoittamassa. :)

Käsitöitä olen jonkin verran silti ehtinyt tekemään. 

Tämän keväisen värisen tilkkutäkin tein kummipojalle synttärilahjaksi.

Vanhoja kankaita varastosta ovat lähes kaikki, vihreä pallokangas on uusi.

Väritykseltään täkki sopii hyvin kummipojan huoneeseen. :)

Lyhensin veljelleni verhoja ja siitä jäi palasia...

Hänellä oli synttärit seuraavana päivänä,

joten keksin että saiskohan niistä palasista sohvatyynyn päällistä.

Tuossa on siis neljä eri palasta ja valkoisen nauhan ompelin sauman kohdalle. 

Vanhan tyynyt pienensin sopivaksi ja siihen ompelin pikaisesti päällisen 

valkoisesta kangaskassista jotka maksavat kaupassa alle euron.

Ei menny kauaa tuon ompelemisessa ja

veljeni oli iloinen saadessaan samanlaisen tyynyn kuin on verhotkin.

Viikonloppuna tein yhden kampauksen.

Loivaa kiharaa sikin sokin... 

Opiskelut tulevat viemään vielä muutaman viikon paljon aikaa, sitte helpottaa siltä osin.

Muutamana oikein haastavana päivänä olen miettinyt että 

onkohan tässä mitään järkeä yrittää viiden lapsen äitinä opiskella ja samalla käydä  töissä!

Mutta nautin työstäni, saan käsityöopettajana hyödyntää taitojani ja samalla olla nuorten kanssa tekemisissä.

On ihan mielenkiintoista opettaa omaa poikaa. ;)

Opiskeluissa on ollut enemmän töitä,  kun näyttö piti saada viime perjantaina suoritettua.

Atk-koulutus jatkuu vielä kolme viikkoa, sen jälkeen jää yksi ilta viikossa vapaaksi. 

Joten ennen hiihtolomaa jo helpottaa ja ehkä käsitöillekin riittää sitten enemmän aikaa.

Aurinko paistaa nyt niin kauniisti ja houkuttelee ulos...

Mutta sinne en ehdi, vaan alan valmistelemaan lähtö tuunaus-värkkäyskerhon pitoon 

ja sen jälkeen koko illaksi opettelemaan wordin ja excelin saloja.

Nautitaan auringosta ja lumesta!

 Terveisin Sanna

Tilkkuja...

Hei!

Olen viihtynyt tilkkutöiden parissa.

Yhteensopivista kankaista on hauskaa koota kuin palapeliä.

Tässä siskon tyttövauvalle peitto.

Näin myöhällä ei oikein ajatus luista mitä kirjoittaisi...

Mutta jospa kuvat kertoisivat nyt enemmän kuin sanat! ;)

Tänään kävimme katsomassa kuukauden ikäistä vauvaa ja samalla vein peiton hänelle. 

Uusi täkki on tuolla viimeistelyä vaille valmis...

Ehkä siitä kuvia seuraavaksi.

Hyvää sunnuntaita!

-Sanna-

Havukransseja

Havukranssit saivat tänään koristuksen päälleen.

Pohjat olin tehnyt alkuviikosta.

Tämä kranssi on tulee meidän ulkooveen...

Kunhan tekolumet ensin kuivuvat.

Rautalankasydämiä koristeena.

Tämän kranssin vien tänään kiitokseksi siskolleni ulkosaunan lainasta. 

Ystävälle järjestämme kivan illan yllätyksenä, ettehän kerro hänelle mitään!

Todennäköisesti hän ei ehdi vierailemaan ainakaan tänään blogissani, joten yllätys pitäisi onnistua. :)

Leppoisaa lauantai-iltaa!

Lämpimin terveisin Sanna

Yhdessä tekemisen iloa! :)

Viikko on vierähtänyt taas vauhdilla, kun päivät on täyttynyt monenlaisista puuhista ja töistä.

Viime viikonloppuna olimme mökillä siskojen ja veljien puolisoiden kanssa,

yhteensä kymmenen naista ja lisäksi yksi ihan pikkuruinen, kuukauden ikäinen tyttövauva.

Jos vähänkin kuvittelette että  siskoissa on samaa verta kuin minussakin, 

niin mitähän siellä mökillä puuhaillaan? ;)

Kaikenlaisia käsitöitä, jokainen omalla tavallaan!

Vähän liikuntaakin, mm. hauskoja hyppykuvia otimme pakkasessa auringon paistaessa.

Ja siihen vielä hyvää ruokaa ja herkuttelua, puheen pälpätystä.

Todellista naisenergiaa oli kyllä ilmassa ja 

niin hauskaa, että mulla ainakin oli kyljet kipeänä nauramisesta! ;)

Sitten kuvia kättemme töistä...

Vanhoista räsykuteista pitsimattoa oman mielen mukaan.

Valmiin ohjeen mukaan valmistui kaunis pitsimatto.

Tästäkin tulee matto, kuteet vaan loppui kesken.

Palasia taitaa tulla koko mattoon 15-18kpl, jotka kasataan yhteen, 

ehkä jokin pieni virkattu palanen tulee väleihin.

Yksi maton aloitus jäi kuvaamatta, mustasta trikoosta alkoi valmistua myös pitsimatto.

Eri sävyissä virkattuja kaulahuiveja, jotka vielä huovutetaan.

Kukka laukkuun koristeeksi.

Lapasia neulottiin myös, yhdet jäi kuvaamatta.

Rautalankakranssin vääntämistäkin kokeili yksi mun siskoista.

Ehkä vähän innostui liikaa polkemaan kasaan sitä, 

kun mä videokuvasin sitä touhua, enkä huomannut rajoittaa siskon innostumista! ;D

Onneksi rautalankaa on helppo muokata takaisin haluamaansa muotoon.

Mä vääntelin sydänkoristeita rautalangasta,

neuloin säärystintä ja tuubia.

Jälkimmäisistä kuvaa myöhemmin, kun valmistuvat.

Mietin että jotain tästä vielä puuttuu...

Kaksi teki langasta palloja kuuseen,

vesi-ilmapallon päälle kieritetty valkoista lankaa ja se uitettu vesi-liimaseoksessa.

Voi olla etten ihan kaikkia käsitöitä muista, mutta paljon siellä tapahtui

ja mökki oli kyllä sen näköinen että kymmenen naista siellä värkkäilee. :)

Kiitos vielä kaikille osallistujille ja taidamme ottaa vuoden päästä uudestaan...

Ellei jo aiemmin!!

Toivottavasti sitten pääsee äitikin mukaan. :)

Touhukasta viikonloppua teille kaikille vierailijoille!

-Sanna-