Norjan matkailua: Saltstraumen

 Teimme perheen ja kahden muun läheisen kanssa lomamatkan perinteisesti Norjaan. 

Junkerdalin kanjoni on aina yhtä jännittävä paikka mennä 

kapean tien ja vastaan tulevan liikenteen vuoksi.
Innostus ja jännitys vuoristomaisemista tuntui matkaseurueessa.

 Nuorisolla oli omat kivat juttunsa Norjassa, välillä temppuiltiin, 

välillä oli omat bileet asuntovaunussa. Musiikki ja laulu soi kaikuen kallion seinämästä. 

Useana iltana lähes koko porukka pelasi krokettia upean luonnon keskellä. 

Tekemistä ja ihmeteltävää riitti kaikilla.
Kahdeksan hengen seurue tarvitsi majapaikaksi kaksi telttaa ja yhden asuntovaunun.
Nuoriso majoittui asuntovaunussa ja aikuiset teltoissa.

 Minä  otin itselle omaa aikaa ja menin rantakiville 

istuskelemaan ja olemaan luonnon tyyneydessä.

 Rauha, levollisuus, kauneus ja selkeys on läsnä. 
Tässä paikassa on hyvä olla.

Minulta ei puutu mitään.
Kaikki on hyvin ja juuri niin kuin kuuluu olla.

Saltsraumenissa on maailman suurimmat pyörrevirrat. 

Ihmettelimme korkealta sillalta niitä ja luonnon kauneutta.
Auringon paiste lämmitti ja luonto näytti parhaimman puolensa auringon valossa.
Lokit lenteli alapuolellamme. Tuuli viilenti sopivasti.
Etäisyys ja maiseman näkemisen laajuus selkeytti olemista.

Voimme nähdä asioita niin monesta näkökulmasta, monella tapaa.

Korkealta näkee kokonaisuuksia ja laajasti.

Ruohonjuuritasolta näkee sen mikä on ihan tässä ja nyt, edessä.

Varjon suojasta voi nähdä kirkkaasti ja selkeästi.

Varjo tuo rajat ja raamit. Yksityiskohdat selkiintyvät.

Kuka katsoo ja miten, se ratkaisee.

Eikä itseasiassa kukaan ole sen oikeammassa kuin toinen. 

On vain oma näkökulma ja tapa katsoa maailmaa.

Olemmehan kaikki saman luonnon keskellä ja samassa maailmassa. 

Jossa jokaisella on oma paikkansa. Oma tehtävänsä.

Miksi on niin paljon valtataistelua ja kilpailua?

Kaikille riittää, kunhan vain annamme itselle
ja toisille tilaa olla juuri se joka on.
Se, jolla on kyky tarkkailla ja olla tässä hetkessä läsnä.
Se, joka todellisuudessa on.

Puhtaat virtaavat vedet saivat haltioitumaan luonnon ihmeellisyydestä.

Virkistävää ja puhdistavaa oli tuonne pulahtaa. 

Aikuisistakin tuli uteliaita tutkijoita ja innostuivat virtaavasta vedestä.

Otin aina sopivan tilaisuuden tullen hetken itselleni.

Istahdin kivelle kuulostellen tuntemuksia ja ajatuksiani.

 Antaa virran viedä pois kaikki se, mitä en enää tarvitse.
Antaa virran puhdistaa ja virkistää.

Meillä on kyky päästää irti vanhasta ja tehdä tilaa uudelle.
Saamme mahdollisuuden kasvaa,
uudistua ja tulla enemmän omaksi itseksemme.

Säilyköön tämä valppaus ja selkeys, jonka luonnon läheisyydessä tavoitin.
Läsnäololla elämä saa virrata minussa vapaasti ja puhtaasti, juuri sellaisena kuin se on.

Luonto tekee ihmiselle hyvää. 

Se on paras paikka olla ja löytää kaikki se hyvä ja tärkeä, mitä elämässä on.

Mitä enemmän olen luonnossa, sitä paremmaksi tunnen oloni. 

Ihmeellinen on luonnon vaikutus.

Salstraumenin läheisyydessä majailimme kolmen päivän ajan.
Kalastus oli hyvin palkitsevaa pyörrevirtojen läheisyydessä
ja saimmekin nauttia seitistä tehdystä ruoasta heti alkulomasta.
Luonto oli läsnä myös ruokien muodossa.
Matkatarina jatkuu seuraavassa postauksessa.

Valoisin terveisin Sanna

Kohti Hyvää Elämää

Lämmin tervehdys Teille kaikille lukijoille!

Olette uskollisesti pysyneet täällä lukijoina, vaikka en ole ehtinyt kirjoitella
pitkään aikaan mitään. Kiitos siitä!

Toukokalliolla tapahtuu, ja paljon. Muutoksia.
Päällisin puolin ei juuri mitään näkyvää,
vaan sisäistä muutosta ja siten käytännössä valtavasti muutosta.
Mitä se tarkoittaa?
Kirjoittelin tänne viime syksynä, että aloitin opiskelun Hyvinvointivalmentajaksi.
Koulutus on kuljettanut minut mielenkiintoiselle matkalle,
joka on vienyt kohti omaa elämääni ja hyvinvointia.
Viime syksynä kääntyi uusi vaihe elämässäni,
kun en enää tarkastellut itseäni pahoinvoinnista käsin
, vaan aloin katsomaan Mitä Hyvinvointi on minun elämässäni.
Lueskelin viime syksyn postauksia ja siellä kirjoitin myös häpeästä.
Se ahdistava, kätkevä tunne, joka on saanut minut itsenäni piiloon toisilta ihmisiltä. 
Koulutuksen jatkuessa häpeäverho alkoi väistyä.
Se on aivan ihanaa, kun löytää todella itsensä,
uskaltaa tulla näkyväksi ja elää itsensä näköistä elämää.
Olen saanut kuin uudet silmät, jolla nähdä asiat ja kokemukset toisin, selkeämmin.

Kuljen kohti Hyvää elämää, Hyvinvointia.
Olen löytänyt itsestäni omia tunteita, tarpeita ja arvoja.

Oppinut sanoittamaan, kohtaamaan ja kunnioittamaan niitä.

Löytänyt todellisen itseni, oman näköisen elämän.

Olen saanut käyttöön oman parhaan mahdollisen potentiaalin

ja elinvoiman tässä hetkessä.

Matkalaukkuuni olen saanut työkaluja erilaisten tilanteiden kohtaamiseen.

Matkaseurana minulla kulkee Hyväksyvä tietoinen läsnäolo.

Näen selkeästi sen mikä nyt on ja tunnen olevani vapaa.

Haaveeni ja unelmani saavat mahdollisuuden toteutumiseen.

Oivallusten polulla kulkiessa tunnen, kuinka elämä kantaa.

Kuljen sitä kohti, mitä olen etsinyt.

Löydän elämän rikkauden ja valon.

Tunnen olevani perillä.

Tässä hetkessä.

Kirjoitin tuon yllä olevan tekstin viime maaliskuussa.
Sen jälkeen ihmeellisellä tavalla elämääni tuli sellaisia asioita ja tapahtumia,
joista olen vuosia haaveillut.
Unelmat alkoivat käydä toteen. Palat loksahtelemaan paikoilleen.
Olen sydämestäni kiitollinen, että itse löysin mitä olen etsinyt, vuosia.
Enkä koskaan aikaisemmin olisi uskonut, että yhden koulutuksen kautta
löydän sen sateenkaaren pään.
Lopulta, aarre löytyi itsestäni, ei mistään ulkoisesta.
Tarvitsin kyllä ulkoista apua sen löytämiseen.
Ihania kanssakulkijoita rinnalle. Ihmisiä, jotka myös ovat etsineet.

Jos sinua kiinnostaa alkaa opiskelemaan Hyvinvointivalmentajaksi, niin siihen on vielä
tänä syksynä  mahdollisuus. Hakuaika elokuun loppuun, eli tämän viikon ajan. :)

Laitan tähän loppuun linkin.Jos tämä on jotain sellaista mitä olet etsinyt.

"Se mitä sinä etsit, etsii sinua"

Valoisaa ja läsnäolevaa viikkoa sinulle!

-Sanna-

 

Vielä mahtuu mukaan JEDUn järjestämään viikonloppukoulutukseen 2014-15!
Kalajoella valmistutaan Hyvinvointivalmentajiksi!

Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joita Tietoisuustaidot (Mindfulness), Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT), sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi, ja sen valmentaminen ja johtaminen kiinnostavat.

Koulutus sopii myös hyvinvointiin liittyvien asioista parissa työskenteleville tai heille, jotka haluaisivat tulevaisuudessa työskennellä hyvinvoinnin parissa.

Hyvinvointiosaamista kasvattamalla itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi kasvavat. Sisäinen johtajuus vahvistuu. Vastuunotto omasta elämästä lisääntyy.
Tavoitteet ja toimintatavat kirkastuvat. Motivaatio, elämän ja elämäntapojen hallinta paranevat. Hyvän elämän kokeminen, merkityksellisyys ja tasapaino lisääntyvät. Tietoisuustaidot kasvavat, stressaantuminen vähenee, sekä hyväksyä ja myönteinen asenne elämää kohtaan lisääntyvät.

Vastaavana kouluttajana Leena Vainio.

Ilmoittaudu mukaan tutkimusmatkalle sisäiseen johtajuuteen!

http://wilma.jedu.fi/browsecourses?school-id=6
Ilmoittautuminen koulutukseen - Wilma - Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
wilma.jedu.fi

 

Koulutus tapahtuu meren ja joen läheisyydessä. Todella kauniissa ympäristössä.

Norjan matkailua

Jokainen kesä sinne pitää lähteä.

Sydämestä käy kutsu, sekä minulle, että miehelleni.

Lapsetkin ovat jo siihen oppineet.

Norjaan... 

Tänä kesänä reilun viikon vietimme Pohjois-Norjaa matkaten asuntovaunun kanssa.

Kaksi aikuista, neljä lasta.

Eikä olla oltu Norjan puolella kuin muutama tunti 

niin ensimmäiset ovat lempipuuhassaan.

Kalastamassa.

Minä tutkailen sorsaperhettä.

Ihmettelen meren monimuotoisuutta ja taivaan värejä.

Nuorimmat lapset iloitsivat isoista aalloista ja tuulesta.

 

Ja illalla rauhoituimme nuotion äärellä.

Ajelimme Narvikista pohjoiseen päin.

Tämä vanha pankki löytyi Rollan saarelta. Upea rakennus!

 

Kiipeilin nuorimman kanssa rinteitä, istuskelimme ja katselimme.

Siihen hetkeen ei kaipaa mitään muuta. Siinä on hyvä olla.

Hämmästelimme puita, kelottuneita, hopeisia oksia.

Tytön kanssa kiipeilimme myös, samalla lakkoja keräten.

Sateen ja auringon yhteisiä valoilmiöitä vuorien välissä. Kaunista!

Yksinkertainen on kaunista. En koskaan lakkaa ihmettelemästä luontoa.

Yksin tykkään vaellella vuorten rinteillä, tällä kertaa lähdin mutkaista tietä kipuamaan ylöspäin.

Seikkailija herää minussa ja lähden poikkeamaan pienemmille teille ja poluille.

Lopulta päädyn rinteen reunalle, polkukin on päättynyt.

Jalat ei vaan nyt tykännyt minun jokaipäiväisestä kiipeilystä.

Akillesjänne kipeentyi ja hoidin sitä liottamalla kylmässä vedessä.

Parin päivän päästä kipu helpotti.

Jälleen totesin kivunlievityksessä kylmähoidon olevan todella tehokas.

Leiriytymispaikan lähellä rakennettiin uutta siltaa.

Sateenkaari näyttää kuin siunaavan sen.

Aina hakeuduimme veden äärelle.

Tässä tyyntä, niin levollista.

Näiden hetkien vuoksi olemme täällä. 

Pysähdymme, olemme, ihmettelemme.

Poroparat hätääntyi autoista, eivätkä päässeet sorarinnettä ylös. 

Jatkoivat tietä pitkin, häiriten edelleen autoilijoita.

On meidän ihmisten hyvä oppia kunnioittamaan eläimiä.

 Sitä porot ainakin meille opettaa. Luonnon ehdoilla täällä lopulta mennään.

Paluumatkalla poikkesin katselemaan löytyykö suolta lakkoja.

Ensimmäiset olivat kypsyneet ja sain naposteltavaksi yli puolilitraa alle tunnin reissulla.

Yöttömän yön aurinko kalastajien ilona.

Nuorimmainenkin taisi oivaltaa kalastuksen salat.

Viimeisenä malttoi lähteä nukkumaan.

Virkistyneena saimme palata kotiin.

Arkiaskareisiin.

Välillä mieli palaa hetkiin, luonnon ihmeiden rauhoittamiin tilanteisiin, ihaniin kokemuksiin.

Siitä voi ammentaa voimaa tähän päivään.

Tänä päivänä sade hellittää,

käden rasituskipu hellittää, 

(olen liikaa  tehnyt kaikenlaista puutarhatyötä)

ehkä johonkin kevyeen puuhasteluun joutaisin.

Levollisin mielin jatketaan arkea.

-Sanna-