Kuulumisia

Pitkän tauon jälkeen tervehdys Toukokalliolta!!

Viimeisin päivitys oli kasvihuoneen edustasta ja porttisuunnitelmista, 

joten laitan nyt kuvan valmiista portista.

Mitä minulle itselleni kuuluu?

Blogimaailmaan ei riitä aikaa. 

Toisinaan se harmittaa...kunnes hyväksyn sen omaksi valinnaksi.

Olen opetellut elämään niin, ettei elämässä ole pakkoja ja kiireitä.

Siksi joitain asioita ja tekemisiä jää pois, osittain tai kokonaan. 

Ne ovat tietoisia valintoja sen mukaan, mikä on tällä hetkellä tärkeintä.

Olen töissä, opistossa Erityislinjalla avustajana. 

Aloitin elokuun lopussa.

Samoihin aikoihin aloitin Hyvinvoinnin valmentajan koulutuksen.

Siihen kuuluu lähiopetus viikonloppuja ja etäopiskelua.

Se on jotain sellaista mistä innostuin, se on todella oma juttu.

Saan koulutuksesta todella paljon elämääni ja haaveilen, 

että voisin hyödyntää koulutuksen oppeja tulevaisuuden työssäni.

Kun kotona on viisi kasvavaa lasta, 6-17-vuotiaita,

 joutuu jotain, mitä ennen on ollut elämässä, jättämään nyt pois.

Siksi blogi on jäänyt.

Kiitos teille, jotka kuitenkin  olette täällä vierailleet!

Kiire, 

sen olen halunnut pois elämästä.

Olen saanut tilalle sen, että pidän siitä mitä kulloinkin teen.

Keskityn siihen mitä teen.

Kiire poistui elämästä, 

kun on läsnä siinä hetkessä missä elän ja olen.

Läsnäolosta on tullut tärkeimpiä asioita, joita opettelen.

Elämää Tässä ja Nyt.

Mitä olen tietoisella valinnalla saanut elämääni?

Levollisuutta,

tyytyväisyyttä, 

iloa,

selkeyttä,

arvojen mukaista elämää,

aitoja ystäviä ja ihmissuhteita,

Kiitollisuutta.

Ne tulee ensimmäisenä mieleen. 

Mistä jouduin/joudun luopumaan?

Jatkuvasta tekemisestä,

liiasta tavarasta,

suorittamisesta,
levottomasta mielestä,
sekavasta tunnemaailmasta,

vähemmän tärkeistä asioista,

haastavista ihmissuhteista,

pätkätyöstä...

Niin, matka jatkuu,

kohti enemmän itseni näköistä elämää.

Tärkeintä ei ole enää se mitä teen, vaan se kuka olen.

Millainen olen muille.

Mitä valintoja teen.

Rakastanko vai pelkäänkö?

Elämä on muuttunut paljon.

Parempaan, levollisempaan elämään.

Siksi tällä matkalla haluan olla.

Tietoisempaan elämään, 

Hyväksyen sen hetken sellaisena kuin se on.

Tässä hetkessä kaikki on hyvin.

Toivon Valoa pimeyden keskelle!

Lämpimästi ajatellen Sanna