Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvihuone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvihuone. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. marraskuuta 2013

Kuulumisia


Pitkän tauon jälkeen tervehdys Toukokalliolta!!
Viimeisin päivitys oli kasvihuoneen edustasta ja porttisuunnitelmista, 
joten laitan nyt kuvan valmiista portista.



Mitä minulle itselleni kuuluu?
Blogimaailmaan ei riitä aikaa. 
Toisinaan se harmittaa...kunnes hyväksyn sen omaksi valinnaksi.

Olen opetellut elämään niin, ettei elämässä ole pakkoja ja kiireitä.
Siksi joitain asioita ja tekemisiä jää pois, osittain tai kokonaan. 
Ne ovat tietoisia valintoja sen mukaan, mikä on tällä hetkellä tärkeintä.

Olen töissä, opistossa Erityislinjalla avustajana. 
Aloitin elokuun lopussa.
Samoihin aikoihin aloitin Hyvinvoinnin valmentajan koulutuksen.
Siihen kuuluu lähiopetus viikonloppuja ja etäopiskelua.
Se on jotain sellaista mistä innostuin, se on todella oma juttu.
Saan koulutuksesta todella paljon elämääni ja haaveilen, 
että voisin hyödyntää koulutuksen oppeja tulevaisuuden työssäni.
Kun kotona on viisi kasvavaa lasta, 6-17-vuotiaita,
 joutuu jotain, mitä ennen on ollut elämässä, jättämään nyt pois.
Siksi blogi on jäänyt.
Kiitos teille, jotka kuitenkin  olette täällä vierailleet!

Kiire, 
sen olen halunnut pois elämästä.
Olen saanut tilalle sen, että pidän siitä mitä kulloinkin teen.
Keskityn siihen mitä teen.
Kiire poistui elämästä, 
kun on läsnä siinä hetkessä missä elän ja olen.
Läsnäolosta on tullut tärkeimpiä asioita, joita opettelen.
Elämää Tässä ja Nyt.

Mitä olen tietoisella valinnalla saanut elämääni?
Levollisuutta,
tyytyväisyyttä, 
iloa,
selkeyttä,
arvojen mukaista elämää,
aitoja ystäviä ja ihmissuhteita,
Kiitollisuutta.

Ne tulee ensimmäisenä mieleen. 
Mistä jouduin/joudun luopumaan?
Jatkuvasta tekemisestä,
liiasta tavarasta,
suorittamisesta,
levottomasta mielestä,
sekavasta tunnemaailmasta,
vähemmän tärkeistä asioista,
haastavista ihmissuhteista,
pätkätyöstä...

Niin, matka jatkuu,
kohti enemmän itseni näköistä elämää.
Tärkeintä ei ole enää se mitä teen, vaan se kuka olen.
Millainen olen muille.
Mitä valintoja teen.
Rakastanko vai pelkäänkö?

Elämä on muuttunut paljon.
Parempaan, levollisempaan elämään.
Siksi tällä matkalla haluan olla.
Tietoisempaan elämään, 
Hyväksyen sen hetken sellaisena kuin se on.

Tässä hetkessä kaikki on hyvin.

Toivon Valoa pimeyden keskelle!
Lämpimästi ajatellen Sanna


maanantai 19. elokuuta 2013

Kasvihuoneen edusta uusiksi


Kasvihuoneen edustalla olevat puurakenteet olivat lahonneet.
Ongelmana siinä oli myös se, että talvella routa nosti kävelyliuskan puulavoja 
ja tämän vuoksi ovea ei pystynyt aukaisemaan ja sulkemaan.

Nyt olen sitten alkanut uusimaan, kun on vielä sopivasti aikaa, 
ennen kuin työt alkaa.

Purin vanhat puurakenteet pois. Kävelyliuskat pesin puhtaaksi ja tervasin. 
Niitä ei tarvitse uusia kokonaan, koska painekyllästetty puu on kestänyt hyvin.

Lapioin kaikki vanhat mullat pois. 
Laajensin vähän reunuspenkkejä, ihan sen takia,
 että ruohonleikkuu olisi sujuvampaa tuosta kohdasta.

Mulla on ollut aina tavoitteena tehdä puutarhasta mahdollisimman helppohoitoinen.
Helppohoitoisuutta haen nyt sillä, että laitan pohjalle suodatinkankaat ja hiekan. 
Ehkä täytän laatikotkin hiekalla, ainakin osittain.



Laatikoiden reunukset rakensin nyt paksummasta puusta 
ja tervasin pidentääkseen niiden kestävyyttä.

Tänään edusta näyttää tältä, karkeasti reunukset paikoilleen asennettuna.



Nyt on aika istahtaa kasvihuoneen sisälle miettimään, 
millaisen köynnöskaaren tuohon rakennan...

Tuon järeän puutuolin on mieheni tehnyt pihaltamme myrskyssä kaatuneesta puusta.
Pidän paljon tuolin muodosta.

Toivottavasti sade on lakannut, niin pääsen jatkamaan. :)
-Sanna-

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Maukasta puutarhan satoa


Jättiläiskurpitsan kukka paistattelee auringossa...



ja avomaakurkun kukat samoin, ikkunalasien alla.


Lämmin alkukesä on ollut hyvä tomaatille ja kurkulle.
 Satoa olemme saaneet syödä jo kuukauden ajan.


 Kirsikkatomaatti on erityisen maukasta.
Niitä tulee naposteltua vähän väliä puutarhassa puuhastellessa.




Erikoisen mallinen paprika.
 Mikähän lie syynä muotoon?
 Kaikki muut on ihan normaalin mallisia.


Luomukasviksia monenlaisia on ruoassamme  joka päivä.
Omasta kasvihuoneesta tai kasvimaalta poimitut herkut saa arvostamaan vielä enemmän luomuruokaa.
On maku vaan niin erilainen.  Täyteläisempi.
Luomutilalta kävin keräämässä mansikatkin, kun itsellä ei ainakaan vielä ole niitä.
Kieli meinas mennä mukana mansikoita maistellessa. :)



Vadelmapenkit omalla pihalla on tuottanut todella hyvin tänä vuonna.
Muutama vuosi sitten perustettu penkki on aurinkoisella paikalla.


Pakasteeseen on säilötty koko perheen voimin viinimarjoja, mehuja, mansikoita, mustikoita ja vadelmia.
Mies muistutti mua, että jättäisin tilaa myös hirvenlihalle, jota saadaan syksyllä.
Mä kyllä arvelen, että me ehditään ennen sitä tyhjentää pakastinta aika paljon...

Hedelmät onkin nyt saanut pysyä kaupassa,
 koska marjoista saa tuoreeltaan hyviä ravinteita, joita ihminen tarvitsee.
Lapset ovat onneksi oppineet syömään monipuolisesti erilaisia marjoja ja kasviksia.
Ja opettelevat itse tekemään kiisseleitä ja salaatteja. :)

Puutarhassa olen tehnyt sellaista siistimistyötä.
Pensaiden juurille katetta, kukkapenkeistä rikkaruohoja pois, kivetyksiä vähän uusiksi.
Uusiakin projekteja suunnitelmissa.
Aika näyttää toteutuuko ne.

Nautitaan nyt vielä makoisista tuoreista mausta.
Syksyn tuulahdus tuntuu jo.

Onnittelut vielä kaikille kaimoilleni, nimipäivän johdosta!

Terveisin Sanna

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Kasvihuoneessa tomaattia, kurkkua, paprikaa...


Kasvihuone on minulle latautumisen paikka.
Siellä saa seurata kasvunihmeitä. 
Napostella suupaloja.
Rauhoittua vaan ja olla. 
Oleminen on ihanaa,
levollista.


Kuvat ovat muutaman viikon takaisia. 
Tosi aikaisin alkoi raakileita tulla 
ja nyt kun kirjoitan, useita tomaatteja on jo kypsynyt.


Pensastomaatti on hyvä isompien tomaattien edessä.
Yleensä kypsyvätkin ensimmäisenä.


Ensimmäistä kertaa kokeilen jalopenopaprikaa. 
Kesän mittaan tulen näkemään, kuinka se menestyy hiekassa viljeltynä.




Koskaan tästä kasvihuoneesta ei olla syöty niin aikaisin kurkkua, kuin tänä vuonna.
Taisi alku kesän hellejakso laittaa hyvään kasvuvauhtiin kasvit.



Avomaakurkku kasvaa sinkkiämpärissä.



Ruukuissa kasvaa persiljaa, tilliä, valkosipulia ja basilikaa.
Ilolla olen seurannut kaiken kasvamista.

Tänä aamuna herätessäni ruokapöydässä odotti kaksi salaattiannosta. 
Minulle ja miehelleni.
10-vuotias poika oli kerännyt kasvihuoneesta ja puutarhasta kaikenlaista syötävää 
ja tehnyt niistä salaattia.
Malttamattomana odotti milloin heräämme. 
Ihana, rakas poika!

Toivon että pystyn lapsilleni opettamaan sen,
 kuinka omasta puutarhasta ja viljelmistä voi nauttia ja iloita.
 Ja sen että saadakseen satoa pitää tehdä sen eteen töitä.
Se työ tehdään ilolla, ei pakolla. :)

Maukkaita kesäpäiviä!
-Sanna-


lauantai 3. syyskuuta 2011

Koristekurpitsa


Koristekurpitsa on aivan ihastuttava köynnöskasvi! :)
Helppo kasvattaa ja hoitaa, 
kasvaa nopeasti, kukkii isoilla, näyttävillä kukilla 
ja lopulta satona jää vielä pieniä erimallisia ja kokoisia kurpitsoja.
Voiko enempää kasvilta toivoa?


Tällaset kurttuset kurpitsat saa minut jostain syystä hyvälle tuulelle. :)





Muotoja ja värejä ei koskaan tiiä kun keväällä toukokuussa laittaa siemenet multaan 
ja pienet taimet alkaa kurotella tukia vasten.
Hauskat kiekurat tarrautuu hyvin tukeen kiinni ja 
näin köynnös pääsee kiipeämään jopa kolmen metrin mittaiseksi.



Kukat kukkivat vain hetken, mutta ovat suuria ja näkyvät kauas.


Tänä kesänä koristekurpitsa on kasvanut todella pitkäksi.
Se on vallannut koko seiväsportin ja kiipeilee jo viereisessä syreenissä,
joka kasvaa postista metrin päässä.
Vielä justiinsa mahtuu kävelemään kasvihuoneeseen. ;)

Ehkä keräilen pian valmiit kurpitsat sisälle, koristeeksi kai. 
Vai voisko niitä syödä?
Onko kukaan maistanut? :)

Syysterveisin Sanna

torstai 28. heinäkuuta 2011

Kasvihuoneessa


Raparperilaatat johdattaa kasvihuoneeseen...


Koristekurpitsaportin läpi.


Seuraavaksi tervehtii mustasilmäsusanna oven pielessä.


Sisällä kasvaa hiekassa kasvihuonekurkku.


Avomaakurkku kiipeilee kohti kattoa tangon päälle.


Pihvitomaatit kasvaa kasvamistaan...


suuriksi jättiläistomaateiksi. :)


Paprikan kasvatus on kokeilussa eka kertaa, hiekassa sekin ja hyvin näyttää viihtyvän.
Kiitos siskon hyvien kasvatusohjeiden.
Eli kukkia kannattaa poistaa, vaikka ne niin kauniita onkin.


Sokeriherne ruukusta kiipeilee kukkajalkaa pitkin.
Vieressä ruukuissa myös kasvaa persilja, tilli ja basilika.


Yrteistä ei paljoa ole jäljellä...
"Äiti, saadaanko me tehdä salaattia kaikesta syötävästä mitä pihalta löytyy?"
Eihän niitä raski kieltää. :)
Istun usein tuolilla ja nautin kasvihuoneen tunnelmasta.
Vehreydestä, tuoksuista, mehiläisten pörinästä, pienistä makupaloista...



Pystyn jo aika hyvin kävelemään tuota pientä mäkeä ylös, kun poistun kasvihuoneesta.
Aluksi se tuotti ongelmia jalan kanssa, piti mennä sivuttain. ;)

Nyt lähden pakkailemaan.
Viikonlopuksi vaunu matkaa jonnekin, katotaan nyt mihin se meidät vie.

Ihanaa, leppoisaa viikonloppua ja Aurinkoisia päiviä!
Terveisin Sanna


maanantai 6. syyskuuta 2010

Puutarhassa

Heippa!
Vilkkaan päivän päätteeksi pieni katsaus puutarhaan.
Kasvihuoneen edustalla kasvaa samettiruusut ja tomaattia,
rönsyilevät joka suuntaan
ja tukia saa laitella ettei oviaukko mee tukkoon.


Tiiättekö, mää en oo nähny montaakaan kypsää tomaattia?
Kypsyviä kyllä, kuten kuvassakin näkyy
ja sitten ne vaan katoaa??!!
Siellä taitaa käydä joku. 
Lapsille laitettiin vähäksi aikaa porttikielto kasvihuoneeseen,
jotta vanhemmatkin joskus saisi maistella. :)

Ovenpielessä kasvaa mustasilmäsusannaa, 
kiipeilee jo kattoon asti.

Ja kukkii ihanasti! :)

Talon portailla kukat jo vähän ränsistyneet, 
mutta kukkivat vielä,
joten syysistutukset saa odottaa.

Suikeroalpipallo on kasvanut kivasti kesän aikana.
Melko vähän kukkia on kerralla, muutama kuitenkin.

Portissa kiipeilee kelloköynnös ja valkoinen tuoksuherne.
Itse kasvatetut petuniat ovat kukkineen heinäkuun alusta alkaen.
Ehkä ens kesänä aloitan niiden esikasvatuksen vähän aikasemmin.

Huh, kun olen uurastanut tänään.
Tehnyt jotain mitä koskaan aikasemmin en ole tehnyt.
Siitä sitten kerrotaan kunhan on valmis! ;)

Aurinkoista viikkoa!
-Sanna-

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Hiekkaviljelyä ja hyötykasveja

Hei kaikille ja kiitos kun muistatte minua viesteillä. Ne piristävät päivääni!
Pitkään odotettu sade saapui juuri tänne ja onkin aikaa olla hetki koneella.
Lämpimiä kesäpäiviä onkin ollut jo useita ja aika kuluu pihalla kaikenlaista puuhaillen.
Kasvihuoneessa kasvaa avomaankurkku sinkkisankossa ja laitoin sen roikkumaan katosta Risusydämen vinkin mukaan. Näin kurkkujen pitäisi säilyä puhtaina.

Muutamia pieniä kurkun alkuja on ja kukkia ilmestyy koko ajan lisää. :)
Valkoinen lobelia kukkii kurkun kaverina vieressä.

Viime vuonna tein neljällä tomaatin taimella hiekkaviljelykokeilun ja sen kokemuksen perusteella uskaltauduin laittamaan nyt kaikki tomaatit kasvamaan hiekkaan. Jännittyneenä olen seurannut kuinka lähtevät kasvamaan ja alkuun koinkin kauhunhetkiä kun alalehdet alkoivat kellastumaan ja kuivumaan. Epäilin syyksi sitä ettei ruohonsilppua ole tarpeeksi pinnalla ja lisäsin sitä reilun kerroksen. Lisäksi olen kastellut kerran taimia nokkosvedellä. Nyt taimet näyttävätkin oikein hyviltä ja terveiltä. Kukkivat paljon ja muutamissa on jo raakileita.
Kaikki tomaatintaimet kasvatin itse, joten satokin alkaa vähän myöhempään kuin puutarhan taimilta.
Laitan tähän nokkosveden ohjeen, jos sinäkin haluat virkistää tomaatteja, kurkkua, kurpitsaa tai muita kasveja.

NOKKOSVESI
Täytä saavi keväisillä, mieluiten niityltä kerätyillä nokkosilla.
 Lisää vettä niin, että nokkoset peittyvät.
 Anna tekeytyä kaksi viikkoa.
Poista nokkoset ja laimenna nestettä vedellä suhteessa 1:10

-Nostaa ph-arvoa
-Kiihdyttää typenottokykyä
-Sisältää kaikki kasvin tarvitsevat kivennäisaineet ja eloperäisiä aineita ja runsaasti bakteereja.
-Keväällä kerätyissä nokkosissa eniten typpeä, fosforia ja kaliumia

Basilikat eivät oikein pääse kasvamaan kun nuorimmainen käy siltä nipsimässä lehtiä useita kertoja päivässä. Persilja on hidaskasvuinen, mutta kohta pääsen siitäkin keräämään maustetta, ellei pikkuinen ehdi ensin. ;)
Persilja kasvaa vanhassa mehumaijassa. Taustalla näkyy meidän ruohokattoinen  puuliiteri. Sen katolle siirsin keväällä nurmikkoa kasvamaan, kun edelliset kasvit ei oikein menestynyt siellä.

Kasvikyltit teimme siskoni kanssa puulosoista, joista oli jo tehty polttopuita. Tikut tuli sivutuotteena leikkimökin lattian teosta.

Minikasvihuoneessakin kukkii tomaatit ja ovat viihtyneet siellä oikein hyvin. Yhdessä taimessa oli jo viisi kukkavartta ja katkaisin latvan, jotta taimi ei kasvata enää pituutta ja keskittyy tomaattien tuotantoon.

Sade vain jatkuu ja kasvit virkistyvät.
Nyt menen lakkauspuhiin, kun mieheni valmisti lapsille pirttikaluston ja penkit on vielä käsittelemättä.
Niistä kuvia sitten myöhemmin. :)

Kesäisin terveisin Sanna