Mökillä kalastettiin

Viikonloppuna lapset viihtyivät ongella pitkiä aikoja, tuulisesta säästä huolimatta. 

Kaikki ovat oppineet kalastuksen salat jo niin hyvin, että jokainen sai saalista.

Eikä neitiä iljettänyt madon laittaminen koukkuun. :)

Muutama isompikin kala tarttui koukkuun, kymmenien pienten ahventen joukossa.

Onkipaikan läheisyydessä olevassa huvimajassa paistoimme kaikenlaisia herkkuja. 

Nuorimmainen mutustelee pekonisientä tikun nokasta.

Lähellä majapaikkaamme on vanhan pihapiirin kirppis. 

Siellä oli monenlaista mielenkiintoista katsottavaa ja jotain pientä tarttui mukaankin, mm.pitsiliinoja.

Mökkiloma sujui todella leppoisissa tunnelmissa ja

nyt jaksaa taas paremmin tarttua arjen touhuihin pienen irtioton jälkeen.

Hyvää alkanutta viikkoa!

-Sanna-

Kukat kukkii ilman huolehtimistakin ;)

Olen saanut huomata, että kauneutta ja kukkia on tuolla pihalla, vaikka en niistä pysty nyt huolta pitämään.

Suurin osa kukkapenkeistä jäi saamatta perinteiset keväthuollot ja silti ihan hyvin näyttävät voivan.

Nyt siis olosuhteiden pakosta olen opetellut uutta taitoa: 

Osata jättää tekemättä sellaiset työt, joita ei ole ihan välttämätön tehdä.

Viime syksynä tein talon pohjoisnurkalle uuden kukkapenkin, johon laitoin saniaista ja kuunliljoja. 

Hyvin saniaiset ovat lähteneet kasvuun uudessa varjoisessa paikassa.

 

 Mä en muistanut, että olin syksyllä istuttanut tällaisia kaunokaisia! :)

Pidän todella paljon näistä tulppaaneista, jotka kukkivat aika myöhään paikkansa takia.

Ne ovat puolivarjoisassa paikassa, jossa keväällä sulaa myöhään lumet.

 Tomaatit ja vähän muutakin sain istutettua kasvihuoneeseen siskoni avustuksella. 

Ehkä sinne mennään  seuraavassa postauksessa.

Viimeisimmässä Magneettimedia-lehdessä oli juttu kasvihuoneestani ja hiekkaviljelystä. 

Poikkeapa katsomaan jos aihe kiinnostaa. :)

Eilen jalkaterää säädettiin jyrkempään kulmaan ja

akillesjänne venyy nyt muutaman päivän aika kipeästi.

Viime viikolla pystyin jo käveleen ilman keppejä, 

mutta nyt ne on taas pari päivää käytössä, jotta jalka tottuu uuteen asentoon.

Mutta nyt on jo nähty että jalka on alkanut paranemaan ja jänne korjaantuu hiljalleen. :)

Taidan palata nyt käsitöiden pariin.

Leppoista tiistaita!

-Sanna-

Kesäloma

Koulun kevätjuhlassa koululaiset halusivat minuakin muistaa ruusuilla.

Tuli vähän haikea mieli, koska heidän kanssaan oli todella mukava työskennellä.

Vielä kevätjuhlan päätyttyä kaksi oppilasta toi minulle nuo vaaleanpunaiset ruusut.

Ihania iloisia oppilaita, jotka toivottelivat minulle hyvää kesää ja toipumisia. 

Sellainen todella lämmittää mieltä ja olisi tehnyt mieli halata niitä tyttöjä. :)

Heti juhlan jälkeen lapset pääsivät isänsä kanssa kalastamaan.

Reilun tunnin kuluttua tulivat iloisina kotiin ja kaikki pikkukalastajat saivat kalan, kolme kirjolohta!

Iltapäivällä mieheni teki nuotiopaikan pikaisesti (pihakeittiö meillä vielä odottelee valmistumistaan) 

ja laittoi loimulohen siihen lämpiämään.

Odotellessa tein kameran kanssa kierrosta pihapiirissä ja kuvasin kukkia.

Kevätvuohenjuuri...

Siperianunikko...

ja kevätkaihonkukka kukkii kauniisti.

Moni pihatyö saa nyt odottaa.

Mieli olisi vaan niin menossa kaikenlaisiin pihapuuhiin.

Ehkä minulle nyt opetetaan kärsivällisyyttä lisää ja kaaoksen sietokykyä.

Kaaosta nimittäin syntyy, kun perheessä äidin liikkuminen on rajoittunutta.

Aivan uskomatonta kuinka paljon kaikenlaisia töitä pitää vaan jättää tekemättä

ja tehdä vain välttämätön. Täytyy miettiä tärkeysjärjestystä tosissaan.

Hetken tie on kevyt.

Siihen haluan tarttua.

Vain juuri ne asiat mihin pystyn.

Se riittää nyt.

Koska elämä on tilanteesta huolimatta tässä ja nyt.

Eikä sitten kun mulla on "robottikenkä" pois jalasta 

tai sitten kun olen kuntoutunut.

Ne on hyviä tavoitteita, mutta elän tänäänkin.

Iloitsen kesästä.

Pysähdyn.

Katson kaikkea kaunista mitä näen ympärilläni.

Tunnen tuulen kosketuksen, 

nautin valosta, lämmöstä ja luonnosta.

Keskityn olennaiseen, kaikkein tärkeimpiin asioihin.

Rakkaisiin ihmisiin.

Tunnen kiitollisuutta.

Rauhoitun. 

Kesäyön tunnelmissa toivon sinulle ihania kesäpäiviä!

-Sanna-

Kesäkukkia pihalta

Aamulla keräilin pihapiiristä kaikenlaisia kukkia pojan avustuksella.

Niistä tein asetelman takan reunalle.

Vietän aika paljon aikaa nyt sohvalla, joten on kivaa piristystä kukat siinä näkösällä.

Puutarhalla kävin tiistaina. Yksi siskoistani oli kuskina ja

toinen tuli kaveriksi kantamaan kukkia ja taimia, kun itse en voi kantaa mitään.

Nyt olenkin saanut jälleen opetella sitä että,

on toisten avun armoilla monenlaisten asioiden kanssa.

En ole voinut kantaa kahvikuppiani pöytään keppien kanssa, en pysty siivoamaan, 

kuskata pyykkejä pihalle kuivumaan...jne.

Arki muuttuukin yllättävän haastavaksi kun ei voi kävellä ilman keppejä.

Monia asioita silti voin tehdä, mutta huomaan että väsyn todella nopeasti

ja jalka turpoaa, jos olen kauan ylhäällä.

Tunnin jumppa- ja venyttelytuokio lähes joka aamupäivä 

vähentää turvotusta ja pitää yllä lihaskuntoa.

Siitä tulee hyvä olo ja mieli, juuri sitä mitä aina liikunnasta haen.

Pitäis tieten hankkia kuntopyörä, 

koska sillä kuulemma saa ja voi polkea tällaisen vamman kanssa.

Maanantaina kävin kontrollissa jalan kanssa ja kipsi vaihtui tällaiseen kenkään. :)

Kaikenlaisia keksintöjä niitä on!

Lapset sanoo sitä robottikengäksi.  

Hassultahan se näyttää... toisten mielestä kuin laskettelukenkä.

Tässä kengässä jalka on nyt kaksi viikkoa 30 asteen kulmassa.

Sitten muutetaan kulmaa 15 asteeseen seuraavaksi kahdeksi viikoksi.

Sen jälkeen vielä kaksi viikkoa kenkä on suorakulmassa ja nilkka pääsee liikkumaan 15 astetta.

Samalla kenkään vaihdetaan ohuempi pohja, joten kävely helpottuu huomattavasti.

Juhannuksen jälkeen ollaan siis tuossa vaiheessa.

Parasta tässä kengässä on että sillä voi kävellä, ilman keppejä!

Ja kengän saa kokonaan pois, pesun ajaksi.

Robottikengällä siis mennään nyt seuraavat kuusi viikkoa. ;)

Huomenna ehkä saan kaverin kasvihuoneen laittoon ja

uusia kokeiluja olen suunnitellut hiekkaviljelyyn.

Ihanaa kun on kesä, kukat, linnut, vihreys...

Nautitaan niistä!

Terveisin Sanna

Akillesjänne poikki...

Reilu viikko sitten olimme naisporukalla pelaamassa lentopalloturnausta Kuusamon Tropiikissa.

Mahtava viikonloppu liikunnan ja rentoutumisen parissa ihanien ihmisten kanssa. 

Lentopallo on minulle tärkein liikuntaharrastukseni ja tänä keväänä olen pelannut paljon.

Olen todella nauttinut liikunnasta ja kuntokin on ollut yllättävän hyvä.

Sen huomasin juostessa, kun jaksoin juosta useita kilometrejä rennosti. :)

Juoksut ja pelit sitten päättyikin viime launtai-iltana tapahtuneeseen tapaturmaan...

Ainakin puoleksi vuodeksi.

Pelasimme 12h-lentopalloturnausta lauantaina ja finaalissa oli vastustajalla viimeisessä erässä eräpallotilanne...

Lähdin liikkeelle palloa vastaan ja vasemmassa jalassa kuului pamaus...tuntui jotakin ja sitten jalat alta!

Aika pian selvisi että akillesjänne on mennyt poikki.
Lähdimme lähisairaalan kautta päivystykseen Ouluun.
Siellä laitettiin tukilasta jalkaan, koska viikonloppuisin siellä ei aleta leikkaamaan.

Maanantai-aamuna suuntasin taksilla takaisin Oyssiin. 

Siellä tutkittiin jalkaa ja todettiin jänteen olevan täysin poikki. 

Mulle annettiin kaksi vaihtoehtoa.

Jalka leikataan ja sitte kipsiin (7vk) tai konservatiivinen hoito kipsin kanssa. 

Valitsin jälkimmäisen, eli jalkaa ei leikattu ollenkaan vaan laitettiin kipsiin ojennetussa asennossa. 

Tää kipsi on nyt viikon ja maanantaina takaisin kontrolliin.

Nyt siis on aikaa opiskeluille, käsitöille, blogille, lepäämiseen, puutarhaankin jollain tavalla...

Eli keskityn niihin asioihin mitä voin tehdä kipsistä huolimatta.

Asenteen päätin tapahtuman seuraavana aamuna, eli nautin elämästä vammasta huolimatta

ja itken pois ne surut ja asiat, joista joudun nyt luopumaan.

Kasvimaata ja kasvihuonetta olen suunnitellut...

Kunhan eka viikon selviän ja vähän toivun,  laitan "jättikengän" jalkaan 

ja lähden konttaamaan tuonne pihalle! ;)

Valoisia toukokuun päiviä toivotellen Sanna

Virkattu matto kuistille

Kuistilla kukat ja taimet valtaavat tilaa. 

Kiinanruusu (nurkassa tuolin päällä) sai uuden ruukun.

Kiinanruusu osoitti mieltään kyllä siitä!

Lehdet nuupotti viikon ajan ja pelkäsin sen kuolevan kokonaan.

Onneksi se on nyt virkkunut ja ehkä alkaa siitä vielä kasvamaankin. :)

Virkkasin pitsimaton kuistille.

Malli on muokattu virkkauslehden pitsiliinan mallista.

Ihanan kevyt matto ja helppo pestä. 

Ei suinkaan muuten onnistuisi meidän talossa vaalea matto 

ja vielä kuistilla, jossa lapset kulkee likaiset kengät jalassa. 

Siksi maton paikka onkin tuolla nurkassa, jossa ei kuljeta.

Lapset valitsivat isänsä kanssa minulle äitienpäiväruusun. 

Niin kaunis väriltään! Ja tuoksuu hyvälle. :)

Huomasin että viimevuotinenkin ruusu on vielä hengissä tuolla kukkapenkissä.

Maa on sulanut niin että voin nostaa sen sieltä ruukkuun kasvamaan.

Muistetaan äitejämme Rakkaudella!

Aurinkoisin terveisin Sanna

Juhlakampauksia

Eilen tein oikein urakalla juhlakampauksia. 

Kiharaa, lettiä, toispuoleisia, vähän helmiä koristeeksi.

Opettelin eka kertaa kampauksien tekemisessä suoristusraudan käyttöä.

Kihartaminen on huomattavasti nopeampaa sillä, kuin kihartimella.

Viimeistelyssä kyllä käytin silti kiharrinta.

Toiset haluaa kiharaa ja toiset sitte sitä että suoristetaan hiuksia. 

Juhlavan kampauksen saa ilman kiharoitakin, vai mitä?

Banaaninuttura oli yhden toiveena.

Ja sitten vähän löysempää nutturaa, kukkapinnejä koristeena.
Oli jälleen oikein mukavaa tehdä kampauksia ja nähdä tyttöjä tyytyväisinä kampauksista. :)