Reilu viikko sitten olimme naisporukalla pelaamassa lentopalloturnausta Kuusamon Tropiikissa.
Mahtava viikonloppu liikunnan ja rentoutumisen parissa ihanien ihmisten kanssa.
Lentopallo on minulle tärkein liikuntaharrastukseni ja tänä keväänä olen pelannut paljon.
Olen todella nauttinut liikunnasta ja kuntokin on ollut yllättävän hyvä.
Sen huomasin juostessa, kun jaksoin juosta useita kilometrejä rennosti. :)
Juoksut ja pelit sitten päättyikin viime launtai-iltana tapahtuneeseen tapaturmaan...
Ainakin puoleksi vuodeksi.
Pelasimme 12h-lentopalloturnausta lauantaina ja finaalissa oli vastustajalla viimeisessä erässä eräpallotilanne...
Lähdin liikkeelle palloa vastaan ja vasemmassa jalassa kuului pamaus...tuntui jotakin ja sitten jalat alta!
Aika pian selvisi että akillesjänne on mennyt poikki.
Lähdimme lähisairaalan kautta päivystykseen Ouluun.
Siellä laitettiin tukilasta jalkaan, koska viikonloppuisin siellä ei aleta leikkaamaan.
Lähdimme lähisairaalan kautta päivystykseen Ouluun.
Siellä laitettiin tukilasta jalkaan, koska viikonloppuisin siellä ei aleta leikkaamaan.
Maanantai-aamuna suuntasin taksilla takaisin Oyssiin.
Siellä tutkittiin jalkaa ja todettiin jänteen olevan täysin poikki.
Mulle annettiin kaksi vaihtoehtoa.
Jalka leikataan ja sitte kipsiin (7vk) tai konservatiivinen hoito kipsin kanssa.
Valitsin jälkimmäisen, eli jalkaa ei leikattu ollenkaan vaan laitettiin kipsiin ojennetussa asennossa.
Tää kipsi on nyt viikon ja maanantaina takaisin kontrolliin.
Nyt siis on aikaa opiskeluille, käsitöille, blogille, lepäämiseen, puutarhaankin jollain tavalla...
Eli keskityn niihin asioihin mitä voin tehdä kipsistä huolimatta.
Asenteen päätin tapahtuman seuraavana aamuna, eli nautin elämästä vammasta huolimatta
ja itken pois ne surut ja asiat, joista joudun nyt luopumaan.
Kasvimaata ja kasvihuonetta olen suunnitellut...
Kunhan eka viikon selviän ja vähän toivun, laitan "jättikengän" jalkaan
ja lähden konttaamaan tuonne pihalle! ;)
Valoisia toukokuun päiviä toivotellen Sanna