Laatikoston uusi ilme

Hyvää sunnuntai-iltaa!

Kukat pihalla lisääntyvät koko ajan ja meidän talossa on ahkera kukkien kerääjäkin! ;)

Tällainen löytyi tuolta kukkapenkin vierestä muutama päivä sitten ja pelastin sen sisälle maljakkoon. Vuorenkilvissäkin näyttää olevan aika vähän kukkia...

Kohta kolmevuotias katsoo  äitistä mallia ja pemmuuttelee kukkapenkkejä vähän liiankin kovasti.

Innokas kaveri kun on joka touhussa!

Keväällä kävimme ystäväni kanssa kirppareilla ja ostin silloin tämän laatikoston.

Vähän kevyt rakenteinen, mutta se ei minua haittaa, koska olin suunnitellut sitä makuuhuoneeseemme.

Ei siis lasten käyttöön!

Olen oppinut, että lapsilla ei ihan kaikki kalusteet kestä, varsinkin kun on kysymys vilkkaista pojista. ;)

Maalasin sen Teknoksen kalustemaalilla kahteen kertaan.

Ja innoissani ruuvailin vetimet takaisin paikoilleen.

Vetimiin laatikostossa ihastuinkin. Ihanan sirot ja koristeelliset.

Päädyssä oli puutappeja, jotka jätin maalaamatta.

Nyt ne on samanväriset kuin vetimet.

Osa laatikoista on vielä tyhjiä, yhdessä on lehtiä ja toisessa läppäri- ja kamerajohtoja, yms.

Makuuhuoneeseemme on nyt tullut lisää tilaa, kun nuorimmaisen sänky siirrettiin lastenhuoneeseen. 

Jotain kivaa kalustetta sinne vielä kaipaan...

Toivottavasti seuraava kirpparireissu tuottaa tulosta. ;)

Mukavaa alkaavaa viikkoa!

Virkattu hattu

Hei. Lupailin teille kuvia automatkakäsityöstäni. 

Yllätys, yllätys, kun mä virkkasin hatun...

Muutama pienempi versio on tälle keväälle tullut 

ja innostuin kokeilemaan onnistunko virkkaamaan tytölleni vähän isomman hatun.

Muutaman kerran piti vähän purkaa, jotta saan siihen mieleiseni muodon.

Ohje muodostui tehdessäni, soveltaen pikkuhattun ohjetta.

Tänä iltana lähdimme pienelle kuvausmatkalle tytön kanssa, vaikka vettä vähän satoikin. 

Ei näytä haittaavan neitin iloa uudesta hatusta. 

Innoissaan puhuu, että tämän mää laitan sitten kevätjuhlaan! 

Kuvasimme vanhalla sillalla.

Virkkasin hatun kalastajalangasta ja kovetin sen liima-vesiseoksella.

Aika näyttää pysyykö mallissaan kulutuksessa. :) 

Uusi virkkaustyö on jo menneillään...sitä teemme yhdessä neitin kanssa.

Leppoisaa lauantai-iltaa!

Pellavainen essu ja pitsin virkkausta

Viikonloppureissu oli oikein virkistävä ja säät suosivat meitä. Asustelimme vanhimman poikani kanssa ystävälläni ja pojan kummilla.  Sunnuntaina tapasin entistä opiskelukaveriani ja kämppistä, viimeksi olimme nähneet 12 vuotta sitten. Kuinka mukavaa onkaan nähdä pitkän tauon jälkeen ja vaihtaa kuulumisia! Muutama blogituttavuuskin kyseli tulisinko käymään... ;) Luin liian myöhään blogistani, että aika lähellä majapaikkaani yksi  oli torilla myymässä. Oikeesti olisi oikein mielenkiintoista tavata! Ehkä joskus jonkun kanssa järjestyykin.

Viime kesän belargonioista sain yhden selviämään talven yli ja se kukkii nyt ihanasti keittiön ikkunalla.

Reikäompeleilla päärmätty pellavainen essu valmistui keväällä.

Edellisen essun olen tehnyt itselleni seiskaluokalla, joten ehkä oli jo uuden aika, vai mitä? ;)

Nyt kun oma poika on sen ikäinen...

Taskuun kirjoin valkoisella pellavalangalla nimikirjaimet.

Kirpparilta ostetut siniraitaiset verhot olivat hankalan mittaiset ja päätin jatkaa niitä vähän pitsillä. 

Virkkaus sujuu mukavasti automatkoilla ja reissuilla toisten kanssa jutellessa. 

Nämä pitsit valmistui, kun olimme keväällä naisten kanssa mökillä rentoutumassa. 

Viime viikonlopun reissulla valmistui jo uusi työ, joka on kuivumassa kovettamisen takia.

Ehkä pian näette siitä kuvia, samoin kuin väliaika kuvia siitä mitä mieheni laudoista rakentelee. 

Oi, kun mä tykkään siitä jo nyt!! ;)

Jos nyt lähtisin edistämään rakennusprojektia ja menen kuorimaan kuusia...

Palaan pian aiheeseen,

siihen asti toivottelen teille iloisia hetkiä kauniissa toukokuussa!

Risukoreja tuliaiseksi

Hei!
Pikainen postaus tuliaisesta, jonka aion viedä ystävälleni. Lähdemme vanhimman pojan kanssa siskoni kyydissä Tampereelle vierailulle viikonlopuksi. :)

Vielä vähän löytyi risuja kaadetuista koivuista, joista sain valmistettua korin. Kukat ovat tässä kuvausrekvisiittaa, ostan matkalla koriin toisenlaisia kukkia.

Tämäkin kori matkasi äitini mukana etelään päin, tuliaiseksi kukkien kera .

Ja toiseen kyläpaikkaan Tervetuloa-kranssi, joista on parempia kuvia muutama postaus taaksepäin.
Hyvää viikonloppua teille!

Vaahteran kukkiessa

Toukokallion isäntä osti viime vuonna traktorin sukulaismiesten kanssa yhdessä. Mä kyllä vähän ihmettelin... Mitä ihmettä me tehdään traktorilla? Pikkuhiljaa mulle on auennut tää juttu! ;) Hän nimittäin osti meille metsääkin ja siitä mä oon mielissään. Mä saan sieltä kaikenlaista puutarviketta, risuja, oksia, jäkälää, sammalta... Ei tarvitse enää maanomistajien lupaa kysellä ja materiaalia saa riittävästi. Kunhan vaan viitsii itse lähteä hakemaan, n.20km päästä ja huonon kelin aikaan vajaa kilometri kävelyä. Talvella metsäämme menee tie, kesällä sinne ei pääse autolla.

Vihreää kultaa isäntä sahasi kevättalvella. Vasemmassa laidassa polttopuurankoja ja oikeassa laidassa on tukkeja, jotka viime viikolla vietiin sahalle.

Tässä ne tukit sitten on! Koko perheen voimin taapeloimme laudat ja lankut kuivumaan. Tänä iltana piirtelimme kuvia paperille... Ihania suunnitelmia... Jotain sellaista mistä olen kauan haaveillut. Kerron teille sitten kunhan asia etenee.

Tänään tarkastelin vaahteran kukkia. Ne ovat todella kauniita. Edelleen nautin lämpimistä päivistä ja puutarhatyöt edistyvät siinä samalla. Ja juuri tässä järjestyksessä, Kun osaa nauttia, työtkin sujuvat kuin itsestään!

Valoisia ajatuksia toivottaen Sanna

Aurinko lämmittää

Mä nautin ihan täysillä näistä ihanista lämpimistä päivistä! Kukat nousee melkein silmissä mullasta ja alkavat aukaista nuppujaan. Narsissit ovat hakeneet paikkaansa meidän kallioisessa pihassa, useamman vuoden ajan. Nyt ne palkitsevat minua ja kertovat olevan sopivalla paikalla. :)

Päivänliljan lehtien lomassa näkyy jo nuppuja. Eilen en vielä niitä huomannut, tänä iltana kuvatessani yllätyin! Aurinko on saanut paljon aikaan parin päivän aikana. Tänään alkoi nurmikkokin vihertään oikein kunnolla ja koivut ovat hiirenkorvalla.

Idänsinililja ja siperianunikko levittäytyvät yhdessä kukkapenkissäni. Ne viihtyvät kallion läheisyydessä. Siperianunikko tykkää huidella ympäri kukkapenkkiä, mutta mä sitten niitä karkureita kuskaan oikealle paikalle. Uusia karkureita on jo tällekin keväälle löytynyt aika ison penkin toisesta laidasta. ;)

Valkovuokko aloittelee kukintaansa unkarinsyreenin juurella.

Rantakauden avasimme tänään menemällä Kalajoelle merelle. Lapset pulikoivat matalassa rantavedessä, jota paahtava aurinko oli lämmittänyt. Auton mittari näytti 27 astetta!

 Poika yrittää pukkia uimapatjaa eteenpäin vähän liian matalassa vedessä.

Enpä muista toista kevättä, jolloin olisimme olleet meren rannalla toukokuun puolessa välissä.

 

Kuinka moni on jo ehtinyt tuskailla, että on jo liian lämmintä?

Kaikki ei helteistä tykkää, mutta minä NAUTIN!

Ihania kesäisiä päiviä toivotellen Sanna

Arvonta suoritettu

Täällä talossa on vallinnut Vaahteramäen meininki pari päivää. Lapset ovat kuin ensimmäistä kertaa pellolle päästetyt vasikat! Hypätään sisälle, ulos, kerjätään uimaan, laitetaan edes uima-allas... Tyytyvät sitten kylpyammeeseen pihalla. ;) Huh, huh...Lupasin eskarilaiselle kaverin yökylään, joten meininki sitäkin iloisempaa. Ihanaa kun tuntuu ihan kesältä! Mutta...Arvonnan suorittaminen viivästyi vuorokaudella! Nyt se kuitenkin on suoritettu. Onnettarena toimi Nuoleton soturi (viittaus muutama postaus taaksepäin).

Toinen palkinto on pieni liina  (53x53cm) pellavasta. Käsin tehty kokonaan, reikäompeleet, kirjonnat ja pitsin ompelu. Tämän voittaja saa valita, jos haluaa sydämen sisälle jonkin kirjaimen, sen kirjon vielä siihen. :)

Osallistujia oli todella paljon. Yllätyin kuinka paljon täällä vierailee väkeä ja on ilo lukea viestejänne. Suuri kiitos kaikille osallistujille! Kunhan vaan omaa aikaa saan enemmän, vierailen teidän uusien lukijoiden blogeissa. Sitten itse asiaan...Tervetuloa-kyltin voittaja on...

Keijukainen! Oikein paljon onnea sinulle!

Liinan voittaja on sitten Sude! Onnea sinullekin! Kerronko minulle pikimmiten jos haluat jonkun kirjaimen tuohon sydämen keskelle. Sydämiä on liinassa jokaisessa kulmassa, joten voin kirjoa toisenkin kirjaimen jos niin haluat.  Otattehan yhteyttä minuun sähköpostin kautta niin saan postitettua teille pian voittonne. (sanna.tanska@suomi24.fi)

Ihanaa kun te kaikki olette ottanut minut hyvin vastaan täällä blogimaailmassa! Kiitos mielenkiinnostanne!
Hyvää Helatorstai-iltaa ja nautitaan nyt auringon lämmöstä täysillä!

Kesäisiä kransseja

Hei. Olen hurahtanut hattujen virkkaamiseen. :) Tunti, pari menee tuollaisen pienen hatun tekemiseen ja siihen voi käyttää vanhoja lankoja joita on jäänyt laatikoiden pohjille lojumaan. Samalla kun raatailee toisten kanssa tai vahtii nuorimmaisen leikkejä, voi virkkailla.

Äitienpäivälahjaksi tein kranssit äidilleni ja anopille. Leikkelin viime viikolla marjapensaita, (en tiiä saisko näin keväällä leikata, mut ku syksyllä jäi osa leikkaamatta ;). Niistä sitten pyörittelin kranssipohjia auringonpaisteessa. Pieniä kransseja niistä ei voinut tehdä kun ainakin tuoreena saattoi katkeilla jyrkissä taitoksissa.

Koristeeksi vääntelin rautalangasta perhosia, jotka maalasin valkoiseksi.

Kukkien kangas löytyi tilkkulaatikosta, taitaa olla minun hääpukukangasta, paksua satiinia.

Tärkeä päivä oli sunnuntaina, kun lapset muistavat äitiään. Ne on niin suloisia, kun antavat omat korttinsa ja odottavat mitä äiti sanoo. Samoin itse on ihanaa muistaa omaa äitiä kiitollisuudella ja rakkaudella.

Meillä ei toiminut netti viikonloppuna joten en pystynyt teille kaikille äitilukijoille toivottelemaan hyvää äitienpäivää.  Siispä toivottelen teille oikein ihania päiviä lastenne parissa. Olkaamme mekin lapsillemme kiitollisia, koska he antavat meille mahdollisuuden olla äitejä, he rakastavat meitä ehdoitta ja olemme heille varmasti se kaikkein paras äiti. Vaikkei se monesti siltä tunnukaan. ;)

Muistutan vielä arvonnasta... Huomiseen iltaan asti on aikaa osallistua, mikäli haluat ja et ole vielä osallistunut. Olen kyllä jo nyt yllättynyt osallistujien määrästä... :)

Aurinkoisia päviä toivotellen Sanna

Rautalankangasta naulakko

Viimeksi kun tein rautalangasta arvontaan kylttiä, tuli ensin tämän naulakon aihio. ;) Kun se olikin väärän mallinen kylttiin päätin myöhemmin tehdä siitä jotain muuta. Se muu muodostui naulakoksi, pyyhkeille vessaan.

Virkkasin koruille ja hiusrenksuille pienen pussukan naulakkoon.

Pieni virkattu hattu koristaa myös naulakkoa. Sen olen virkannut yli vuosi sitten automatkan aikaa kuluttaakseen. Nyt samanlaisia on syntynyt käsissäni muutama lisää. Ehkä piankin näette mihin tarkoitukseen. ;)

Vanhoja pyyhkeitä koristin kirpparilta ostamallani pitsillä ja virkkasin niihin uudet lenkit.

Murattiköynnöksen olen maalannut vessan seinää kiertämään pian muuton jälkeen kahdeksan vuotta sitten. Toisinaan meinaan maalata sen pois...toisinaan pidän siitä. Olkoon sitten vielä siellä jonkin aikaa...

Orvokkeja istuttelin pieniin ruukkuihin. Ne ihastuttavat aina kauneudellaan ja herkkyydellään. Ostin orvokkeja piristääkseni itseäni... Mieheni on ollut pääsiäisestä asti ylitöissä, neljä työpäivää putkeen, 12h + matkat yhteensä kaksi tuntia, sitten kaksi vapaata, josta toinen menee yövuoron jälkeen nukkumiseen. Käytännössä yksi vapaapäivä työpäivien välissä. Lapset toisinaan kaipailevat isäänsä ja minäki vähän... ;) Onneksi on tiedossa että työt helpottavat parin viikon päästä ja elämämme pääsisi normaaliin rutiiniin. :)

Yläkertaan laitoin tämän verenpisaran talveksi ja se oli kyllä todella huonolla hoidolla siellä. En muistanut kastella ku muutaman kerran talven aikana ja olin ihan varma että se on kuivunut kokonaan. Toin sen kuitenkin alakertaan valoisalle ikkunalle, vaihdoin uuden mullan ja aloin kasteleen ja lannoittamaan... Lehtiä ilmaantui vähitellen ja nuppujakin. Voitteko uskoa sitä iloa kun se nyt jo kukkii! :)

Leikatut omenapuun oksat innostuivat kukkimaan sisällä.

Niiden myötä toivottelen teille oikein mukavaa ja antoisaa viikonloppua!

Vappuilottelua

Nuoleton soturi hiiviskellee mehtässä.

Tähtäilee ja tiirailee kohteeseen.

Kilpi suojanaan on valmiina.

Tuiman ilmeen takana näkyy pilke silmäkulmassa. Nuoleton soturi voitti luokkansa naamiaispalkinnon asullaan. Inkkariasun on valmistanut monta vuotta sitten kaksi pikkusiskoani yläasteikäisenä. Pienillä korjauksilla oli oikein käyttökelpoinen naamiasiasu. :) Tästä talosta lähti eilen kouluun myös Robin Hood ja prinsessa.

Tänään osallistuimme vapputapahtumaan kirjastolla, jossa lapsia ja meitä aikuisiakin riemastutti ja viihdytti pellepariskunta Nelli ja Niilo. Lapset höpöttivät vielä kotonakin, kun Niilo oli kyllä aivan hassu. Eikö se tajunnut mitään? :D

Ilomielin lähtivät lapsemme pienelle ratsastusretkelle Niilon avustamana.

Arvontaan on tullut jo valtavasti osallistujia, silti sinne vielä mahtuu!

Oikein mukavaa ja hauskaa vapuniltaa!